Keskisuomalainen 7.1.Kiviniemi ei lämpene koulujen yksityistämiselle
Suomi ei aio Ruotsin tavoin sallia yksityisiä peruskouluja ja lukioita. Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) sanoo, että muutoin hyvinvointipalveluiden kehittämisessä haetaan avoimesti ideoita muista Pohjoismaista.
Koulussa ei ole mitään yksityistettävää. Jokaiselle suomalaiselle taustasta ja varallisuudesta huolimatta on pystyttävä tarjoamaan koulutus ja toimeentulo, Kiviniemi sanoo.
Näin se on. ihmettelen kovasti, mikä taho ylipäätään pitää yllä tätä koulujen yksityistämiskeskustelua.
Suomalainen peruskoulutusmalli on osoittautunut toimivaksi puutteistaan huolimatta. Hesarin aamun pääkirjoitus liippasi hyvin vahvasti asiaa:
Tuorein, kanadalaisten tekemä vertailu osoittaa, että suomalaisnuorilla on maailman tasa-arvoisimmat mahdollisuudet opiskeluun. Perhetausta, kodin varallisuus ja sukupuoli eivät rajoita pääsyä korkeakoulutukseen. Opiskelijoiden sosiaaliset etuudet ovat kaikkien saatavilla. (HS 7.1.)
Tähän oikeastaan ei ole mitään lisättävää. Ruotsin malli ei ainakaan Pisa-tulosten mukaan ole tuottanut hyviä tuloksia, mutasarjaa. Vielä heikommin asiat ovat Yhdysvalloissa, jossa lukutaidottomuus rehottaa.
Ääriyksityistämistä kannattaa Suomessa hyvin pieni osa kansasta, mutta voimaltaan se osa on suuri. EK (Elinkeinoelämän keskusliitto) on voimakas lobbaaja. Mielenkiintoista on, että suomalainen yleissivistävä koulutus on hyvin kustannustehokas. Yksityistämishalut eivät perustu esim. säästämiseen, vaan kyseessä on aivan puhdas ideologia.
Suomen voima nyt ja tulevaisuudessa on vahvassa koulutuksessa, joka luo osaamista. Koneet ja Nokiat eivät ole syntyneet "pyhällä hengellä", vaan osaamisella ja tiukalla yrittämisellä.
Tekstit
1950-luvulla oli vielä toisin. Helsingin yhtenäiskoulu oli pakko perustaa yksityiseksi, muuten kokeilutoiminta olisi ollut käytännössä mahdotonta. Monet pedagogiset ja järjestelmäkokeilut päivärytmistä periodilukuun olisivat olleet vaikeita läpivietäviksi valtion ja kuntien kouluissa. Käsittääkseni sellainen olisi nyt jossain määrin helpompaa. Silloin byrokratita oli jyrkempää ja vanhoillisempaa,
VastaaPoistaKari,kyllä...
VastaaPoistaOma oppikouluni Tikkurilan yhteiskoulu perustettiin myös yksityisin varoin. Muuten Tikkurila olisi jäänyt ilman oppikoulua noin kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Koulun lukuvuosimaksu oli kohtuullisen pieni 80 + 80 markkaa ja ruokamaksut päälle, mutta silti osa lapsista ei pyrkinyt oppikouluun lukukausimaksujen takia. oli ikävää nähdä, kun muutamalla oppilaalla ei ollut varaa ruokarahaan.
Nykyisissä kunnallisissa kouluissa voi toteuttaa pedagogisia kokeiluja mielinmäärin.
Keskustelussa on perustavaa laatua oleva virhe. Puhutaan yksityiskouluista vaikka niiden rahoitus tulee -samalla tavalla kuin julkisissa kouluissa- valtion ja kuntien varoista eli verorahoista. Noista loisista pitäisi päästä eroon ja se onnistuu niin, että kaikki kustannukset peritään viimeistä senttiä myöten oppilaiden vanhemmilta. Ratkaisu ei ole myöskään voucher, koska sekin tulee julkisista varoista.
VastaaPoistaRahoituksesta huolimatta ko. koulut Ruotsissa ovat yksityiskouluja, koska omistuspohja on yksityinen ja voitot menevät yksityisiin taskuihin.
VastaaPoista(ks. seuraava blogikirjoitukseni)
"Yrityksen perimmäinen tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen.
Ruotsalaiset yksityiset koulut ovat kummallinen sekoitus yritteliäisyyttä ja kansankotia. Perinteisesti yksityiskoulut on rahoitettu lukukausimaksuilla tai muulla yksityisellä rahalla, vrt. Yhdysvallat.
Ruotsissa yksityiset koulut rahoittavat toimintansa julkisen sektorin tuilla eli verorahoilla, mutta voitot menevät yksityisiin taskuihin. Käenpoika pyörii pesässään ja nauraa."
Suomessa yksityiskoulut ovat säätiö- tai yhdistyspohjaisia, voitontavoittelu on kielletty lailla.
Poikkeuksia ovat tavallaan muutamat yksityiset oppikoulut, jotka saivat säilyä yksityisinä peruskoulu-uudistuksen jälkeenkin. (vrt. Helsingissä Kulosaaren ja Munkkiniemen yhteiskoulut) Vaikka ne eivät ole voittoa tavoittelevia kouluja, niin sopii kysyä, miksi ko. koulut ovat saaneet säilyä yksityisinä?
Aate- tai rahoituspohjista huolimatta yksityiskoululla on yksi yhteinen piirre, ne ovat erottelevia. Ruotsissa on jo näkyvissä tällaista, keski- ja yläluokan lapset ovat karkaamassa yksityiskouluihin, köyhien ja siirtolaisten lapset jäävät lähiöiden isoihin "rupukouluihin".
Ihmettelen ruotsalaisia, tällainen malli ei ole ruotsalaisen kansankoti-idean mukainen.