OAJ-YSI:n (yleissivistävät opettajat) valtuustoryhmä kokoontui peruskorjatun Akava-talon Valopihassa. Tästä lähin suuretkin kokoukset, kuten OAJ:n valtuuston, voidaan pitää omissa tiloissa.
Puheenjohtaja Luukkainen Akavatalon Valopihalla
Alkuun puheenjohtaja Olli Luukkainen selvitti kilpailukykypaketin (yhteiskuntasopimus) tilannetta. SAK:n johtavalta taholta on tihkunut tietoa, että kilpailukykysopimusta ei tulla saamaan aikaan. Ammattijärjestöjen kesken on käyty erittäin paljon kulissintakaisia keskusteluja.
"Kaikkea ei voi sanoa ääneen, koska asiat voivat alkaa elää omaa elämäänsä." (Luukkainen)
AKT ei ilmeisesti tule sopimukseen mukaan, ei edes keskusteluihin. Luukkainen käytti esimerkkinä uutta Ääneskosken suurta selluloosatehdasta, josta sellu lastataan suoraan junavaunuihin. Varastoja ei ole. Voidaan ajatella, mitä tapahtuu, jos AKT käyttää lakkoasetta Äänekosken sellutehtaalla.
Selvää on, jos kilpailukykypakettia ei saada aikaan, julkinen sektori kärsii.
Akava haluaa, että ratkaisu tehtäisiin sopimalla, ei pakolla. Kaikki julkisen sektorin ryhmät ovat samaa mieltä siitä, että työajasta voidaan keskustella, samoin lomarahoista, mutta ei lomista.
Suomen mallista ei ole sovittu vielä mitään. Avoin sektori tulee määrittämään palkkatason, ollaan etenemässä kohti paikallista sopimista.
Mitä tehdään, kun kunnissa valtuustot tekevät poliittisilla päätöksillä alijäämäisiä budjetteja? Henkilökuntaa voidaan vähentää tuotantotaloudellisilla syillä.
Kuinka OAJ tulee vaikuttamaan etukäteen paikalliseen sopimiseen? Kuka neuvottelee, millä resursseilla, kuka tekee päätökset? Pelkona on työnantajan paikallinen sanelupolitiikka.
Neuvottelutuloksen avainkysymykset ovat:
- työajan lisääminen 24 tunnilla
- paikallinen sopiminen
Yhteinen näkemys on oltava, ei ole varaa siihen siihen, että jotkut ryhmät vetävät ohi, vrt. PAM. Kaikkien on kärsittävä yhdessä.
OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos painotti vuosiaikaa koskevien neuvottelujen tärkeyttä. Ratkaisu työajasta on saatava aikaan. Ongelmana on opettajien harmaa työaika, joka on jäänyt palkkauksen ulkopuolelle.
Erityinen ongelma on uusien opettajien työn aloitus. Uusi käytäntö, uudet opettajat tulevat töihin vasta ensimmäisenä veso-päivänä, näyttää jäävän voimaan. Neuvottelemalla ei päästä ratkaisuun.
Työaikajärjestelmää on uudistettava niin, että kaikki työ tulee näkyväksi ja palkanmaksun alaiseksi. Mutta työaikakokeiluissa työnantajien tavoitteena on ollut säästö.
Yläkoulun iänikuisista opetusvelvollisuuksista on pikkuhiljaa päästävä irti, mutta siten, että jokaiselle on turvattava ainakin sama palkka kuin ennen.
Itse olen sitä mieltä, että saman tien peruskoulun opettajien palkka on yhdenmukaistettava, vrt. ala-yläkoulu.
Lindroosin mukaan työajan pidentäminen jakaa jäsenkuntaa. Suunnitteluajat, vesot, yt-aika?
Järkevintä olisi laittaa 24 tuntia niihin töihin, joita jo nyt tehdään eli yt-aikaan. Jos 24 tuntia laitetaan esim. vesoihin, pelkona on, että silloin työnantaja voisi käyttää lomautusasetta. Lomautuksen alaiset työajan lisäykset eivät siis ole mistään kotoisin.
Luottamusmiesten asemaa pitää parantaa. On luotava tasapuolinen neuvotteluasema, sopiminen ei voi olla työnantajan yksipuolista sanelua.
Pelkään kovasti, että jossain pikkukunnassa, jossa meillä ei ole kunnollista neuvotteluvastusta, työnantaja pyrkii murtamaan muuria. Toisaalta asiaa voidaan ajatella myönteisestikin, olisiko nyt mahdollisuus kauan haettuun pääkaupunkiseutulisään?
OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka murehti koulutuksellisen tasa-arvon murenemista. Alueelliset erot syvenevät.
Eilisessä Hesarissa uutisoitiin, että Suomessa kuilu kantaväestön ja maahanmuuttajien lasten välillä on syvä. OAJ:n Kotouttamiskompassi tarjoaa keinoja maahanmuuttajien parempaan kotoutumiseen.
On mahdotonta kotoutua, jos ei osa vastaanottavan maan kieltä. Olen pohtinut, pitäisikö Suomessakin myös maahanmuuttajaäidit ja -isät velvoittaa pakollisille suomen kielen kursseille. Kielikoulutus pidettäisiin aikuisopistoissa, voitaisiin tehdä kolmiportainen osaamisen testistö.
Kokouksen mielenkiintoisin osio oli OAJ-YSI:n puheenjohtajan valinta, nykyinen puheenjohtaja Kari Kinnunen siirtyy muihin tehtäviin.
OAJ-YSI:n puheenjohtajaehdokkaat esittelyssä
Ehdokkaina oli neljä osaavaa kokenutta henkilöä: Arja Laulajainen, Matti Helimo, Timo Kettunen ja Petri Kääriäinen. Heidän puheenvuorojaan oli mielikiintoista kuulla. Kaikki painottivat vuorovaikutusta ja tiedottamista. Laulajainen kehittäisi puheenjohtajiston työskentelyä, Helimo toisi mediaan epäkohtia, Kettunen jakaisi valtuutetuille kuukausittaisen selvityksen, Kääriäinen totesi, että opettaja on yhteiskunnan ydin.
Tiukan äänestyksen jälkeen pitkän linjan mies Petri Kääriäinen valittiin YSI:n puheenjohtajaksi ja samalla OAJ:n 1. varapuheenjohtajaksi. YSI-ryhmä on OAJ:n ylivoimaisesti suurin ryhmä. Kääriäinen painottikin, että YSI ei saa jyrätä muita ryhmiä, vaan kaikkien etua on ajettava, vrt. yhteinen opettajuus.
Olli Luukkainen kukittaa uuden OAJ-YSI:n puheenjohtaja Petri Kääriäisen.
Lopuksi OAJ:n alueasiamies Jaana Alaja muistutti, että seuraavalla syyskaudella pidetään OAJ:n yksi tärkeimmistä valtuustokokouksista. Silloin tullaan päättämään, kuinka suuri valtuusto tulee olemaan.
Nyt jäseniä on 150. Valtuuston koon pienentämistä pidetään tarpeellisena, jotta valtuutetut saadaan sitoutettua paremmin. Valtuustossa on rivimiehiä kuten minä. Läheskään kaikki valtuutetut eivät mahdu OAJ:n erilaisiin toimielimiin, joita ovat esim. toimikunnat tai työryhmät.
Voi olla, että valtuuston koko tulevaisuudessa on 80-120 valtuutettua. Toisaalta vaakakupissa on alueellinen kattavuus. Nyt valtuutetut ovat lähellä alueensa opettajia.
Tekstit
