HS 10.1.
Joka kolmas uusmaalainen kannattaa kouluihin maahanmuuttajille kiintiöitä
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskittyminen tiettyihin kouluihin on yleistynyt etenkin Espoossa ja Helsingissä.
Joissakin kouluissa maahanmuuttajataustaisia lapsia on jo yli puolet oppilaista. Toisissa oppilaina ei ole lainkaan maahanmuuttajia.
"Koulupaikan osoittaminen on kuntien vallassa", muistuttaa opetusneuvos Leena Nissilä.
Kaikenmaailman galluppeja sitä tehdään. Aiheet näyttää olevan vähissä, kun väkisin yritetään löytää jutun juurta.
Pitäisikö maahanmuuttajalapset tunkea takseihin ja pikkubusseihin ja rahdata heidät tasaisesti kouluihin ympäri kaupunkia? Kalkulaattorilla laskettaisiin koulujen maahanmuuttajaprosentteja.
Lapsilla on oltava oikeus käydä koulua lähikoulussaan. Espoon opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen painottaa, että maahanmuuttajaoppilaalla on oltava oikeus lähikouluun samoilla kriteereillä kuin muillakin.
Opetushallituksen Leena Nissilä toteaa, että koulupaikan osoittaminen on kuntien vallassa. Mitä Nissilä tarkoittaa? Enten tenten teelikamenten? Joskus toivoisi Opetushallituksesta selkeätä tekstiä eikä pallottelua.
Vantaan Opetuspäällikkö Eero Väätäinen sanoo, että asia ei ole millään tasolla tullut esille, mikä varmaan pitää paikkansa.
Asialla on kaksi puolta. Kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajia, keskittyy myös osaaminen. Tiedetään, kuinka toimitaan. Opetus on tehokasta. Joidenkin koulujen lähettyville muuttaa maahanmuuttajaperheitä toimivan koulun takia.
Toisaalta kotoutuminen on vaikeaa, jos luokassa ja koulussa on paljon maahanmuuttajia. Välitunneilla mennään omiin porukoihin ja suomenkielen oppiminen hidastuu.
Leena Nissilä on oikeassa siinä, että asia tulisi huomioida asuntopolitiikassa ja rakentamisessa. Suuret vuokrakasarmialueet tuottavat aina yhteiskunnallisia ongelmia, esimerkkejä ei tarvitse kaukaa hakea.
Maahanmuuttajat, jotka Suomeen otetaan, on kotoutetteva ja koulutettava kunnolla. Jos siihen ei pystytä, pitää miettiä, kuinka paljon esim. pakolaisia maahan voidaan ottaa.
Joka kolmas uusmaalainen kannattaa kouluihin maahanmuuttajille kiintiöitä
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskittyminen tiettyihin kouluihin on yleistynyt etenkin Espoossa ja Helsingissä.
Joissakin kouluissa maahanmuuttajataustaisia lapsia on jo yli puolet oppilaista. Toisissa oppilaina ei ole lainkaan maahanmuuttajia.
"Koulupaikan osoittaminen on kuntien vallassa", muistuttaa opetusneuvos Leena Nissilä.
Kaikenmaailman galluppeja sitä tehdään. Aiheet näyttää olevan vähissä, kun väkisin yritetään löytää jutun juurta.
Pitäisikö maahanmuuttajalapset tunkea takseihin ja pikkubusseihin ja rahdata heidät tasaisesti kouluihin ympäri kaupunkia? Kalkulaattorilla laskettaisiin koulujen maahanmuuttajaprosentteja.
Lapsilla on oltava oikeus käydä koulua lähikoulussaan. Espoon opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen painottaa, että maahanmuuttajaoppilaalla on oltava oikeus lähikouluun samoilla kriteereillä kuin muillakin.
Opetushallituksen Leena Nissilä toteaa, että koulupaikan osoittaminen on kuntien vallassa. Mitä Nissilä tarkoittaa? Enten tenten teelikamenten? Joskus toivoisi Opetushallituksesta selkeätä tekstiä eikä pallottelua.
Vantaan Opetuspäällikkö Eero Väätäinen sanoo, että asia ei ole millään tasolla tullut esille, mikä varmaan pitää paikkansa.
Asialla on kaksi puolta. Kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajia, keskittyy myös osaaminen. Tiedetään, kuinka toimitaan. Opetus on tehokasta. Joidenkin koulujen lähettyville muuttaa maahanmuuttajaperheitä toimivan koulun takia.
Toisaalta kotoutuminen on vaikeaa, jos luokassa ja koulussa on paljon maahanmuuttajia. Välitunneilla mennään omiin porukoihin ja suomenkielen oppiminen hidastuu.
Leena Nissilä on oikeassa siinä, että asia tulisi huomioida asuntopolitiikassa ja rakentamisessa. Suuret vuokrakasarmialueet tuottavat aina yhteiskunnallisia ongelmia, esimerkkejä ei tarvitse kaukaa hakea.
Maahanmuuttajat, jotka Suomeen otetaan, on kotoutetteva ja koulutettava kunnolla. Jos siihen ei pystytä, pitää miettiä, kuinka paljon esim. pakolaisia maahan voidaan ottaa.
Tekstit
Kirjoitat asiaa. Tämä liittyy myös edelliseen postaukseesi; jos peruskoulussa ei enää ole opiskelurauhaa, markkinatalous takaa sen että yksityiskouluja syntyy. Ainoa asia mistä olen hämmästynyt on se, että liikehdintä alkaa vasta nyt. Ehkä siksi, että nyt ovat kouluun tulossa lapset sellaisilta vanhemmilta, jotka ovat itse käyneet tasokurssittoman perskoulun (pun intented). He luulevat tietävänsä, millaisia ongelmia siellä on, mutta heilläkään ei ole aavistusta nykytilanteesta, mikä on kuulemma etenkin mamuvaltaisissa kouluissa aika kaamea.
VastaaPoistaTuo uusin kyselytutkimus oli tosiaankin typeryydessään vertaansa vailla.
Loppukaneettisi summaa asian täydellisesti.