Pohdin ihan vakavasti alan vaihtoa. Tää erityisluokanopettajan homma on mennyt ihan järjettömäksi touhuksi.
En todellakaan tarkoita oppilaita (ovat ihania), vanhempia (yhteistyö on toimivaa) tai itse opettamista (sitä rakastan), vaan tätä loputonta paperien täyttämistä. Ihan kuin jo nykyisissä ei olisi tarpeeksi, lävähti uusi lomakeurakka. Ja kuten suurimmassa osassa edellisiäkään, tässä ei ole MITÄÄN JÄRKEÄ!
Lomakkeet eivät edistä koulutyötä millään lailla. Vanhemmat eivät niitä vaadi. Ne eivät auta oppilaitani millään muotoa. Ei muuta kuin istua tietokoneen ääreen. Eipä ole vapaa-ajan ongelmia!!!!
Itku meinaa tulla ja raivostuttaa.
Opetushallituksen ohjeet ovat selkeät.
Nykykoulun tukimahdollisuudet ovat rajalliset. Monta kertaa tuki annetaan vain paperilla.
Yritän konkretisoida.
Tuki annetaan portaittain, puhutaan kolmiportaisesta tuesta. Kolmiportainen tuki merkitsee sitä, että pidetään kokouksia ja täytetään sähköisiä papereita Wilman kautta.
Ensimmäinen vaihe on yleinen tuki. Toinen vaihe on tehostettu tuki. Käytännössä tukimuodot ovat samat. Eroa ei huomaa.
Kolmas vaihe on erityinen tuki, tehdään hallintopäätös. Oppilaalle tehdään HOJKS, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Erityisopetuksen lisäksi oppilas saattaa tarvita esim. kuntouttavaa tai hoidollista tukea, joita on lähes mahdoton saada.
Sanotaan, että tukea on annettava heti, kun tuen tarve ilmenee. Kuntouttavaa tai hoidollista tukea ei saa.
Opettajat täyttelevät papereita, oppilas pyörii luokassa lähes entiseen malliin. Voidaan puhua julkisesta heitteillejätöstä.
Opettajat turhautuvat ja väsyvät.
Tekstit
Opettajat tietävät - tukipaperien täyttäminen ei ole yhtä kuin tuki. Vanhemmat uskovat että kun allekirjoittaa näitä papereita, se tarkoittaa että nyt hurahtaa tuki käyntiin. Jos hurahtaa, niin hurahtaa se ilman opettajia uuvuttavia papereitakin. Jos ei ole mitään tarjota, ei auta vaikka olisi satasivuinen suunnitelma.
VastaaPoistaParas tuki, ellei ainoa, vaikeuksissa oleville, ei kuitenkaan erityisoppilaille jotka tarvitsevat oman erityisopettajan, on pieni luokka, innostunut ja ei-väsynyt opettaja, rauhallinen rajat asettava ja pitävä koulu, ja koko koulun asenne, että tehdään asiat hyvin ja kiirehtimättä sekoittamatta oppilaiden päitä kaikella sälällä, kokeiluilla tai tarpeettomilla uudistuksilla.
Nyt sinä et kyllä tiedä, mistä puhut!
VastaaPoistaAika tarkkaan tiedän.
PoistaOlen kokenut tämän erityisen tuen oppilaan näkulmasta kymmenisen vuotta sitten, enkä usko tilanteen parantuneen tai huonontuneen. Luulen, että jää edelleen osa aineista väliin, koska opetus on yhden opettajan tehtävänä.
VastaaPoistaEn syytä tästä opettajaa, koska ei kaikkeen voi erikoistua. Silti, harmillisen paljon olen joutunut itsenäisesti opiskelemaan asioita, joita muut saivat normaalissa opetuksessa.
Yleisen tuen ja tehostetutn tuen ero on valtava. Jos et sitä huomaa tai sinun koulussasi se ei oppilaan tuessa näy, on kysymys heikosta opetuksesta.
VastaaPoistaAno...
PoistaEn ole kirjoittanut omasta koulustani.
Vantaalla erityisopettajia on kohtuullisesti kouluissa, mutta on pikkukuntia, joissa erityismaikkojen perään saa huhuilla.
Vantaa ei ole koko Suomi.
Ano...
PoistaLisäksi kirjoitin: Sanotaan, että tukea on annettava heti, kun tuen tarve ilmenee. Kuntouttavaa tai hoidollista tukea ei saa.
Mainitse yksi kunta, joka tarjoaa tehokkaasti ko. tukea.
Yleensä ei saada, vaikka kuinka anellaa.
Missäpäin Suomea ano mahtaa oikein asuskella, kun yleisen ja tehostetun tuen ero on niin valtava? Varmaan Ahvenanmaalla :)
PoistaTämä on juuri näin. Tämä kirjoituksen soisi leviävän.Papereista on tullut itseisarvo, joiden täyttämisestä opettajat turhautuvat ja raivostuvat. Käytännössä kaikki portaat ovat tuen määrässä samanlaisia. Luokkani tehostetun ja erityisen tuen oppilaat eli "paperilapset" (yht. 7 oppilasta) saavat kaikki sen saman 2 laaja-alaisen erityisopen tuntia viikossa. Paljon muuta tukea ei ole tarjolla. Oma aikani ja energiani ei riitä eriyttämiseen, sillä luokassa on myös 21 muuta oppilasta.
VastaaPoistaTästä oli Opettajalehden pääkirjoitus "Oppimisen tuki maistuu paperilta" osoitteessa
VastaaPoistahttp://www.opettaja.fi/cs/opettaja/jutut?juttuID=1408904715618
Itse olen luultavasti melko samaa mieltä blogistin kanssa, erityisoppilaita pitää auttaa, tukea ja kannustaa. Asiat pitää myös suunnitella ja kirjata ylös, mutta auttaminen, tukeminen ja kannustaminen ovat tärkeää. Minusta kirjaaminen on myös tärkeää, sillä erityisopiskelijoista voi saada korotettua valtionosuutta, lisäksi sillä on "juridinen merkitys" eli huoltajat ja opiskelija tietää, mitä on suunniteltu ja tehty. Minusta monesti kirjauksilta vaaditaan liikaa. Jos oppilas tai opiskelija opiskelee pienryhmässä ja hänellä on avustaja, tämä on jo tukimuoto, siihen ei minusta monta riviä kirjausta tarvita.
(Selvennökseksi en ole erityisopettaja, mutta opettajan pätevyydellä kuitenkin :)
Ihmettelen blogistin aggressiivista hyökkäystä kolmiportaista tukea vastaan. Tärkeintä lienee oppilaan saama tuki.
VastaaPoista"Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ohella oppilaanohjausta ja riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan. Tukea on annettava heti, kun tuen tarve ilmenee."
Oppilaanohjaus ja riittävä oppimisen ja koulunkäynnintuki tarkoittaa ihan tavallista opettajan antamaa tukea. Tämä kuuluu jokaisen opettajan tehtäviin omassa opetusryhmässään esim. opetusta eriyttämällä. Tämä tuen muoto kuuluu kaikille ja on yleistä tukea. Tätä tukea antaa myös ihan tavallinen laaja-alainen erityisopettaja.
Kun erityisopettajan tuki (osa-aikainen erityisopetus) muuttuu säännöllisemmäksi tai pitkäaikaisemmaksi, voi tuki muuttua tehostetuksi tueksi. Se, missä vaiheessa tukimuoto vaihtuu riipuu ihan oppilastapauksesta, siksi yleistyksiä on vaikea tehdä. Se, miten tuen antaminen näkyy, riippuu tietysti koulusta, tehostetun tuen pitäisi olla vahvempaa kuin yleinen tuki. Myös se, millä perusteella lapsi on erityisen tuen piirissä vaihtelee, mm. oppimisen, tarkkavuuden, keskittymisen, oman toiminnan ohjauksen, käyttäytymisen ongelmia voi koulun laaja-alainen erityisopettaja tukea. Mutta esim. terveyteen liittyvissä tai sosiaalisissa ongelmissa tukea antavat terveydenhoitaja tai koulukuraattori.
Lähtökohta tuen pohtimisessa pitäsi olla se, millaista tukea oppilas tarvitsee, ei se, mitä tukea koulussa voidaan antaa. Se, että eri kunnissa oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa tuen saannin suhteen, on tietysti erittäin valitettavaa ja suuri epäkohta.
Ano...
PoistaLuin uudelleen kirjoitukseni.
En löytänyt siitä yhtään aggressiivista lausetta. Aggressiivisin lause taitaa olla, jos oikein paljon mielikuvitusta käytetään : "Sanotaan, että tukea on annettava heti, kun tuen tarve ilmenee. Kuntouttavaa tai hoidollista tukea ei saa."
En tiedä, missä kunnassa asut, mutta hyvin monessa kunnassa yllä olevan lauseeni mukainen tilanne on täyttä totta.