Yle 5.12.
Koulujen väliset erot heijastuvat asuntojen hintoihin
Helsingissä. Tämä käy ilmi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Helsingin
kaupungin tietokeskuksen tekemästä selvityksestä.
Tutkimuksen mukaan tuleva lähikoulu vaikuttaa vanhempien
asuinpaikan valintaan. Ostamalla asunnon tietyn koulun oppilaaksiottoalueelta,
perhe varmistaa lastensa pääsyn tähän kouluun.
Tutkija: Tulos oli yllättävä
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija
Tuukka Saarimaa pitää tutkimustulosta yllättävänä.
– Suomen koulujärjestelmä on kuuluisa koulujensa
hyvälaatuisuudesta ja tasalaatuisuudesta. Mutta nyt me havaitaan, että
vanhemmat ajattelevat että kouluissa on joitain eroja ja he ovat valmiita
maksamaan siitä.
Saarimaan mukaan kehityksellä voi olla vaikutusta asuinalueiden
eriytymiseen.
– Jos lapsen lähikoulu on sidottu osoitteeseen niin
vanhemmat voivat ostaa asuntomarkkinoilta lapselleen paremman tai sopivamman
koulun.
Enkeliporsas: Tulos ei yllätä. Helsinki niittää, mitä on
kylvetty.
On selvää, että vanhemmat ajattelevat lastensa parasta.
Pääkaupunkiseudulla nuoret perheet miettivät tarkkaan, mistä
asuntonsa ostavat. Koulusta on tullut asunnon ostamiskriteeri. Halutaan hyville
asuinalueille.
Mutta yhteiskunnallinen eriytyminen ei ole hyvästä.
On selvää, että rikkaat pystyvät valitsemaan asuinalueensa.
Pian tulemme näkemään muureilla eroteltuja ja turvakameroin varustettuja
rikkaiden asuinalueita.
Keskiluokalle oma asunto on elämän suurin investointi.
Ihmiset ymmärtävät, että tulevaisuuden yhteiskunta, johon heidän lapsensa
kasvavat, on ankara kilpailuyhteiskunta. Kun työpaikkoja jaetaan, on paras olla
iskussa. Koulutus on avainsana.
Pikkuhiljaa Helsinkiin alkaa muodostua köyhien,
yksinhuoltajien ja maahanmuuttajien reservaatteja. Malleja ei tarvitse kaukaa
etsiä, lautalla yli Ruotsiin vaan, jo löytyy.
Kohta alkaa opettajatkin liikkua, hyviin kouluihin on
tunkua.
Kun koulujen eriytyminen on loppusuoralla, aletaan huudella
yksityiskoulujen perään. Silloin peli on pelattu, koulutuksellisellisesta
tasa-arvosta jää jäljellä vain savuavia rauniokasoja.
Tekstit
Yhteiskunnalliseen eriytymiseen ei ole olemassa kuin yksi vastalääke: työllistyminen. Muu on hokkus pokkusta sen rinnalla. Meillä on kaksi puoluetta jotka ajavat kansalaispalkkaa, eli pysyvää työelämän ulkopuolelle jäämisen mahdollisuutta tulonsiirtojen varassa ! Monet ryhmät ottavat tämän mielellään vastaan. Yhtä puoluetta lukuunottamatta kaikki puolueet suosivat jatkuvaa maahanmuuttoa, jopa sen kasvattamista, vaikka tiedetään ettei työmahdollisuuksia maassamme (enää) riittävästi ole. Myymme maahanmuuttajille väärää mielikuvaa mahdollisuuksien maasta, sitä Suomi ei todellakaan tätä nykyä ole. Moni ottaa esiin esimerkin että tarvitaanhan sitä lisää mummojen hoitajia. Joo, mutta kuka nykyistä suuremman lähihoitaja-armeijan palkat maksaa kun nykyisenkään ei ole varaa ja tulevaisuudessa on nettoveronmaksajia vielä entistä vähemmän? Hei, vähän matematiikkaa....
VastaaPoistaKaikki tilastot, faktat ja havainnot tukevat sitä että syrjäytymiskehityksessä olevat alueet, ja siten myös kyseisten alueiden koulut, ovat matalan työllistyvyyden alueita.
Millään kansantanhukursseilla, asukastaloilla, kirjasto-olohuoneilla, suvaitsevaisuus-kampanjoilla ei estetä eriarvoistumista. Sen estää tai estäisi vain aito työllistyminen. Kannatan suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa, pohjoismaisuutta, mutta kaikki se on sanahelinää jos yhteiskunnassa ei tehdä, tai pääse tekemään, töitä. Eli ehdokas Lundell, ala miettimään mistä töitä saadaan. Enkä tarkoita veroeuroilla pystytettyjä lumeduuneja kirjastoissa apulaisen apulaisen apulaisena, vaan real jobs. Olen viime aikoina tullut todella vakuuttuneeksi, että yläasteikäiset olisi työharjoittelun sijasta ohjattava (puoli)pakollisiin kesätöihin oli faijalla fyrkkaa tai ei. Köyhempien perheiden penskoille se taitaa olla jo elinehto.
Koulut siis mielestäni eriarvoistuvat em. syistä. Niitä ei pysäytetä kouluissa, siellä lapset otetaan tasa-arvoisina vastaan, mutta alueet putovat jos sieltä ei käydä, tai jos sallitaan ettei käydä, töissä.
http://www.epressi.com/tiedotteet/kotimaa/erkanevat-koulutuspolut-julkaisu-tarkastelee-suomen-koulutusjarjestelman-tasa-arvon-nykytilaa.html
VastaaPoistaNettilinkki tiedotteeseen.