tiistai 29. maaliskuuta 2016

OAJ-YSI:n kokous - Petri Kääriäinen valittiin puheenjohtajaksi

29.3.

OAJ-YSI:n (yleissivistävät opettajat) valtuustoryhmä kokoontui peruskorjatun Akava-talon Valopihassa. Tästä lähin suuretkin kokoukset, kuten OAJ:n valtuuston, voidaan pitää omissa tiloissa.

Puheenjohtaja Luukkainen Akavatalon Valopihalla

Alkuun puheenjohtaja Olli Luukkainen selvitti kilpailukykypaketin (yhteiskuntasopimus) tilannetta. SAK:n johtavalta taholta on tihkunut tietoa, että kilpailukykysopimusta ei tulla saamaan aikaan. Ammattijärjestöjen kesken on käyty erittäin paljon kulissintakaisia keskusteluja. 

"Kaikkea ei voi sanoa ääneen, koska asiat voivat alkaa elää omaa elämäänsä." (Luukkainen)


AKT ei ilmeisesti tule sopimukseen mukaan, ei edes keskusteluihin. Luukkainen käytti esimerkkinä uutta Ääneskosken suurta selluloosatehdasta, josta sellu lastataan suoraan junavaunuihin. Varastoja ei ole. Voidaan ajatella, mitä tapahtuu, jos AKT käyttää lakkoasetta Äänekosken sellutehtaalla.


Selvää on, jos kilpailukykypakettia ei saada aikaan, julkinen sektori kärsii. 


Akava haluaa, että ratkaisu tehtäisiin sopimalla, ei pakolla. Kaikki julkisen sektorin ryhmät ovat samaa mieltä siitä, että työajasta voidaan keskustella, samoin lomarahoista, mutta ei lomista. 


Suomen mallista ei ole sovittu vielä mitään. Avoin sektori tulee määrittämään palkkatason, ollaan etenemässä kohti paikallista sopimista.


Mitä tehdään, kun kunnissa valtuustot tekevät poliittisilla päätöksillä alijäämäisiä budjetteja? Henkilökuntaa voidaan vähentää tuotantotaloudellisilla syillä


Kuinka OAJ tulee vaikuttamaan etukäteen paikalliseen sopimiseen? Kuka neuvottelee, millä resursseilla, kuka tekee päätökset? Pelkona on työnantajan paikallinen sanelupolitiikka.


Neuvottelutuloksen avainkysymykset ovat:


- työajan lisääminen 24 tunnilla

- paikallinen sopiminen

Yhteinen näkemys on oltava, ei ole varaa siihen siihen, että jotkut ryhmät vetävät ohi, vrt. PAM. Kaikkien on kärsittävä yhdessä.


OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos painotti vuosiaikaa koskevien neuvottelujen tärkeyttä. Ratkaisu työajasta on saatava aikaan. Ongelmana on opettajien harmaa työaika, joka on jäänyt palkkauksen ulkopuolelle.


Erityinen ongelma on uusien opettajien työn aloitus. Uusi käytäntö, uudet opettajat tulevat töihin vasta ensimmäisenä veso-päivänä, näyttää jäävän voimaan. Neuvottelemalla ei päästä ratkaisuun.


Työaikajärjestelmää on uudistettava niin, että kaikki työ tulee näkyväksi ja palkanmaksun alaiseksi. Mutta työaikakokeiluissa työnantajien tavoitteena on ollut säästö. 


Yläkoulun iänikuisista opetusvelvollisuuksista on pikkuhiljaa päästävä irti, mutta siten, että jokaiselle on turvattava ainakin sama palkka kuin ennen.


Itse olen sitä mieltä, että saman tien peruskoulun opettajien palkka on yhdenmukaistettava, vrt. ala-yläkoulu.


Lindroosin mukaan työajan pidentäminen jakaa jäsenkuntaa. Suunnitteluajat, vesot, yt-aika?


Järkevintä olisi laittaa 24 tuntia niihin töihin, joita jo nyt tehdään eli yt-aikaan. Jos 24 tuntia laitetaan esim. vesoihin, pelkona on, että silloin työnantaja voisi käyttää lomautusasetta. Lomautuksen alaiset työajan lisäykset eivät siis ole mistään kotoisin.


Luottamusmiesten asemaa pitää parantaa. On luotava tasapuolinen neuvotteluasema, sopiminen ei voi olla työnantajan yksipuolista sanelua.


Pelkään kovasti, että jossain pikkukunnassa, jossa meillä ei ole kunnollista neuvotteluvastusta, työnantaja pyrkii murtamaan muuria. Toisaalta asiaa voidaan ajatella myönteisestikin, olisiko nyt mahdollisuus kauan haettuun pääkaupunkiseutulisään?


OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka murehti koulutuksellisen tasa-arvon murenemista. Alueelliset erot syvenevät. 


Eilisessä Hesarissa uutisoitiin, että Suomessa kuilu kantaväestön ja maahanmuuttajien lasten välillä on syvä. OAJ:n Kotouttamiskompassi tarjoaa keinoja maahanmuuttajien parempaan kotoutumiseen.


On mahdotonta kotoutua, jos ei osa vastaanottavan maan kieltä. Olen pohtinut, pitäisikö Suomessakin myös maahanmuuttajaäidit  ja -isät velvoittaa pakollisille suomen kielen kursseille. Kielikoulutus pidettäisiin aikuisopistoissa, voitaisiin tehdä kolmiportainen osaamisen testistö.


Kokouksen mielenkiintoisin osio oli OAJ-YSI:n puheenjohtajan valinta, nykyinen puheenjohtaja Kari Kinnunen siirtyy muihin tehtäviin.


OAJ-YSI:n puheenjohtajaehdokkaat esittelyssä

Ehdokkaina oli neljä osaavaa kokenutta henkilöä: Arja Laulajainen, Matti Helimo, Timo Kettunen ja Petri Kääriäinen. Heidän puheenvuorojaan oli mielikiintoista kuulla. Kaikki painottivat vuorovaikutusta ja tiedottamista. Laulajainen kehittäisi puheenjohtajiston työskentelyä, Helimo toisi mediaan epäkohtia, Kettunen jakaisi valtuutetuille kuukausittaisen selvityksen, Kääriäinen totesi, että opettaja on yhteiskunnan ydin.


Tiukan äänestyksen jälkeen pitkän linjan mies Petri Kääriäinen valittiin YSI:n puheenjohtajaksi ja samalla OAJ:n 1. varapuheenjohtajaksi. YSI-ryhmä on OAJ:n ylivoimaisesti suurin ryhmä. Kääriäinen painottikin, että YSI ei saa jyrätä muita ryhmiä, vaan kaikkien etua on ajettava, vrt. yhteinen opettajuus.


Olli Luukkainen kukittaa uuden OAJ-YSI:n puheenjohtaja Petri Kääriäisen.

Lopuksi OAJ:n alueasiamies Jaana Alaja muistutti, että seuraavalla syyskaudella pidetään OAJ:n yksi tärkeimmistä valtuustokokouksista. Silloin tullaan päättämään, kuinka suuri valtuusto tulee olemaan. 

Nyt jäseniä on 150. Valtuuston koon pienentämistä pidetään tarpeellisena, jotta valtuutetut saadaan sitoutettua paremmin. Valtuustossa on rivimiehiä kuten minä. Läheskään kaikki valtuutetut eivät mahdu OAJ:n erilaisiin toimielimiin, joita ovat esim. toimikunnat tai työryhmät. 


Voi olla, että valtuuston koko tulevaisuudessa on 80-120 valtuutettua. Toisaalta vaakakupissa on alueellinen kattavuus. Nyt valtuutetut ovat lähellä alueensa opettajia.

lauantai 12. maaliskuuta 2016

Joku roti ammattiyhdistystoiminnassa

Puhujapöntössä Kari Kinnunen kertoo ajankohtaisista ay-asioista.

Olin tänään Vantaan opettajien ammattiyhdistyksen VOAY:n Flamingon yhteysopettajakoulutuksessa. Perinteisesti syksyisin VOAY on järjestänyt koulujen yhteysopettajille koulutusristeilyn Tukholmaan, keväisin viime aikoina koulutus on ollut Flamingossa. Minulle koulutus on viimeinen, koska olen jäämässä eläkkeelle 1.8. alkaen.

Olo oli haikea, sillä olen toiminut pitkään yhteysopettajana vuodesta 1980, olen toiminut yhteysopettajana yhtäjaksoisesti paria kahden vuoden jaksoa lukuunottamatta. Parina viime vuonnakaan en ole toiminut kouluni yhteysopettajana, koska olen OAJ-valtuutettu. 

Yhteysopettajat ovat OAJ:n side kouluihin ja OAJ:n todellinen runko. Heitä kannattaa ja pitää kouluttaa usein ja kunnolla. VOAY:n koulutukset ovat olleet aina laadukkaita kuten tänäänkin.

VOAY on erittäin toimiva ja aikaansaapa yhdistys. Mukana on ollut melkoisia ammattiyhdistyspersoonia kuten vaikkapa Martti Mäkelä, Kalevi Lohikoski, Heikki Rajamäki tai Marjatta Vasara. Nykyisistä vaikuttajista tunnetuin persoona on tietenkin OAJ:n vahva kakkosmies Kari Kinnunen.

VOAY:n puheenjohtaja Annika Arstila-Aaltonen avasi kokouksen. Meille näytettiin OAJ:n videopätkä ROTI-TV:stä, Lasse Luokanopettaja, joka kannustaa opettajia keskittymään työssään oleelliseen eli opettamiseen. Opettajat ovat velvollisuudentuntoista lullukkaväkeä, tekevät sellaisia tehtäviä, jotka eivät heidän ammatinkuvaansa kuulu. Silloin ihminen väsyy.

Uutta oli OAJ:n tekemä Yhteysopettajaopas-kirjanen, joka helpottaa kovasti työtä kouluilla.

OAJ:n hallituksen 1. varapuheenjohtaja Kari Kinnunen, joka 10 vuoden OAJ-rupeaman jälkeen on siirtymässä takaisin työsuojavaltuutetuksi, valotti kilpailukykypakettia. Hän totesi, että joudumme tinkimään saavutetuista eduista, emme selviä kuivin jaloin. OAJ on aina valmis neuvottelemaan ja sopimaan asioista ja pyrkii mahdollisimman oikeudenmukaiseen sopimukseen.

Pelkona on, jos sopimukseen ei päästä, palkansaajat siivotaan pois neuvottelupöydistä. Erittäin ikävää on, että palkansaajien, varsinkin julkisen puolen työntekijöiden, ostovoima tulee vääjäämättä heikkenemään.

OAJ on tutkinut, että 75 % jäsenistä kannattaa työtaistelua mikäli ammattijärjestöjen sopimusoikeutta kavennetaan. Sama määrä opettajista kannatti työtaistelua, jos lomia leikataan raaasti ja liikaa.

24 tunnin työaikalisäys aiheutti paljon keskustelua. Kun asiaa meiltä tiedusteltiin, niin ehdotettiin, että aika laitetaan:

- opettajien omaehtoiseen koulutukseen
- opettajat saavat päättää, että aika käytetään joustavasti paikallisten tarpeiden mukaan
- suunnitteluaikaan
- YT-aikaan

Oppitunteina 24 tuntia merkitsisi 0,5 viikkotuntia lisää opetusta, mikä olisi suora palkan alennus. Sitä ei tietenkään hyväksytä. Veso-päiviksi aikaa ei saa laittaa.

Työsuojeluvaltuutettu Marja-Leena Jämsen-Mässeli totesi, että Vantaan koulurakennusten huoltaminen on laiminlyöty. Nyt suuri keskustelu velloo Hämeenkylän yläkoulun ympärillä, koska koulun sisäilma on todettu erittäin myrkylliseksi.

Koulusta löytyi myrkkyä –Vantaa varautuu jopa koko Hämeenkylän koulun purkamiseen (HS 12.3.2016)

Länsi-Vantaan koulutilanne on ongelmallinen, paraikaa korjataan Pähkinärinteen koulua. Jonotuslistalla on ainakin Rajatorpan koulu. Ensi lukuvuonna joudutaan suureen pulaan väistötilojen suhteen.

Järkevintä olisi purkaa sekä Hämeenkylän yläkoulu että Rajatorpan koulun päärakennus ja rakentaa tilalle uusi ajanmukainen yhtenäiskoulu. Tuomelan koulu pitää säilyttää, muuten oppilaita joudutaan kuljettamaan ristiin rastiin ympäri Länsi-Vantaata.

Kaikki muu olisi lyhytnäköistä tyhmyyttä.

Joka kouluun pitäisi perustaa erillinen monialainen sisäilmatyöryhmä, jotta tulevaisuudessa vältyttäisiin Hämeenkylän koulun kaltaisilta katastrofeilta. Kouluja korjataan kalliisti toistuvasti, ja sisäilmatilanne sen kuin pahenee.

Jämsen-Mässeli kertoi uudesta Hups, oho! -turvallisuusjärjestelmästä, joka löytyy eduvantaa.fi -sivustolta. Linkkikuvan kautta opettaja ilmoittaa uhka- ja väkivaltatilanteet suoraan järjestelmään. Ilmoittaminen kannattaa, sillä ko. ilmoituksen takia asiaa voidaan käsitellä asiallisesti jälkikäteenkin.

Aivan uusi asia minulle oli tuunattu työ eli korvaava työ sairauden tai tapaturman takia, jos työntekijä on kykenemätön tekemään omaa vakituista työtään. Asialla on merkitystä, kun pitkällä sairauslomalla olevan opettajan palkkataso laskee. Silloin tuunaussopimus voidaan tehdä yhteistyössä esimiesten kanssa. Vantaalla ainakin yksi opettaja ja rehtori on jo tehnyt tuunattua työtä.

Uutta on myös, että rehtorin on otettava puheeksi, jos opettaja on ollut poissa työstä sairauden takia 20 päivää tai 5 kertaa vuodessa. Tarkoitus ei ole kyylätä, vaan miettiä yhdessä, miten opettaja voi saada apua tai voidaan esim. kuntouttaa.

Pääluottamusmies Sami Markkanen painotti, että Joku roti -kampanja helpottaa opettajan työn tuomista näkyväksi. Työaikaseuranta on varmin tie asian selkeyttämiseksi, vaikka se hetkellisesti lisääkin opettajien työmäärää.

Vantaalla puhuttaa nyt ylituntikatto. Opettajan maksimituntimääräksi suunnitellaan 30 viikkotuntia. Perusteiksi on mainittu:

- opettajien työhyvinvointi ja jaksaminen
- oppilaan ohjauksen määrä ja laatu
- palkkojen oikeudenmukaisuus eli opettajien keskinäinen palkkahaitari

VOAY on kyseeenalaistanut perusteet ja tuonut haittoja esille:

- erityisluokanopettajien palkkaus
- säästö saadaan sivutoimisia opettajia palkkaamalla
- rehtoreiden toimintaa rajoitetaan

Resurssien turvaaminen huolettaa. Valtion resursseja on leikattu, mutta ainakin kuluvaksi lukuvuodeksi Vantaalla torjuttiin ryhmäkokojen paisuminen, mikä on hieno asia. Komeaa on, että Vantaa on sitoutunut olla lomauttamatta opettajiaan.

Lopuksi kuten aina kokoonnuttiin luottamusmiesryhmiin ja tuotiin esille yksittäisissä kouluissa ilmeneviä ongelmia.

Koulutuksen päätöspuheessa pääluottamusmies Markkanan painotti, että emme voi ratkaista ongelmia, jos kouluilta ei tuoda ongelmia VOAY:n tietoon. Näin on.

Kiitän Vantaan opettajien ammattiyhdistystä, kun olen saanut olla toiminnassa mukana. 

VOAY on OAJ:n vahvaa ydintä.