Jälleen ykkössija - nyt luonnontieteissä

STT 28.4.

Suomen koulut ovat maailman kärkeä luonnontieteiden opetuksessaan.

Tähän tulokseen on tullut Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD tuoreimmassa Pisa-tutkimuksessaan.

Onneksi olkoon suomalaiset opettajat ja suomalainen koulujärjestelmä!

Olemme hämmästyttävän tehokkaita silloinkin, kun koulujärjestelmämme natisee tai sitä ollaan natisuttamassa.

Yhtään muuta Pohjoismaata ei ollut edes parinkymmenen sakissa.

Ei kait tähän enää ole mitään lisättävää. Me taidamme olla parhaita kautta linjan.

Unta pollaan 2.

Yle 27.4.

Suomalaistutkimuksen mukaan lasten liian vähäinen yöuni ja unihäiriöt lisäävät ADHD-oireita eli impulsiivisuutta ja keskittymisvaikeuksia. Ennestään tiedetään, että ADHD-lapsilla on runsaasti unihäiriöitä, mutta uuden tutkimuksen perusteella myös pelkkä univaje näyttää aiheuttavan ADHD-tyyppistä oireilua.

- Tulokset viittaavat siihen, että käytöshäiriöiden ehkäisemisessä on tärkeää kiinnittää huomiota lasten nukkumiseen ja riittävään unensaantiin, sanoo lääketieteen lisensiaatti Juulia Paavonen.

Tutkimukseen osallistui 280 tervettä pääkaupunkiseudulla asuvaa 7 - 8-vuotiasta. Vähän nukkuviksi laskettiin lapset, jotka nukkuivat keskimäärin alle 7,7 tunnin yöunet.


Nyt se on oikein todistettu. Ainakin kokeneet opettajat ovat tienneet sen aina.

Sääli, että neuvolaverkostoa on Suomessa karsittu, sillä en tiedä parempaa paikkaa, missä valistaa vanhempia kädestä pitäen lasten hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Minulle on tullut sellainen kuva, että jotkut vanhemmat ovat aika kädettömiä lastensa kasvatuksessa, osa vanhemmista ei saa ajoissa lapsiaan nukkumaan. Edes tervettä järkeä ei käytetä.

Olen aivan varma, että lasten keskittymis- tai käyttäytymishäiriöihin vaikuttaa alituinen sähköisten välineiden käyttö, vrt. tietokone- tai konsolipelaaminen. Ylenmääräisellä pelaamisella täytyy olla jonkinlainen vaikutus.

Itse olen puhunut leikkimielisesti "aivosähköhäiriöistä".

Lapselle riittäneee sähköiseen pelaamiseen maksimissa tunti vuorokaudessa. Tietokoneita sun muita vastaavia vempaimia ei pidä sijoittaa lastenhuoneisiin, vaan aikuisten silmälläpidon alaisiksi.

Ja alakoululaiset nukkumaan viimeistään pääuutislähetyksen jälkeen.

Likaista peliä

Vantaalla on Suomen halvin oppilas jo ennestään, ja vielä kiristetään.

Toisin kuin julkisuudessa on väitetty, opettajien virkoja vähennetään rutkasti. Kunta sanoo, ettei opettajia irtisanota. Todellisuudessa homma kävi niin, että kouluille annettiin niin ahdas budjetti, että rehtorit joutuvat tekemään likaisen työn.

Kun opetusryhmiä joudutaan yhdistelemään, niin joku opettaja jää ilman töitä. Samalla luokkakoot kasvavat järkyttävästi.

Esim. omassa koulussani yhdistettiin kakkos- ja kolmosluokka, yksi opettaja pois. Jouduttiin tekemään kolme isoa ekaluokkaa ( a' 26 oppilasta) neljän sijasta, toinen opettaja pois. Lähiyläkoulussa loppuu 8-9 opettajalta työt, ja luokkakoot nousevat samalla noin 26:een, mikä on varman Suomen ennätys sekin.

Olisi kiva tietää kunnan todelliset opettajien vähennysluvut, mutta eihän täällä Vantaalla opettajia irtisanota, eihän? Kunnalle on palkattu oikein tiedottaja toitottamaan tätä ilosanomaa, ja häntä komppaa kaupunginjohtajamme, ja julkinen sana menee tähän halpaan.

Kysymys: Miksi valtio ei tee mitään? Miksi heikkoa kuntaa, joka on jo pohjalla, ei auteta?

Vantaa on itseasiassa maksumies, vaikka on samalla rutiköyhä. Täältä valuu verovaroja pohjoiseen, jotain on mätää silloin laskentamalleissa.

Tasa-arvoisesta opetuksesta Suomen maassa ei voi enää missään nimessä puhua.

Todellisuus Vantaalla on aivan erilainen kuin pääosassa Suomen kuntia. Luokkakoot ovat ylisuuret. Kun muun maan luokkakokojen keskiarvo on 19 oppilasta, minä alan opettaa ensi lukuvuonna vähintään 26 oppilaan ekaluokkaa! Joku voi vielä muuttaa lisää, ja aina joku oppilas jää ottamaan vauhtiakin eikä pääse toiselle luokalle. Luokka-avustajasta ei ole hajuakaan, koulussamme heitä ei riitä kuin erityisluokille.

Voi olla, että jako- tai tukitunteihin tullaan vielä puuttumaan. Kunnan kustantamista kerhoista tullaan varmaan luopumaan.

(pikkufinessi: koulussamme luokille 3.-6. riittää koulutarvikkeisiin rahaa noin 7 euroa / oppilas, esim. kelvolliset väriliidut maksavat suurinpiirtein saman verran / rasia)

Inferno.

Järjen sanaa

HS 14.4.

Oppimisen ongelmia pystytään ennakoimaan neuvolassa jo neljävuotiailla lapsilla. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan leikki-ikäisille tehty neurologinen Lene-arvio ennusti hyvin esimerkiksi lukemiseen, kirjoittamiseen ja matematiikkaan liittyviä oppimisvaikeuksia.

Tukea päästäisiin tarjoamaan sitä tarvitseville lapsille mahdollisimman varhain ja iänmukaisesti kehittyneiden määräaikaistarkastuksia voitaisiin puolestaan keventää neljännen ikävuoden jälkeen.

Taas tullaan samaan käsitteeseen, varhainen puuttuminen. Samalla, kun puhutaan lapsen edusta, puhutaan myös valtaisista säästöistä.

Lene-arvio on syytä tehdä kaikille lapsille, jotta heitä päästään auttamaaan mahdollisimman varhain esim. esikoulussa. Testi ei mittaa varsinaisia tarkkaavaisuuden häiriöitä, mikä ei ole ongelma. Ne häiriöt opettaja näkee heti.

Kuunnelkaa opettajia ja muita asiantuntitijoita, elämä helpottuu ja oikeaoppisia säästöjä tulee.

Harhaanjohtavaa uutisointia

Vantaan Sanomissa ja Helsingin Sanomissa kirkuvin otsikoin esitetään, että Vantaalla ei lopeteta opettajien virkoja.

Kyllä vaan lopetetaan. Monessa koulussa luokkia yhdistellään ja silloin virkoja ei täytetä. Se vain käy kätevästi, kun joku opettaja on esimerkiksi äitiyslomalla. Omassa koulussani on juuri näin.

Ja muutenkin julkisuudesta tulee selllainen kuva, että Vantaalla koulutoimi ei säästäisi. Mitä puppua! Lähes kaikessa säästetään, oppikirjoissa ja -tarvikkeissa, ruuassa, avustajia ei palkata, jako- ja tukitunteja vähennetään jne.

Uusin tieto on, että kanslistien virkoja tultaisiin vähentämään sillä tavalla, että yksi kanslisti hoitaisi kahta koulua. Rehtorit Vantaalla ovat ylikuormitettuja, sillä viraston henkilökunta on minimissä. Moni tehtävä on siirtynyt virastosta rehtoreille, ja nyt vielä kanslistin työt?

Luulen, että kohta tulee rehtorikato, ketä enää moinen virka kiinnostaa?

KiVa koulu

HS 9.4.

Koulukiusaamiseen puuttuva KiVa koulu -hanke on herättänyt valtaisan kiinnostuksen kouluissa. Turun yliopiston mukaan hankkeeseen ilmoittautui ensi syksyksi noin 1 800 koulua, joista noin 1 400 pääsee mukaan.

KiVa koulu on opetusministeriön rahoittama ja Turun yliopistossa kehitetty hanke, jonka tarkoituksena on vähentää ja ehkäistä ennalta kiusaamista peruskouluissa. Ohjelmaan kuuluu muun muassa oppitunteja ja verkkomateriaalia.

Tulosten mukaan, ne koulut, jotka ovat jo osallistunet hankkeeseen, ovat saanet apua kiusaamisen estämiseen. Sinänsä se, että ylipäätään herätään ajattelemaan kiusaamiseen estämistä, auttaa.

Oma kouluni lähtee tänä lukuvuonna mukaan KiVa koulu - hankkeeseen. Koulutus alkaa ensi viikolla, ja meiltä paikalle lähtee kolme opettajaa, minä olen mukana. Odotan paljon hankkeelta.

Tärkeää on, että ihmiset tunnustavat, että kiusaamista tapahtuu. Asian kieltämisellä ei pitkälle pötkita, tuskin maailmanhistoria tuntee yhtään opinahjoa, jossa ei jonkinlaista koulukiusaamista ole esiintynyt.

Luulen, että kiusaamisen määrä ei ole kasvanut, vaan ongelma on nyt nostettu pinnalle. Omana kouluaikanani 1960-70 luvuilla koulukiusaaminen oli paljon rajumpaa, eikä siihen puututtu millään tavalla. Väkivalta oli silloin raaempaa ja suorempaa.

Onneksi nyt puututaan.

Ainejako uusiksi

HS 3.4.

Oppiaineiden tuntimääristä peruskoulussa ryhdytään taas taittamaan peistä tosissaan, kun niin sanottu tuntijako uudistetaan.

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) kertoi perjantaina panneensa työryhmän valmistelemaan uudistusta, josta valtioneuvoston on määrä päättää 2011.

Kohta alkaa mieletön ainejärjestöjen lobbaus. Rintamalinja tulee kulkemaan kuten aina, matemaattisluonnontieteelliset aineet vs. kielet.

Sivustakatsojina ovat humanistiset- ja taideaineet. Nykytrendin mukaan melko varma häviäjä on taideaineet.

Voi olla nyt, että liikunnan osuutta tullaan lisäämään, niin rapakunnossa suomalaisnuoret ovat kaikkien tutkimusten mukaan. Opettajien arkihavainnot tukevat vahvasti tätä käsitystä myös.

Itse olen ajatellut jo pitkään, että peruskoulussa oppilaan koulupäivän voi aivan hyvin luokilla 5.-9. nostaa kolmeenkymmeneen tuntiin. 25 tunnin päivät ovat mielestäni lekkeripeliä.

Mutapaini tuntijaosta alkakoon!

Varhainen puuttuminen

Yle 3.4.

Uuden tutkimustiedon mukaan kouluiässä ilmenevä aggressiivinen käyttäytyminen on merkitsevä riskitekijä myöhemmän fyysisen aggressiivisuuden kannalta.

Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan keski-ikäisten fyysistä aggressiivisuutta voidaan selittää osittain suoraan kouluiän aggressiivisuuden perusteella. Havainto koskee niin naisia kuin miehiä sekä Suomessa että Yhdysvalloissa.

Varhainen puuttuminen voi kääntää kehityksen suunnan.

Esikoulun- ja peruskoulun alaluokkien opettajia kannattaa kuunnella herkällä korvalla. Aggressiivisen käytöksen varhainen havainnointi on helppoa.

Ongelma on, että opettajien havaintoja ei kuuntele juuri kukaan. Päättäjille asia näyttää olevan yhdentekevä. Ihmetellään vain, kun vankilat pullistevat eritasoisia väkivaltarikollisia.

Uusimpien tietojen mukaan ns. lomalta palaamatta olevia vankeja on niin paljon, että jos kaikki palaisivat "kotiin" samaan aikaan, vangit eivät mahtuisi Suomen vankiloihin. Ei siis "kannata" pitää suuretsintöjä.

Suomessa on eniten väkivaltarikollisia, jos ajatellaan sitä viiteryhmää, mihin me kuulumme, Pohjoismaat ja muutama sivistynyt Keski-Euroopan maa.

Viime aikoina on voitu lukea aivan käsittämätttömiä perhetragedioita, mies tappaa vaimonsa ja sitten perheensä. Tänään sai tuomionsa mies, joka puukotti viisivuotiasta poikaansa.

Veikkaan, että väkivalta jatkaa kasvuaan Suomessa.

Tämä ei aprillipila

HS–STT 1.4.

Joka kolmas opettaja kertoo olevansa sairaana töissä useita kertoja vuodessa. Opettaja-lehden kyselyn mukaan opettajat tulevat töihin tunnollisuuttaan, mutta myös siksi, etteivät he halua sysätä luokkaansa sijaiselle.

Sairauslomapäiviä opettajalle kertyy keskimäärin vuodessa yhdeksän, erikoisopettajille 12 ja lastentarhanopettajille 17 päivää. Koulujen siivoojat sairastavat noin 30 päivää vuodessa, monissa muissakin kunta-alan ammateissa noin 30 päivää on tavallinen luku.

Erot ovat selvät eri ryhmien välillä.

Ykkösyy ilmiöön on varmasti tunnollisuus. Opetusala on naisvaltainen ala, ja kouluissa ja yliopistoissa kilpailutetuista naisopettajista on kouliintunut jopa ylitunnollisia ihmisiä.

Opetttajat kasaavat helposti oppilaiden ja kotien ja koko yhteiskunnan ongelmat omille pikkuhartioilleen.

Jossain vaiheessa ihminen sitten kaatuu kunnolla. Naisopettajienkin pitäisi muistaa aina välillä "relata". Koulu ja se luokkahuone eivät ole ainoita paikkoja maailmassa. Luokkahuoneen ulkopuolellakin on elämää. Ja se opetussuunnitelmakaan ei ole mikään orjakontrahti.

Tehdään, mitä voidaan, ja se on siinä.