Miksi opettajat eivät ei saa sairastaa?

http://www.who.int/violenceprevention/en/

18.9. Yle

Joka neljättä koulua kielletään palkkaamasta sijaisia – "lainvastaista"

Laaja kysely paljastaa Suomen koulujen kehnon valmiuden paikata poissaolevia opettajia. Kuntien säästökuuri ajaa peruskoulut ja päiväkodit perusopetuslain vastaiseen toimintaan, toteaa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n lakimies.

"Johtaa lainvastaisiin opetusjärjestelyihin"

Käytännöt johtavat luonnollisesti muun muassa tilanteisiin, joissa poissaolevaa opettajaa paikkaa toinen opettaja, oman tuntinsa ohella.

OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen sanoo käytännön olevan perusopetuslain vastainen.

– Laissa on oppilaille määritelty oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja oikeus saada 

opetussuunnitelman mukaista opetusta jokaisena työpäivänä. Onhan se selvää, että nämä oikeudet eivät toteudu tilanteissa, joissa opettaja ei ole opettamassa, Mustonen sanoo.

Pahimmillaan sijaisen puuttuminen on turvallisuusuhka.

– Saattaa tulla työrauhaongelmia joihin kukaan ei pysty puuttumaan. Pahimmassa tapauksessa käy todella pahasti, kun kukaan ei ole valvomassa.

Määräykset eivät ole kuntien virallisia päätöksiä, vaan pikemminkin koulujen saamia ohjeistuksia. Sen vuoksi kuntia ei voidakaan syyttää suoraan lainvastaisesta toiminnasta.

– Siihen on vaikea viranomaisen puuttua, koska virallista päätöstä asiasta ei tehdä. Ei ole paperia, josta olisi sitten helppo kannella aluehallintovirastoon.

Kyselyn mukaan useimmiten rehtoreille annetaan kuitenkin oikeus poiketa ohjeistuksesta tarpeen vaatiessa.

– Tämä pistää rehtorin puun ja kuoren väliin. Käytännössä saisit ottaa sijaisen, toisaalta on tullut määräys että on säästettävä ja ei saa ottaa, Mustonen sanoo.

Toisto on yksi opintojen äideistä, Erkki Mustonen:

– Laissa on oppilaille määritelty oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta jokaisena työpäivänä. 

On äärimmäisen ihmeellistä, että Kuntatyönantajat (KT) ja kunnat voivat kävellä lain yli. Perusopetuslaki on siis leikkilaki, jota ei tarvitsekaan noudattaa.

Toisaalta noudatetaan lakia nipinapin:

8.9. Keskisuomalainen

Keskisuomalainen: Perusopetuksen määrässä huimia eroja eri kunnissa

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä pitää tilannetta ongelmallisena.

- On selvää, että siellä missä oppitunteja on enemmän, myös oppimisen taso on parempi. Eli aika paljon lapsen saaman perusopetuksen taso riippuu siitä, missä satut asumaan, Pitkälä puntaroi lehdessä.

Peruskoulua voidaan joissakin kunnissa käydä yli puoli vuotta enemmän kuin lakisääteisen minimituntimäärän tarjoavilla paikkakunnilla. 

Jotkut kunnat fuskaavat. Kuntalaiset maksavat veroja, mutta kunnat eivät tarjoakaan säädyllisiä perusopetuspalveluja.

Miksi Perusopetuslaki on?

Kun aloitin kirjoittaa www.properuskoulu.net -blogiani v. 2009, olin jo hyvin huolissani koulutuksellisesta tasa-arvosta. Kehityksen suunta oli nähtävissä. Jos joku blogini valistuneista lukijoistani ei ole vielä huomannut, kerrattakoon, blogini punainen lanka on koulutuksellinen tasa-arvo.

Oudointa on, että kukaan ei valvo, mitä kunnissa tapahtuu. 

Ainoa, joka jollakin tavalla valvoo, on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Ongelma on, että amatööreja vastassa on ammattilaistason organisaatio KT. 

Opettajien päätehtävä on noudattaa annettuja ohjeita ja lakeja, mitä kunnat eivät tee. Jos yksittäinen opettaja alkaisi sooloilla mielensä mukaan, toiminnasta seuraisi sanktio. Todennäköisesti tulisi potkut.

Kunnat saavat huseerata aivan vapaasti, rikkoa voimassa olevia lakeja tai järjestää perusopetuksensa laillisuuden rajamailla välittämättä kuntalaistensa, lasten ja nuorten parasta.

Koko kuviossa eniten minua ihmetyttää valtion rooli. Valtio on koko ajan vähentänyt osuuttaan peruskoulun rahoituksessa. Vielä vähän aikaa sitten valtio maksoi peruskoulutuksen kustannuksista lähes kaksi kolmasosaa, nyt tuki ei kata yhtä kolmasosaakaan.

Täysin yli ymmärryksen menee, että sen noin yhden kolmasosan kohtaloa ei käytännössä valvota. Valtio syytää yhteisiä verovaroja estoitta. Jos peruskoulutuksessa tehdään näin, on syytä olettaa, että muukin valtion rahoitus kunnille on estotonta ja valvomatonta.

Näyttää siltä, että Opetushallitus on ajettu tietoisesti nurkkaan. 

On ennenkuulumatonta, että Opetushallituksen pääjohtaja kritisoi näin voimakkaasti. Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä on tullut samaan johtopäätökseen kuin minä. Hän on julkisesti ehdottanut, että peruskoulutus on siirrettävä valtion harteille, koska kunnista ei ole peruskoulutuksen ylläpitäjäksi.

Hän toteaa kuten olen todennut, perusopetuksen taso riippuu siitä, missä kunnassa lapsi sattuu asumaan. 

Koulutuksellisesta tasa-arvosta ei ole enää tietoakaan.

Niin, ja Kataisen-Stubbin hallitus on luvannut kehittää perusopetusta. Hyvin on kehitetty. Olen aina kuvitellut, kun kehitetään, edistytään tai asiat paranevat. Väärin olen ymmärtänyt. Kataisen-Stubbin hallituksen perusopetuksen kehitys on ollut jarrutusta ja takapakkia. 

Sana uudistus on suorastaan pelote. 

Kun työpaikoilla aletaan puhua uudistuksista, työntekijät tietävät tarkkaan, että säästöjä ja kenkää on odotettavissa.

Kouluissa uudistukset ovat yleensä merkinneet sitä, että opettajille on annettu entistä vähemmän eväitä opettaa ja kasvattaa lapsia.

Keväällä on Eduskuntavaalit. 

Toivon sydämestäni, että nyt edessä olisi oikeat koulutusvaalit.  Ei enää riitä, että vakuutellaan koulutuksen tärkeyttä suomalaisen yhteiskunnan menestykselle, vrt. Jyrki Katainen. Heti, kun päästiin valtaan, toimittiin tasan toisin. 

Kun sairastuneen opettajan tilalle ei palkata sijaista:

1. Toinen opettaja joutuu "valvomaan" sairastuneen opettajan luokkaa. Käytännössä molempien luokkien oppilaat ovat silloin hunningolla, koska opettaja ei pysty valvomaan kahta luokkaa yhtä aikaa, vaan opettaja ravaa kahden luokan väliä peltäten "kunhan nyt ei vaan mitään sattuisi". Kunnollisesta opetuksesta ei voida puhua, vaan oppilaitaan säilötään. Turvallisuusuhka nousee potentiaalisesti.

2. Seuraavan kerran, kun opettaja sairastuu, opettaja miettii enemmän kuin kaksi kertaa, kannattaako jäädä kotiin ollenkaan sairastamaan. Opettajat ovat ylitunnollista väkeä. Jos sijaista ei palkata, opettaja tulee sairaana kouluun, koska sairastunut opettaja ei halua lisätä opettajatoverinsa työtaakkaa liiaksi. Pahimmassa tapauksessa levitetään tautia lapsiin.

Työnantajani, velkainen Vantaan kaupunki, joka painii suurissa taloudellisissa ongelmissa mm. Kehäradan ja Kehä kolmosen rakentamiskustannuksien takia, pystyy sijaistamaan sairastuneet opettajansa. 

Leikkimielisesti ajatellen opetuksen taso suorastaan nousee, kun opettaja sairastuu, koska saamme sijaisiksi kokeneita juuri eläköityneitä koulumme entisiä opettajia.

Kun sairastun, sairastan levollisin mielin, koska tiedän, että oppilaani ovat hyvissä käsissä. Niin pitää ollakin.

Jos Korhos-gate ei olekaan hätiköinnin tulosta, vaan tarkoituksellista

9.5. IS

OAJ ällistyi Korhos-jahdista: "Miksi Helsingin opetustoimenjohtaja sooloilee?"

Opetuslautakunta hylkäsi opettaja Antti Korhosen potkut, mutta Helsingin opetustoimen johtaja epäilee yhä Korhosen soveltuvuutta opettajaksi ja kehottaa ihmisiä jopa valittamaan lautakunnan päätöksestä.

OAJ on ihmeissään: Miksi virkamies jatkaa yhden miehen sotaansa?

Opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen hämmästelee Helsingin Opetusviraston opetustoimenjohtaja Rauno Jarnilaa, joka jatkaa edelleen Alppilan kohuopettajan Antti Korhosen kyseenalaistamista.

Tässä joudutaan käymään ehkä pyykinpesu kaupungin sisällä. Isännät - poliitikot - päättivät yksimielisesti, mikä on Helsingin kanta. Ja vaikka virkamiehellä olisi eri kanta, hänen tehtävänään on noudattaa isännän käskyjä ja linjauksia, Luukkainen totesi.

Luukkainen myös oudoksuu sitä, että Jarnila jopa usutti kansalaisia valittamaan lautakunnan päätöksestä.

- On outoa, että hän sanoo, että kuka tahansa voi valittaa. Ihmettelen, miksi tällaista väärää tietoa pitää levittää. Se on asianomaisten asia. Miksi hän nosti tämän sille, se on outoa, Luukkainen kyseli.

 

Rauno Jarnila on toiminut kymmenisen vuotta Helsingin opetustoimen johtajana. Hän työskenteli aiemmin myös Opetusministeriössä ja Opetushallituksessa.

Yhdyn Olli Luukkaisen ihmettelyyn: Miksi virkamies jatkaa yhden miehen sotaansa?

Olen aiemmin kirjoittanut, että Korhos-gate on sähläilyn ja hätiköinnin tulosta. Ymmärrän vielä jotenkin, että Alppilan koulun rehtorit sekä linjanjohtaja Outi Salo ja opetuspäällikkö Marjo Kyllönen sähläilivät ja hätiköivät.

Mutta Jarnilan ei pitäisi sähläillä ja hätiköidä. Rauno Jarnila on kokenut virkamies. Olen ymmälläni.

Jarnila on antanut ällistyttäviä lausuntoja:

Jarnila: "Yksityishenkilöiden asioita ei pitäisi käsitellä julkisuudessa. Se on raskasta." (MTV 3.5.)

Enkeliporsas: Antti Korhonen on yksityishenkilö, hän on tavallinen riviopettaja. Korhonen on moneen kertaan todennut, että julkisuus on ollut hänelle ja hänen perheelleen hyvin raskasta. Miksi opetusvirasto toi Korhosen tapauksen näin voimalla julkisuuteen?

Jarnila: "Kuka tahansa helsinkiläinen voi muutosta hakea."(MTV 7.5.)

Enkeliporsas: Rauno Jarnila on Helsingin kaupungin johtava virkamies. Miksi Jarnila ei tyydy opetuslautakunnan täystyrmäys 10-0 päätökseen, vaan yllyttää helsinkiläisiä muutoksenhakuun?

Jarnila: "Kyllä me vakavasti pohdimme, onko hänestä enää opettajaksi." (HS 8.5.)

Enkeliporsas: En ole koskaan kuullut, että johtava opetustoimen virkamies olisi julkisesti arvostellut koulutetun opettajan kyvykkyyttä. Miksi Jarnila toimii näin?

Opetuslautakunta perustelee potkujen muuttamista varoitukseksi muun muassa opettajan aiemmalla nuhteettomalla työuralla. Antti Korhonen ei ollut saanut työstään aikaisempia suullisia tai kirjallisia varoituksia eikä työnantaja ollut aikaisemmin huomannut opettajan työssä moitittavaa. (Yle 7.5.)

Korhosen asiamiehen Erkki Mustosen mukaan Helsingissä rekisteröidään vastaavankaltaisia tapauksia muutamia kymmeniä.

– Yhtään opettajaa ei ole tällä perusteella erotettu, vaikka opettajan käytöksessä olisi ollut moitittavaa. Tämä on merkillinen prosessi. Lakimiehenä en ole 12 vuoteen törmännyt tällaiseen, jossa käytetään näin rankkoja toimenpiteitä opettajaan, täräyttää Mustonen. (MTV 3.5.)

Vantaan peruskouluissa on sattunut kuluvana lukuvuonna noin 20 tilannetta, jotka muistuttavat opettajan erottamiseen johtanutta Alppilan koulun välikohtausta.

– Näissä tapauksissa opettaja on joutunut voimakeinoin poistamaan häiriköivän oppilaan ulos luokasta tai muusta koulun tilasta. Tilanteita on ollut 14 koulussa, kertoo Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo. (Vantaan Sanomat 12.4.)

Korhos-gatessa on jotain äärimmäisen poikkeuksellista. 

Korhosen ruokasalitapausta edeltävä ura oli nuhteeton kuten opetuslautakunta totesi. Saman kertoi myös Korhosen entisen koulun, Hämeenkylän koulun, rehtori Pasi Majasaari:

"Ei meillä ollut hänen työsuhteensa kanssa yhtään minkäänlaista ongelmaa. Työsuhde päättyi aivan normaalisti etukäteen sovitun mukaan, enkä joutunut antamaan hänelle varoitusta, huomautusta tai muuta vastaavaa. Ei ollut mitään, mihin olisi pitänyt puuttua", Majasaari sanoo. (HS 15.4.)

Miksi juuri Korhonen nostettiin kepin nokkaan?

Herää ajatus, että kaikki on sittenkin tarkoituksellista eikä hätiköityä. Onko jostakin syystä hakemalla haettu esimerkki, jolla on pyritty vaikuttamaan johonkin? 

Mieleeni tulee vain yksi asia:

Halutaan vaikuttaa voimalla Perusopetuslain pykälän 36 parlamentaariseen käsittelyyn. Finlex

Onko Suomen koulumaailmaan vaivihkaa muodostunut ruotsalaismallinen koulukunta? Ruotsissa peruskoulujärjestelmä on saatu lähes sekasorron tilaan.

Muistan takavuosilta korkearvoisen ruotsalaisen kouluhallintoviskaalin lausunnon, kun siellä pohdittiin käyttäytymisen arviointia. Lausunto vapaaksi suomennettuna meni jotenkin näin: "Jos todistukseen tulee käyttäytymisen arviointi, eiväthän oppilaat silloin uskalla enää nousta opettajiaan vastaan."

 

"Jupakan jälkipyykki on syytä puida perusteellisesti. Herää kysymys, miten ihmeessä kouluvirasto ajoi juttua?" sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. (MTV 7.5.)

En ole ainoa ihmettelijä. 

1. OAJ:n pitää viedä Korhos-gate loppuun asti. 

2. Helsingin opetusviraston toimet on tutkittava kunnolla.

Antti Korhosen lausunto Helsingin kaupungin opetuslautakunnalle

Helsingin opetusviraston lausunto Helsingin Kaupungin opetuslautakunnalle on saanut kovasti julkisuutta, mutta Antti Korhosen lausunto ei. Kannattaa lukea myös Korhosen lausunto ajatuksella läpi. 

Lausunto löytyy OAJ:n sivuilta pdf-muodossa:

03.05.2013

Opettaja Antti Korhonen on toimittanut Helsingin kaupungin opetuslautakunnalle lausuntonsa Alppilan koulun tapahtumista 25.3.2013.

Opettaja Antti Korhosen lausunto

On hyvin mielenkiintoista huomata, kuinka ristiriitaisia ovat toisiinsa nähden Korhosen ja opetusviraston lausunnot.

Katso myös opetustoimenjohtaja Rauno Jarnilan Päätösehdotus, joka löytyy tämänpäiväisen Opetuslautakunnan esityslistasta.

Tänään Helsingin opetuslautakunta hyväksyi Korhosen oikaisuvaatimuksen selkein luvuin 10-0. Onko opetuslautakunta täystyrmäyspäätöksellään antanut epäluottamuslauseen Alppilan koulun rehtoreille, opetuspäällikkö Marjo Kyllöselle ja opetusviraston linjanjohtajalle Outi Salolle?


Lisäyksiä:

Rauno Jarnila tänään uudessa Suomessa:

Alppilan opettajan tulevaisuus auki - "Nyt on tietty vaihe takanapäin"

- Nyt on tietty vaihe takanapäin, mutta päätöshän ei ole vielä lainvoimainen ja siitä voidaan valittaa hallinto-oikeuteen ja sieltäkin eteenpäin. Lisäksi Korhosta koskeva rikostutkinta on vielä kesken. Asia ei siis ole vielä selvä, Jarnila kommentoi Uudelle Suomelle.

Hän ei osannut tässä vaiheessa ottaa kantaa siihen, palaako Korhonen töihin Alppilan koululle vai mitä nyt tapahtuu.

Jarnila oli asian esittelijänä opetuslautakunnassa ja jätti lautakunnan päätöksestä eriävän mielipiteen.


OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen tänään Hesarissa: 

Opetuslautakunnalla ei toimivaltaa antaa varoitusta

Opetusalan ammattijärjestö ilmoittaa olevansa tyytyväinen opetuslautakunnan päätökseen palauttaa Antti Korhosen virkasuhde. OAJ:n johtava lakimiehen Erkki Mustosen mukaan opettajalle tulee maksaa palkat takautuvasti. Mustonen myös toivoo, että Helsingin kaupunki palkkaisi opettajan myös tulevaisuudessa.

OAJ:n käsityksen mukaan opetuslautakunnalla ei kuitenkaan ole kuntalain mukaan toimivaltaa antaa kirjallista varoitusta, vaan ensisijainen varoituksenanto-oikeus kuuluu lähiesimiehelle. Asia olisi pitänyt tästä syystä palauttaa takaisin työpaikalle.

Opettajien ammattijärjestö toivoo tapauksesta käydyn keskustelun selventämän koulun työrauhaa koskevia säädöksiä ja menettelytapoja, jotta vastaavalta vältyttäisiin tulevaisuudessa. OAJ pitää kuitenkin koko prosessia yksittäisen opettajan kannalta kohtuuttomana ja vaatii, että opetusviraston toimet selvitetään tarkoin.


Iltalehdessä tänään opetuslautakunnan puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto:

Opetuslautakunnan puheenjohtaja: "Todella raskas prosessi kaikille"

- Itse olen todella pahoillani siitä, että koulu ei pystynyt pysäyttämään tilannetta ajoissa, Alanko-Kahiluoto sanoo.

Puheenjohtajan mukaan opetusviraston tehtävänä on varmistaa, että myös määräraikaiset opettajat saavat työhönsä riittävän perehdytyksen.

- Toivoisin, että opetusvirastokin kantaisi asiassa myös vastuunsa ja voisimme siirtyä vastakkainasettelusta rakentavampaan keskusteluun. Nuoriso on tämän yhteiskunnan ilmapuntari. Ei heitä voi kaikesta syyllistää.

Silmitöntä raivoa kouluissa

Iltalehti 26.9.

Pienten lasten väkivaltaisuus huolettaa opettajia

Opettajiin kohdistuneet hyökkäykset ovat yleistyneet viime aikoina, kertoo Opetusalan ammattijärjestö OAJ.

Järjestön johtavan lakimiehen Erkki Mustosen mukaan erityisen huolestuttavaa on, että tilanteissa on ollut mukana myös pieniä oppilaita.

STT ei tavoittanut Vantaan perusopetuksen johtajaa kommentoimaan tapauksia.


8-vuotias pieksi neljä opettajaa (Iltalehti)
10-vuotias löi kahta opettajaa nyrkillä kasvoihin (Vantaan Sanomat)

Vantaalla on tänä syksynä pulpahtanut julkisuuteen kaksi opettajiin kohdistunutta väkivaltatilannetta. On selvää, että kyseiset kaksi väkivaltatilannetta ovat vain jäävuoren huippu.

Hyökkäysten kohteiksi voivat joutua erityisopettajat, pienten lasten opettajat ja koulunkäyntiavustajat. Itse en ole koskaan joutunut oppilaan väkivallan uhriksi. Uhattu kyllä on, ei tuntunut kivalta.

Opettajia on ohjeistettu uhkatilanteiden varalta. Paikalle pitää pyytää avuksi toinen koulun aikuinen. Näin on ilmeisesti toimittu molemmissa nyt julkisuuteen pulpahtaneissa Vantaan tapauksissa.

Ongelma on, että opettaja ei aina yksinkertaiseti kerkiä pyytää apua. Oppilas voi saada raivarin vaikka sakset kädessä.

Vantaalla on tänä syksynä siirrytty lähikouluperiaatteeseen eli erityisoppilaita on alettu sijoitella tavallisiin kouluihin ja luokkiin. Toivottavasti nyt näissä kahdessa tapauksessa ei ole kyse erityiskouluista jalkautetuista oppilaista.

Myös erityisopetuksen asiantuntemusta eli erityisopettajia on alettu hajauttaa ympäri kaupunkia. Keväällä sata vantaalaista koulunkäyntiavustajaa saa potkut, auttavat kädet vähenevät.

Huolestuttaa.

Koulunkäyntiavustajat väkivallan kohteena (pro peruskoulu)

Mistä pienten oppilaiden silmittömät raivarit voivat johtua?

Onko Helsingin Sanomat enää laatulehti?

Hesari harrastaa melkoista maanantaijournalismia. Ensin teetetään yksinkertainen mielipidekysely, josta tehdään koko sivun juttu. Pyydetään muutamaa asiantuntijaa sanomaan oma mielipiteensä. Seuraavana päivänä mielipidekyselyn pohjalta tehdään pääkirjoitus.

Helsingin Sanomat "keksii"  itse uutisia kruunu ja klaava kyselyillään.

Viime viikkoina on ollut kolme kouluaiheista yksinkertaista jokotai-kyselyä. Kyselyt ovat kymmenvuotiaan lapsen tasoa. Oppilaat tekevät vastaavanlaisia, kun teemme luokka- tai koululehtiä.

1. Kysyttiin vanhempien mielipidettä, tarvitaanko kouluihin kiintiöitä maahanmuuttajataustaisille oppilaille. Yhtäkkiä saatin kummallinen tulos, 57 % vanhemmista huomaa kannattavansa kiintiöitä. (HS 20.10.)

Ilman Hesarin mielipidekyselyä kiintiöittäminen ei olisi tullut heille mieleenkään.

2. Selvä enemmistö pääkaupunkiseudun asukkaista olisi valmis laittamaan lapsensa kaksikieliseen kouluun. Mielipidetiedustelussa 55 prosenttia 7–16-vuotiaiden lasten vanhemmista olisi valmis laittamaan lapsensa kaksikieliseen kouluun, jossa opetuskielinä olisivat molemmat kansalliskielet suomi ja ruotsi . (HS 1.11.)

Kysymyksen asettelulla saatiin ruotsin kielen kannalta edullinen lopputulos. Päinvastainen tulos olisi saatu esim. kymyksellä "Tarvitaanko pakkoruotsia vai ei?".

3. Nyt tehtiin kysely, jossa pääkaupunkiseudun peruskouluikäisten lasten vanhemmilta kysyttiin mielipidettä opettajien pitämän kurin riittävyydestä. (HS 4.11.)

Mikä on Helsingin Sanomien ja TNS Gallupin suhde toisiinsa? TNS Gallup on monikansallinen yritys, osa a Kantar Group Company rypästä.

Minua on alkanut huolestuttaa suomalaisen lehtijournalismin taso. Leikitään tutkivaa journalistia teettämällä ihmisille yksinkertaisia mielipidekyselyjä.

Ohuesta maanantailehdestä yritetään saada hiukan paksumpi. Usein TNS Gallupin teettämän kyselyn pohjalta tehdyt uutiset julkaistaan maanantaina ja tiistaiksi väsätään alkeellinen pääkirjoitus.

Olen lukenut Hesaria aivan pienestä lähtien. Saan suorastaan vieroitusoireita, jos en saa Hesaria aamukahvipöytääni.

Nyt olen alkanut epäillä. Seuraava looginen askel voisi olla esim. BB-talon tapahtumien uutisointi.

Kommentoin kumminkin Hesarin aamuista "uutista".

HS 4.11.

Yli kolmannes vanhemmista pitää koulukuria liian löysänä

Useampi kuin joka kolmas pääkaupunkiseudulla asuvan peruskouluikäisen lapsen vanhempi ajattelee, etteivät opettajat pidä koulussa riittävän kovaa kuria.

Kurinpalautusta toivovat erityisesti pienituloiset, työntekijätaustaiset ja korkeakouluttamattomat vanhemmat.

Enkeliporsas:

Mitä tarkoittaa kurinpalautus?

Koulua käyvät oppilaat, eivät heidän vanhempansa. Vanhemmat saavat käsityksensä koulukurista toisen käden kautta. Toisaalta helposti muistellaan omia kouluaikoja.

Tiedot selviävät HS:n teettämästä kyselystä, jossa pääkaupunkiseudun peruskouluikäisten lasten vanhemmilta kysyttiin mielipidettä opettajien pitämän kurin riittävyydestä.

TNS Gallupin toteuttamassa mielipidemittauksessa kaksi viidestä eli 40 prosenttia vanhemmista epäilee kurin riittävyyttä.

Enkeliporsas:

Kun kysymyksen asettelu on tällainen, voisi luulla, että Hesari olettaa, että koulukuri olisi jotenkin löystynyt. Miksi muuten tällaista kyselyä tehtäisiin?

Mielestäni koulukuri on pikemminkin parantunut esim. oman opettajanurani alkuajoista 1980-luvun alusta.

"Vastaajat eivät ehkä tiedä, mitkä ovat opettajien todelliset mahdollisuudet puuttua häiriökäyttäytymiseen", tulkitsee tulosta Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n entinen lakimies Markku Poutala.

Enkeliporsas:

Opettajan mahdollisuudet ovat aivan riittävät. Usein auttaa normaali puhe. En muista, milloin olen joutunut taluttamaan oppilasta ulos luokasta rauhoittumaan.

Kerran urani aikana olen kantanut oppilaan ulos luokasta, kun oppilas ei lopettanut ylenmääräisen häiritsevää toimintaansa. Tämä tapahtui joskus 1980-luvun puolessa välissä.

Vaikka vanhemmat mielipidemittauksen mukaan toivovat tiukempaa kuria, on vaikea päätellä, mitä he käytännössä tarkoittavat.

Enkeliporsas:

Niinpä.

Kas, kun Hesari ei esitä ratkaisumalleja vanhemmille pohdittavaksi.

Useimmat vanhemmat suhtautuvat hyvin jyrkästi pieneenkin fyysiseen voimankäyttöön, kertoo OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen.

Hänen mukaansa tilanteita, joissa opettaja on poistanut oppilaan luokasta, menee poliisitutkintaan muutama vuosittain.

Tällöin punnitaan, ovatko käytetyt voimakeinot olleet kohtuullisia.

Enkeliporsas:

Joidenkin ihmisten mielestä jopa luokasta pois taluttaminen on fyysistä väkivaltaa. Sekä henkisen että fyysisen väkivallan rajojen mielikuvat ihmisillä ovat hyvinkin erilaisia.

Useinmiten opettaja tarttuu oppilaaseen, kun oppilasta yritetään auttaa. Lohdutetaan itkevää oppilasta taputtamalla olkapäälle tai laitetaan laastaria otsaan liikuntatunnilla. Puhalletaan sormeen, kun oppilaalle on tullut haava käsityötunnilla, "Älä tule paha haava, tule hyvä haava".

Vanhemmat kantavat huolta myös siitä, miten hyvin opettajat kiinnittävät huomiota koulukiusaamiseen.

HS:n gallupissa 42 prosenttia on sitä mieltä, että opettajien pitäisi puuttua kiusaamiseen nykyistä herkemmin.

Enkeliporsas:

Koulukiusaamisesta puhutaan julkisuudessa niin paljon, että luulisi, että koulukiusaaminen olisi lisääntynyt. Näin ei ole. Koulukiusaamiseen on puututtu paljon pontevammin kuin parikymmentä vuotta sitten.

Koulukiusaaminen on pahasta. On hyvä, että se on vähentynyt mm. KiVa-hankkeen myötä.

Mistä vanhemmat voivat tietää, kuinka herkästi opettajat puuttuvat koulukiusaamiseen?

"Opettajat puuttuvat aina, jos vain huomaavat", OAJ:n Mustonen vakuuttaa. "Alati kasvavat luokkakoot kuitenkin vaikeuttavat tilannetta."

Erityisesti henkinen väkivalta eli esimerkiksi nimittely jää helposti opettajilta huomaamatta.

Enkeliporsas:

Tähän en voi sanoa muuta kuin, näin on. Emme ole jumalia.