Aamuhesarin paperiversiossa EK (Elinkeinoelämän keskusliitto) esitti toiveensa tulevaan hallitusohjelmaan. Oleellista on huomata, että nousukiitoinen "hymypoikapuolueemme" on noudattanut lähes identtisesti EK:n marssiaskeleita. Äänet haalitaan keskiluokalta työväenluokka- tai hyvinvointivaltioteemoin. Kun on päätöksenteon aika, Etelärannasta tuulee.
EK:n toimitusjohtaja Mikko Pulkkisen mielestä tärkeintä on ulottaa kustannusvertailu ennen kaikkea sosiaali-, terveys- ja opetustoimeen, koska ne vievät niin suuren osan kuntien menoista.
Kunnissa ajatellaan, että velvoitteet ovat lakisääteisiä ja että ne on hoidettava kaikissa olosuhteissa. Pitäisi miettiä, mitkä ovat käytettävissä olevat resurssit ja elää sen mukaan.
Tarkoituksena ei ole yksityistää palveluja yksityistämisen vuoksi, vaan selvittää, miten ne saataisiin tehtyä edullisimmalla tavalla. (HS 9.1.)
Pulkkisen lausunto kuntien lakisääteisistä velvoitteista on eriskummallinen, kehottaako EK laittomuuksiin, kuntia kiertämään lakia? Lausunnossa ei ole ihmettelemistä, niin massiivista on veronkierto ja talousrikollisuus esim. rakennusteollisuudessa.
Miksi Pulkkinen ei puhu harmaan talouden torjunnasta? Talousrikollisuus maksaa yhteiskunnallemme valtaisasti.
EK ei halua nähdä, että esim. suomalainen perusopetus on äärimmäisen kustannustehokasta. Taloudellisen panostuksen suhde tuloksiin on maailman huippuluokkaa kuten PISA-tulokset ovat osoittaneet. Kustannustehokkuutta on haettu 90-luvun alkuvuosista lähtien, lähes joka vuosi lisää kiristäen. Hengiltä ei hyvää kannattaa hirttää.
On selvää, että EK ei tarkoita pelkästään opetustoimen tukitoimia, vrt. ruoka- ja siivouspalvelut, esittäessään , että kilpailu on ulotettava opetukseen. Olin viitisentoista vuotta sitten koulutustilaisuudessa, jossa EK:n edeltäjän Seppo Riski totesi, että heidän kannaltaan peruskoulu ei ole hyvästä. Nyt muurinsärkijäksi on ilmoittautunut ruotsalainen Wallenberg-vetoinen Kunsskapskolan.
Sosiaali- ja terveystointa ajatellen julkista sektoria täydentävä rinnakkaistoiminta on järkevää, mikäli taataan julkisen toiminnan tason riittävyys. Sellaisia toimintoja ovat esim. vanhusten kotipalveluyritykset ja yksityiset lääkärikeskukset.
Perusopetukseen ei saa kajota, koska silloin horjutetaan pahasti tasa-arvoisen ja tehokkaan koulujärjestelmämme rakenteita.
Suomi on pärjännyt mainiosti maitten välistä kilpailukykyä vertailevissa raporteissa. Merkittävä Suomen kilpailukykyä lisäävä voima on kustannustehokas ja kaikille tasa-arvoinen koulutus esikoulusta yliopistoihin. Innovatiivisuus ja hyvä koulutus kulkevat käsi kädessä.
Todenteolla EK aloittaa lobbaamisensa myöhemmin tammikuussa, kun se julkistaa omat verolinjauksensa. (HS 9.1.) Elinkeinoelämän keskusliittoa voimakkaampaa lobbaajaa Suomessa ei ole.
Pulkkisen lausunto kuntien lakisääteisistä velvoitteista on eriskummallinen, kehottaako EK laittomuuksiin, kuntia kiertämään lakia? Lausunnossa ei ole ihmettelemistä, niin massiivista on veronkierto ja talousrikollisuus esim. rakennusteollisuudessa.
Miksi Pulkkinen ei puhu harmaan talouden torjunnasta? Talousrikollisuus maksaa yhteiskunnallemme valtaisasti.
EK ei halua nähdä, että esim. suomalainen perusopetus on äärimmäisen kustannustehokasta. Taloudellisen panostuksen suhde tuloksiin on maailman huippuluokkaa kuten PISA-tulokset ovat osoittaneet. Kustannustehokkuutta on haettu 90-luvun alkuvuosista lähtien, lähes joka vuosi lisää kiristäen. Hengiltä ei hyvää kannattaa hirttää.
On selvää, että EK ei tarkoita pelkästään opetustoimen tukitoimia, vrt. ruoka- ja siivouspalvelut, esittäessään , että kilpailu on ulotettava opetukseen. Olin viitisentoista vuotta sitten koulutustilaisuudessa, jossa EK:n edeltäjän Seppo Riski totesi, että heidän kannaltaan peruskoulu ei ole hyvästä. Nyt muurinsärkijäksi on ilmoittautunut ruotsalainen Wallenberg-vetoinen Kunsskapskolan.
Sosiaali- ja terveystointa ajatellen julkista sektoria täydentävä rinnakkaistoiminta on järkevää, mikäli taataan julkisen toiminnan tason riittävyys. Sellaisia toimintoja ovat esim. vanhusten kotipalveluyritykset ja yksityiset lääkärikeskukset.
Perusopetukseen ei saa kajota, koska silloin horjutetaan pahasti tasa-arvoisen ja tehokkaan koulujärjestelmämme rakenteita.
Suomi on pärjännyt mainiosti maitten välistä kilpailukykyä vertailevissa raporteissa. Merkittävä Suomen kilpailukykyä lisäävä voima on kustannustehokas ja kaikille tasa-arvoinen koulutus esikoulusta yliopistoihin. Innovatiivisuus ja hyvä koulutus kulkevat käsi kädessä.
Todenteolla EK aloittaa lobbaamisensa myöhemmin tammikuussa, kun se julkistaa omat verolinjauksensa. (HS 9.1.) Elinkeinoelämän keskusliittoa voimakkaampaa lobbaajaa Suomessa ei ole.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti