Kouluterveyden ilon- ja huolenaiheita

http://www.tervekoululainen.fi

On pakko jakaa ja iloita, sillä sain käsiini viime vuonna tehdyn Vantaan Kouluterveyskyselyn tulokset. Suuntaus on parempaan päin. 

8. ja 9. luokkalaisten ilonaiheet

- oppilashuollon saatavuus on parantunut

- nuorten osallistumismahdollisuudet koulussa ovat parantuneet

- koulun työilmapiiri on parantunut

- nuoret tulevat aikaisempaa paremmin toimeen vanhempiensa kanssa

- tupakointi ja humalahakuinen juominen ovat vähentyneet ja huumeiden kokeilun yleistyminen on vähentynyt

8. ja 9. luokkalaisten huolenaiheet

- koulu-uupumus on lisääntynyt

- koululaisten lyhyet yöunet

- yli puolet oppilaista ei syö koululounasta päivittäin

- 1/3 harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajallaan korkeintaan yhden tunnin viikossa

- 16 % vastanneista koululaisista on kokenut seksuaalista väkivaltaa

Tuija Harakka ja Tia Ristimäki

Enkeliporsas:

Ilonaiheista ponnahtivat esiin nuorten osallistumismahdollisuuksien ja koulun työilmapiirin parantuminen. 

Jo alakouluihin on perustettu oppilaskuntia, tietenkin toiminta on osin opettajavetoista, koska lapset ovat pieniä. Yläkoulussa lasten oma-aloitteinen toiminta korostuu.

Viime vuosina kouluissa on kiinnitetty paljon huomiota kiusaamisen estämiseen.

On paljon puhuttu kouluviihtyvyydestä, mutta on hyvä, että sanan viihtyvyys sijaan on käytetty sanaa työilmapiiri. Lapset voivat sekottaa sanat viihtyvyys ja viihde toisiinsa. Koulu on lasten ja siellä työskentelevien aikuisten työpaikka. 

Tupakoinnin ja humalahakuisen juomisen vähentyminen on ollut näkyvissä jo pidemmän aikaa. Nykynuoret ovat paljon yksilöllisempiä kuin ennen. He viihtyvät pienemmissä porukoissa, päihteet eivät leviä nuorison keskuudessa samalla tavalla kuin ennen. Jengejä saa etsiä, kun esim. vielä 1980-luvulla Vantaalla oli jengejä lähes joka lähiössä.

Koulu-uupumuksen syitä on vaikea arvioida. En jaksa uskoa, että koulunkäynti olisi vaativampaa kuin ennen. Opettajan näkökulmasta tuntuu siltä, että vaatimustasoa on pikemminkin laskettu kuin nostettu.

Uupumuksen syyt voivat olla hyvinkin selkeitä. Kun lapsi syö vähän, nukkuu ja liikkuu vähän, on selvää, että hän ei jaksa opiskella kunnolla.

Kolmasosa lapsista harrastaa hengästyttävää liikuntaa vain tunnin viikossa, kun terveen lapsen pitäisi liikkua tunnin päivässä. On vakavasti pohdittava koululiikunnan lisäämistä tavalla tai toisella. Olen esittänyt jo pidemmän aikaa, että koululiikunnan määrä on tuplattava kahdesta viikkotunnista neljään. 

Lasten liikunnan hätätila (Properuskoulu 10.10.2013)

Hätkähdyttävää on, että 16 % kasi-ysiluokkalaisista on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Sen määrä kertoo jotain yhteiskunnastamme.

Hei, taas meitä syyllistetään

Suomen vanhempainliitto: Kasvatussopimuksista tukea

Suomen Vanhempainliitto haluaa kaksivuotisella kampanjallaan herättää keskustelua vastuullisesta vanhemmuudesta ja aikuisten yhteisestä tehtävästä taata lapselle hyvä elämä.

Mitä asioita hyvään elämään kuuluu? Mitkä tekijät häiritsevät lapsen kasvua? Mitä minä voin tehdä, jotta omilla, ja toistenkin lapsilla olisi edellytykset hyvään elämään?

Vanhemman ja kasvattajan osa ei aina ole helppo. Epäonnistumisen ja riittämättömyyden tunne tulevat monelle vanhemmalle tutuiksi. Kasvatustehtävää häiritsevät myös monet ulkoiset tekijät. Niiden torjuminen ja suodattaminen vaatii rohkeutta, tahtoa ja aikuisten keskinäistä yhteistyötä.

Meillä aikuisilla on valta ja vastuu tarjota lapsille hyvä elämä ja tie kohti hyvää aikuisuutta. 

Kuten Vanhempainliitto ilmoittaa, kampanjalla on tarkoitus herättää keskustelua vastuullisesta vanhemmuudesta. Räväkät julisteet ovat osa kampanjaa. Tarkoitus ei ollut aloittaa uutta talvisotaa.

Kampanjan alku on onnistunut, koska keskustelu on ollut hyvin värikästä. 

Vanhempainliiton kampanjalla on selvä tilaus. Osalta vanhempia on vanhemmuus kadonnut. Eletään kuin ikuista murrosikää:

Opettajaäiti yleisönosastolla: Annoin 4-vuotiaani maistaa alkoholia (Iltalehti 5.5.)

- Minun mielestäni lapset voivat maistaa tilkan aikuisen lasista. Tähän se kiinnostus onkin meillä loppunut, Korhonen sanoi IS:lle.

Korhonen ei pidä Vanhempainliiton kampanjaa sinällään huonona.

- Olen sellaista vastaan, että alkoholi on kokonaan kiellettyä, mutta 18 vuotta täytettyään saa vetää pään täyteen, Korhonen totesi.


Ei kotona lapsille kannata alkoholia tuputtaa. Kaikki tietävät, kuinka vakava ongelma alkoholi Suomessa on. Moni aikuinen tempoo viinaa kaksin käsin.

Tiina Korhonen ei ota huomioon, että myös lapsen toveripiiri kasvattaa. Törmäsin ongelmaan, kun yksi lapsistani jäi alaikäisenä kiinni ns. pilkkimisestä. Hän pyysi Alkon edessä aikuista ostamaan pullon siideriä. Siltä istumalta aloin huolestuneena soitella 15-vuotiaan lapseni kaveripiirin vanhemmille.

Ensimmäinen isä: "No problem, mun tytön ei tarvitse pilkkiä, ostin tytölle siiderit itse."

Toinen isä: "Joo, ei tässä mitään, ostin tytölle siiderit."

Isät välittivät alaikäiselle tyttärelleen alkoholia. Kolmannelle isälle en enää soittanut.


Lastenpsykiatri: Alkoholin maistattaminen turhaa (HS 5.5.)

Lapset eivät tarvitse alkoholikasvatusta, kommentoi kirjoitusta lastenpsykiatri, Pelastakaa lapset -järjestön ylilääkäri Jari Sinkkonen sunnuntaina.

"Alkoholi haittaa vakavasti lapsen fyysistä kehitystä samalla tavalla kuin äidin alkoholinkäyttö vaurioittaa sikiötä", Sinkkonen sanoo. Hänestä alkoholia ei pidä maistattaa lapsilla alkoholikasvatuksen nimissä.

"Oma näkemykseni on se, ettei vanhempien pidä juoda alkoholia oman lapsensa tai nuorensa kanssa, vaikka nuori olisikin jo 'varttunut nuori'. Alkoholi kuuluu aikuisuuteen", Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila toteaa.


Alkoholi kuuluu aikuisuuteen, jos silloinkaan. Moni valistunut varttunut nykynuori ei käytä päihteitä lainkaan.

Isot pisteet Vanhempainliiton hienolle kampanjalle. 

Opettaja vai koulupoliisi?

Suomalaisenkin koulun tulevaisuuden kuva?

Vantaan Sanomat 20.10.

Ehdokkaat haluavat opet päihdepoliiseiksi

Enemmistö vantaalaisista kuntavaaliehdokkaista on sitä mieltä, että opettajien pitäisi entistä tiukemmin puuttua lasten ja nuorten päihteiden käyttöön. 

Toki joukosta löytyy niitäkin, joiden mielestä oppilaiden päihteidenkäyttöön puuttuminen ei kuulu opettajalle. 

- Kasvatusvastuu on vanhemmilla ja vain vanhemmilla. Opettajien tehtävä on toimia opettajina eikä toimia poliisiina, vastaa Jarmo Kiviniemi (ps) Vantaan Sanomien vaalikoneessa.

Vantaan opettajien ammattiyhdistyksen (VOAY) puheenjohtaja Sami Markkanen ottaa ehdokkaan viestin ristiriitaisin ajatuksin. 

- Se on hyvä, että opettajille halutaan lisää valtaa, mutta kysyisin ehdokkailta: Miten päihteiden käyttöön pitäisi nykyistä tiukemmin puuttua?

Markkanen pohtii, että ovatko kaikki ehdokkaat selvillä, miten kouluissa nykyään toimitaan.

- Opettaja kyllä aina puuttuu, jos oppilaan päihteenkäyttö tulee hänen tietoonsa.

- Opettajien ammattijärjestö (OAJ) ajaa oikeutta opettajille tarkistaa oppilaan laukku tai reppu tarvittaessa. Se olisi yksi uusi työkalu päihteidenkäyttöön puuttumiseen, kertoo Markkanen.


Huomaa, että Vantaan opettajien ammattiyhdistyksen puheenjohtaja Sami Markkanen on sivistynyt herrasmies.

Minä olen vahvasti ja yksiselitteisesti perussuomalaisen ehdokkaan Jarmo Kiviniemen kannalla:

Kasvatusvastuu on vanhemmilla ja vain vanhemmilla. Opettajien tehtävänä on toimia opettajina eikä poliiseina.

Ilman muuta selvää myös on, että opettaja puuttuu aina lapsen tai nuoren alkoholinkäyttöön, mikäli opettaja sitä koulussa havaitsee.

Kauan alalla toimineet opettajat ovat haikailleet kadonneen oppiaineen, kansalaistaidon, perään. Ennen kansalaistaitoa oli tunti viikossa. Oppiaine sulautettiin aikanaan oppiainesekasikiöön nimeltä YT eli ympäristötieto. YT koostuu biologiasta ja maantiedosta, fysiikasta ja kemiasta sekä kansalaistaidosta ja oppilaanohjauksesta. Kaikkia rääpitään.

Kansalaistaidossa käsiteltiin syvällisemmin mm. päihteitä kuin nyt. Voitiin puhua jopa valistuksesta. Nyt rääpitään.

Olen omassa opetuksessani järjestänyt asiat niin, että olen yhdistänyt yhden TT (taito- ja taideaine) ja yhden AI (äidinkieli) kahdeksi Lions Quest-tunniksi. Leijonatunneilla keskustellaan ja tehdään paljon ryhmätöitä mm. päihteistä.

Pitää kumminkin muistaa, ettei opettaja ole kodin, isän tai äidin, vastike.

Nykyään monella, jopa valistuneilla kuntavaaliehdokkailla, on sellainen käsitys, että kouluille ja opettajille voidaan sälyttää lähes millaisia tehtäviä tahansa aina terveydenhoidosta päihteidenkäytön valvontaan asti.

Onneksi suvereenisti suurin osa kodeista hoitaa kasvatusvastuunsa edelleen hyvin. Päihteidenkäyttö on ikävä kyllä sellainen asia, johon edes kodit eivät voi aina vaikuttaa. Kaverit rulaa.

Lasten ja nuorten kotiintuloaikojen valvonta on oleellista.

Harva nuori sitä yksikseen omassa huoneessaan alkaa tupakkaa poltella, juomaan viinaa tai pössytellä.

Pitää myös muistaa, että se yläkoululainenkin on vielä vain lapsi.

Lapsia ja nuoria ei saa itsenäistää liian aikaisin.

Vodkatamponeja

Iltasanomat 31.3.

Poliisi varoittaa uudesta villityksestä: viinassa liotettuja tamponeja

The Local -nettilehden mukaan myös pojat ovat kokeilleet viinassa liotettuja tamponeja uutena humaltumiskeinona. Etelä-Saksan poliisi varoittaa teinejä ns. vodkatamponin käytöstä.

Saksalaisteinit ovat keksineet uuden tavan käyttää alkoholia, jotta humaltuminen olisi nopeaa, eikä alkoholia pystyisi haistamaan hengityksestä.

Poliisi varoittaa, että viinassa liotetut tamponit ovat kuitenkin terveysriski. Baden-Württemburgin poliisin mukaan nopea humaltuminen ei ole edes taattua. Sen sijaan tytöt altistavat alapäänsä tulehduksille sekä muille vaurioille.


Arvostan kovasti, että nuorilla on mielikuvitusta kunhan se kohdistuu oikeisiin asioihin.

Vodkatamponien käyttö on oksettavaa ja terveydelle vaarallista. Idea viinatamponien käytössä on selvä, alkoholi imeytyy vereen nopeasti ja tehokkaasti. Ei tarvitse kitata viinaa ylenmäärin humaltuakseen. Tamponien käyttö on halpaa, jo kertakostutuksella ilo irtoaa.

Suomessa jotkut nuoret ovat kokeilleet vastaavaa plurauttamalla olutta tai siideriä suoraan peräaukosta peräsuoleen. Idea on sama, mutta ei niin siisti kuin tehokkaiden saksalaisnuorten tamponiviritelmä.

Kaipaan kansalaistaitoa oppiaineena takaisin.

Kansalaistaidossa käsiteltiin kerran viikossa ihmiselle tärkeitä elämäntaitoja. Annettiin perinpohjaista päihdekasvatusta.

Nyt elämisen taidon opit ovat jääneet biologian, maantiedon, fysiikan ja kemian varjoon. Oliko sittenkin virhe siirtää osa fysiikan ja kemian oppiaineksesta yläkoulusta alakoulun 5. ja 6. luokalle?

Paras kohta päihdekasvatukselle on alakoulun kaksi viimeistä luokkaa. Silloin suurin osa lapsista ei ole vielä polttanut tupakkaa, juonut alkoholia tai käyttänyt huumeita.

Kasvatuksessakin on taottava silloin, kun rauta on kuumaa.

Toivottavasti tämä vodkatamponi-iljetys ei leviä Suomeen. Suomessa on alkoholisteja riittävästi omasta takaa.