Pidän Pähkinärinteen koulun shakkikerhoa koulumme ruokalalassa, mikä on oikein inspiroiva pelipaikka shakinpeluulle. Taustalla näkyy Pähkinärinnettä kuvaava seinämaalaus, joka erehdyttävästi muistuttaa shakkilautaa!Suomen Keskusshakkiliitto
Vuosi 2011 on koulushakin teemavuosi.
Tavoitteena on innostaa koululaisia shakin pariin, korostaa shakin myönteisiä vaikutuksia oppimiselle sekä kannustaa kouluja ja shakkikerho-ja nuorisoshakin edistämiseen. Teemavuoden aikana tuodaan shakkia ja sen myönteisiä vaikutuksia tunnetuksi koululaisille ja heidän vanhemmilleen. Toisaalta edistetään shakkiseurojen koululaistoimintaa ja elvytetään koulujen shakkikerhoja. Toimintaa varten palkataan projektityöntekijä.
Perustaisitko koulushakkikerhon? Suosittelen.
Olen koulukerhoaatteen vahva kannattaja. Olen pitänyt vuosien varrella urheilu-, atk-ja kuviskerhoja. Säännöllisimmin olen pitänyt shakkikerhoa.
Pidän shakkikerhoa ylivoimaisesti parhaana kerhona. Kerhossa voivat pelata niin tytöt kuin pojatkin ikään katsomatta, pelaaminen yhdistää. Isommat oppilaat opettavat pienempiä. Shakissa lapsi oppii kunnioittamaan vastustajaansa, voittamaaan ja häviämään.
Shakissa lapsi oppii laskemaan monia siirtoja eteenpäin, mikä kehittää ajattelua. Pelatessa pitää olla luova, koska ottelut eivät ole samanlaisia. Pelatessa saa kamppailla ja hakea rajojaan. On mahtavaa päästä pulpetin äärestä kunnan kisoihin kisaamaan. Joskus ollaan lennetty aina Ouluun asti Koulujoukkueiden SM-kisoihin Koulun Suurjuhlille.
Nykylapset viettävät valtaisasti aikaa sähköisten vempaiden kanssa, telkkarin tai tietokoneen ääressä tai konsolipelejä pelatessa. Shakissa lapsi kohtaa toisen lapsen ja oppii keskittymään.
Kerhonvetäjän osana on motivointi ja ohjaaminen, kaikille lapsille on löydettävä sopivantasoinen pelikaveri. Alakoulun kerhon pitäminen ei vaadi syvällistä shakin tuntemusta. Alkuun pääsee shakin alkeisoppaaseen tutustumalla.
Kerhoon pitää hankkia kunnolliset laudat ja nappulat ja muutama shakkikello. Itse olen hankkinut kouluun muutamia shakkioppaita, joita olen lainaillut oppilaille.
Kerhoa kannattaa pitää kaksi tuntia kerrallaan kerran viikossa. Yhtenä lukuvuonna minulla oli kolme kahden tunnin kerhoa, ti, ke ja to klo 14.00-16.00, niin paljon halukkaita pelaajia oli! Kerhon pitäminen koulupäivien jälkeen kävi silloin vähän liian rankaksi.
Kunnon koulussa pitää olla kerhoja laidasta laitaan. Pähkiksessä on shakkikerhoni lisäksi bändi- ja kuorokerhot, atk- ja kokkikerhot sekä liikuntakerhoja.
Koulushakin teemavuoden sivusto
Kerhokeskus
Kerhonetti
ShakkiNet
Tekstit
Olet kerhotoiminnan painotuksessa ollut aina täysin oikeassa. Kerhot tekevät koulusta Koulun. Itse pidin puheenvuoron juuri shakkikerhojen puolesta tiimissämme sinun argumenttiesi pohjalta.
VastaaPoistaMutta sitten se iso mutta....
Entä jos opettajat, hyvinkin kokeneet, hyvinkin hyvät, ja myös nuoremmat lahjaakkaat opet, ovat työpäivän jälkeen niin väsyneitä että heillä ei ole kertakaikkiaan jäljellä voimia jatkaa työpäiväänsä 14-16 kerhotoiminnan merkeissä?
Näin voi käydä esim. suomalaisen yhteiskunnan eturintamalla, Tali-Ihantalassa, Itä-Helsingissä. Meillä ei tarvitse katsoa Ajankohtaisen Kakkosen keskusteluiltaa tai A-talkia saadaksemme kuvan siitä mitä maassamme tällä hetkellä tapahtuu. Me elämme sitä koko ajan. Ja se eläminen todella perin pohjin muuttuneessa Suomessa syö opettajien energiaa. Tulkaa kokeilemaan!
Silti: juuri nämä oppilaat jotka ovat todellakin maapallon kääntöpuolelta meidän kannaltamme katsottuna, tuntuvat pitävän shakista. Matti!
Ja hei, shakkia voi pelata myös esim. matematiikan tunnilla kuten me teemme.
Out
Out...Itä-Helsingin Tali-Ihantala on hieno vertaus! :)
VastaaPoistaJuuri tali-ihantalat tarvitsevat kerhoja. Jos opettajat ovat väsyneitä, yksi mahdollisuus on ottaa yhteys lähiseudun shakkiseuraan ja viritellä yhteistyötä.
Nuorisokerho (lue: laajennettu oppilaskerho, jossa on yläkoululaisia tai lukiolaisia) voi toimia myös hyvin. Isommat auttavat pienempiään.
Jos kauniisti puhuu, luulen, että shakkiseuroista saa kerho-ohjaajan.
Ymmärrän aivan hyvin väsymyksen.