Helsingin opetusviraston lausunto
Helsingin Kaupungin opetuslautakunnalle on saanut kovasti julkisuutta, mutta
Antti Korhosen lausunto ei. Kannattaa lukea myös Korhosen lausunto ajatuksella
läpi.
Lausunto löytyy OAJ:n sivuilta
pdf-muodossa:
03.05.2013
Opettaja Antti Korhonen on
toimittanut Helsingin kaupungin opetuslautakunnalle lausuntonsa Alppilan koulun
tapahtumista 25.3.2013.
On hyvin mielenkiintoista huomata,
kuinka ristiriitaisia ovat toisiinsa nähden Korhosen ja opetusviraston
lausunnot.
Katso myös opetustoimenjohtaja
Rauno Jarnilan Päätösehdotus,
joka löytyy tämänpäiväisen Opetuslautakunnan esityslistasta.
Tänään Helsingin opetuslautakunta hyväksyi
Korhosen oikaisuvaatimuksen selkein luvuin 10-0. Onko opetuslautakunta
täystyrmäyspäätöksellään antanut epäluottamuslauseen Alppilan koulun
rehtoreille, opetuspäällikkö Marjo Kyllöselle ja opetusviraston
linjanjohtajalle Outi Salolle?
Lisäyksiä:
Rauno Jarnila tänään uudessa Suomessa:
Alppilan opettajan tulevaisuus auki - "Nyt on tietty vaihe takanapäin"
- Nyt on tietty vaihe takanapäin, mutta päätöshän ei ole vielä lainvoimainen ja siitä voidaan valittaa hallinto-oikeuteen ja sieltäkin eteenpäin. Lisäksi Korhosta koskeva rikostutkinta on vielä kesken. Asia ei siis ole vielä selvä, Jarnila kommentoi Uudelle Suomelle.
Hän ei osannut tässä vaiheessa ottaa kantaa siihen, palaako Korhonen töihin Alppilan koululle vai mitä nyt tapahtuu.
Jarnila oli asian esittelijänä opetuslautakunnassa ja jätti lautakunnan päätöksestä eriävän mielipiteen.
OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen tänään Hesarissa:
Opetuslautakunnalla ei toimivaltaa antaa varoitusta
Opetusalan ammattijärjestö ilmoittaa olevansa tyytyväinen opetuslautakunnan päätökseen palauttaa Antti Korhosen virkasuhde. OAJ:n johtava lakimiehen Erkki Mustosen mukaan opettajalle tulee maksaa palkat takautuvasti. Mustonen myös toivoo, että Helsingin kaupunki palkkaisi opettajan myös tulevaisuudessa.
OAJ:n käsityksen mukaan opetuslautakunnalla ei kuitenkaan ole kuntalain mukaan toimivaltaa antaa kirjallista varoitusta, vaan ensisijainen varoituksenanto-oikeus kuuluu lähiesimiehelle. Asia olisi pitänyt tästä syystä palauttaa takaisin työpaikalle.
Opettajien ammattijärjestö toivoo tapauksesta käydyn keskustelun selventämän koulun työrauhaa koskevia säädöksiä ja menettelytapoja, jotta vastaavalta vältyttäisiin tulevaisuudessa. OAJ pitää kuitenkin koko prosessia yksittäisen opettajan kannalta kohtuuttomana ja vaatii, että opetusviraston toimet selvitetään tarkoin.
Iltalehdessä tänään opetuslautakunnan puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto:
Opetuslautakunnan puheenjohtaja: "Todella raskas prosessi kaikille"
- Itse olen todella pahoillani siitä, että koulu ei pystynyt pysäyttämään tilannetta ajoissa, Alanko-Kahiluoto sanoo.
Puheenjohtajan mukaan opetusviraston tehtävänä on varmistaa, että myös määräraikaiset opettajat saavat työhönsä riittävän perehdytyksen.
- Toivoisin, että opetusvirastokin kantaisi asiassa myös vastuunsa ja voisimme siirtyä vastakkainasettelusta rakentavampaan keskusteluun. Nuoriso on tämän yhteiskunnan ilmapuntari. Ei heitä voi kaikesta syyllistää.
Lisäyksiä:
Rauno Jarnila tänään uudessa Suomessa:
Alppilan opettajan tulevaisuus auki - "Nyt on tietty vaihe takanapäin"
- Nyt on tietty vaihe takanapäin, mutta päätöshän ei ole vielä lainvoimainen ja siitä voidaan valittaa hallinto-oikeuteen ja sieltäkin eteenpäin. Lisäksi Korhosta koskeva rikostutkinta on vielä kesken. Asia ei siis ole vielä selvä, Jarnila kommentoi Uudelle Suomelle.
Hän ei osannut tässä vaiheessa ottaa kantaa siihen, palaako Korhonen töihin Alppilan koululle vai mitä nyt tapahtuu.
Jarnila oli asian esittelijänä opetuslautakunnassa ja jätti lautakunnan päätöksestä eriävän mielipiteen.
OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen tänään Hesarissa:
Opetuslautakunnalla ei toimivaltaa antaa varoitusta
Opetusalan ammattijärjestö ilmoittaa olevansa tyytyväinen opetuslautakunnan päätökseen palauttaa Antti Korhosen virkasuhde. OAJ:n johtava lakimiehen Erkki Mustosen mukaan opettajalle tulee maksaa palkat takautuvasti. Mustonen myös toivoo, että Helsingin kaupunki palkkaisi opettajan myös tulevaisuudessa.
OAJ:n käsityksen mukaan opetuslautakunnalla ei kuitenkaan ole kuntalain mukaan toimivaltaa antaa kirjallista varoitusta, vaan ensisijainen varoituksenanto-oikeus kuuluu lähiesimiehelle. Asia olisi pitänyt tästä syystä palauttaa takaisin työpaikalle.
Opettajien ammattijärjestö toivoo tapauksesta käydyn keskustelun selventämän koulun työrauhaa koskevia säädöksiä ja menettelytapoja, jotta vastaavalta vältyttäisiin tulevaisuudessa. OAJ pitää kuitenkin koko prosessia yksittäisen opettajan kannalta kohtuuttomana ja vaatii, että opetusviraston toimet selvitetään tarkoin.
Iltalehdessä tänään opetuslautakunnan puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto:
Opetuslautakunnan puheenjohtaja: "Todella raskas prosessi kaikille"
- Itse olen todella pahoillani siitä, että koulu ei pystynyt pysäyttämään tilannetta ajoissa, Alanko-Kahiluoto sanoo.
Puheenjohtajan mukaan opetusviraston tehtävänä on varmistaa, että myös määräraikaiset opettajat saavat työhönsä riittävän perehdytyksen.
- Toivoisin, että opetusvirastokin kantaisi asiassa myös vastuunsa ja voisimme siirtyä vastakkainasettelusta rakentavampaan keskusteluun. Nuoriso on tämän yhteiskunnan ilmapuntari. Ei heitä voi kaikesta syyllistää.
Tekstit
Erot ovat niin suuret noissa raporteissa ettei siitä voi vetää kuin yhden johtopäätöksen, jompi kumpi puoli valehtelee.
VastaaPoistaJo opetuslautakunnan 10 - 0 päätös on tehty opetusviraston tiukasti Korhosta syyttävän raportin pohjalta. Mutta entä jos Korhosen raportti onkin lähimpänä sitä mitä tapahtui? Sitten viraston teot nousevat todella, todella kyseenalaisiksi. Huomioitavaa on myös se kuinka virasto julkisuudessa viikko viikolta kasvatti Korhosen virhettä alun tönäisystä ja maltin menettämisestä aina epäluotettavaan ja arvaamattoman väkivaltaiseen epäopettajaan.
Netissä liikkuu paljon myös tietoja, joiden mukaan kohteluun on vaikuttanut myös se kuka on ollut oppilaan äiti. Jos näin on, on lisäksi tutkittava myös mahdollinen eriarvoinen kohtelu.
Odotan nyt kerrankin sitä tutkivaa journalismia. Mutta esim. HS on ollut jo ihan selvästi viraston kannalla tässä asiassa juttu- ja näkökulmavalinnoissaan. Mitenkähän siellä nyt suu pannaan?
Henkilökohtaisella tasolla toivon voimia Korhoselle, ja voimaa rohkeuteen myös viraston johdolle. Jos homma jakaa opettajakunnan anti- ja prokorhoslaisiin, on valtava vahinko tapahtunut. Vastuu tämän jaon selvittämisestä kuuluu virastolle joka sen alkuun panikin, kun jätti tekemättä opetuslautakunnan mukaisen järkipäätöksen alunperin ja kärjisti tilanteen tähän.
"OAJ pitää kuitenkin koko prosessia yksittäisen opettajan kannalta kohtuuttomana ja vaatii, että opetusviraston toimet selvitetään tarkoin."
VastaaPoistaNyt on käännettävä jokainen kanto ja kivi!
Miksi kytköksistä ei ole puhuttu julkisuudessa mitään? Miksi lehdet ovat niin hiljaa? Oikeasti, Hesari valitsi kummallisella tavalla puolensa.
Olen helsinkiläinen opettaja. En ole ainoa opettaja, joka ihmettelee viraston toimia. Tuntuu, että virasto ei ole työntekijöidensä puolella. Tämä Korhosen juttu ei ole ainoa, joka ihmetyttää.
Iltiksestä lause opetuslautakunnan puheenjohtajalta, Outi Alanko-Kahiluoto (vihr):
VastaaPoista"Puheenjohtajan mukaan opetusviraston tehtävänä on varmistaa, että myös määräraikaiset opettajat saavat työhönsä riittävän perehdytyksen.
- Toivoisin, että opetusvirastokin kantaisi asiassa myös vastuunsa ja voisimme siirtyä vastakkainasettelusta rakentavampaan keskusteluun. Nuoriso on tämän yhteiskunnan ilmapuntari. Ei heitä voi kaikesta syyllistää."
Iltiksen juttu hyvä.
Ano: "Tuntuu, että virasto ei ole työntekijöidensä puolella."
VastaaPoistaNo, olihan se rehtorin puolella.
Tuntuu siltä, että "oikein käyttäytyviä" rehtoreita suojellaan viraston taholta. Opettajat, jotka panevat vastaan tai kyseenlaistavat koulun ja kaupungin linjauksia ym. pidetään hankalina. Toiset opet kyllä monesti kunnioittavat näitä vastarannan kiiskiä, mutta ikävä kyllä salaa, ei julkisesti. Pelkäävät kai "mainettaan". Vähän lammasmaista, mutta ymmärrettävää näinä aikoina.
Tuntemassani koulussa työilmapiiri on huono ja opettajat purkavat sitä jopa vanhemmille. Tunnelma on koulussa jotenkin kyräilevä ja lannistunut.
Nyt en enää ihmettele sitäkään, kun tämä Korhos-juttu tuli ilmi. Jotain mätää tässä Helsingin koulusysteemissä on. Täällä varmastikin painitaan isojen ongelmien kanssa, on häiriköitä, maahanmmuuttajia, erityislapsia ja uravanhempien lapsia, mutta opet jätetään painiskelemaan tämän paketin kanssa aika yksikseen.
Kaikki kunnia Korhoselle rohkeudesta tulla julkisuuteen.
Ano, mikä muu ihmetyttää? Olisi kiinnostavaa kuulla.
Kannattaisi ehkä kysyä joltakin lautakunnan jäseneltä tarkennusta, mutta itse kuulin oman puolueen väeltä (ei lautakunnan jäseneltä) että Korhonen on aiemmin ottanut yhteyttä OAJ:hin kahdesti, eli 1) valittanut siitä, ettei ole saanut tehtäviinsä minkäänlaista perehdytystä 2) valittanut siitä, että ko. koulussa on sijaisten järjestely ontuvaa.
VastaaPoistaEihän tällaisessa tilanteessa (perehdytys puuttuu) voi ketään irtisanoa tai sitten oikeudessa tulee pahasti turpaan. Sen varmasti on tajunneet valtuutetut ja lakimies, jota he ovat konsultoineet asiassa.
Btw. aika harvassa koulussa perehdytetään määräaikaisia/sijaisia kunnolla. Suurimmassa osassa ei perehdytetä ollenkaan.
Mikä ihmetyttää?
VastaaPoistaEniten, kun työyhteisöä myrkytetään eikä virasto tee mitään. Myrkynkeittäjä on kouluni rehtori, joka pitää kouluni opettajia lankojen päissä kuin pupettimestari. Virasto järkkäilee työhyvinvointikeskusteluja, mutta ei halua puuttua ongelman ytimeen. Pahoinvointi on siirtynyt opettajiin. Jos rehtori ei voi hyvin, hänet pitäisi siirtää muualle. Minulla on väliaikainen virka, enkä voi tehdä mitään. Koulussani on usea naisopettaja kuten minä, joka jonottaa sitä omaa vakituista oksaa. On vain nieltävä ja hymyiltävä kaikki. Ei voi oikein suunnitella elämää eteenpäin, kun ei tiedä missä sitä aina töitä tekee. Mieheni työn takia on pakko olla töissä pääkaupunkiseudulla.
Perehdytyksestä...
VastaaPoistaPerehdytys on ikuongelma. Omassa koulussani on perehdytyskansio, johon on laitettu kaikki tarpeellinen. Uusi maikka pitäisi perehdyttää suurinpiirtein kädestä taluttaen.
Kouluissa pitäisi olla oma perehdyttäjä, ikään kuin tutor-maikka, joka saisi korvauksen perehdyttämistyöstään.
Korhonen tuli Alppilaan töihin vasta lokakuussa, mikä vaikeutti perehdyttämistä tai se unohdettiin, mikä ei tee sitä sen kummemmin hyväksyttävämmäksi.
Erikoista on todella, että opetusviraston/ Jarnilan paperi, ja opettajan paperi/ OAJ:n johtava lakimies, kirjaavat koulun tapahtumista suuresti toisistaan poikkeavasti, heidän molempien on täytynyt tietää, että paperit ovat julkisia, ja niitä luetaan varmasti.
VastaaPoistaOAJ.n Mustonen kirjaa ja puhuu YLE:n haastattelussa koulun todellisista tapahtumista. Kokenut lakimies ei lausuisi tälläistä ilman parempaa tietoa. Hänhän on päässyt rikoksesta epäilyn avustajana tutustumaan poliisiin esitutkintamateriaaliin, kun tutkinta on valmistunut, ja aineisto on lähtenyt eteenpäin valtakunnan syyttäjän virastoon.
Opetusvirasto ei ole rikosprosessin osallinen, oppilas ja todistajat, eli muut opettajat ja oppilaat ovat, ja heitä sitoo poliisikuulusteluissa totuudessa pysymisen velvoite. ( Rikoksesta epäilyllä ei ole totuudessa pysymisen velvoitetta.)
Onko opetusviraston paperi laadittu vain viraston omien selvitysten pohjalta....Tätäkö ne valtakunnan syyttäjän lisäselvityspyynnöt koskevat. Onko edessä rikosoikeudellinen syyte virkarikoksesta vai hallinto-oikeudellinen syyte huonosta viranhoidosta, niin ja ketä syytetään, jos syytetään. Poliisihan tiedotti osan jupakan osallisista, muuttaneen kertomuksiaan.
Tuo Korhosen lausunto on todella jännää luettavaa. Jännää siksi, että viraston julkituomat seikat kuulostavat erilaisilta. Huh!
VastaaPoistaHyvä näin, että järki (tai pelko) voitti. Tosin voisi vielä miettiä tuosta varoituksestakin valittamista - sen hyväksyminenhän on myöntö siitä, että tuli toimittua väärin. Mitä ei tapahtunut, paitsi jos uskoo opetusviraston jorinoita. Jos taas uskoo Korhosen selvitystä ja videota, niin ei tullut toimittua väärin.
VastaaPoistaKoko ruokalaepisodin voi tiivistää kolmeen kysymykseen:
1) Sikailiko oppilas?
2) Saiko Korhonen sikailun loppumaan?
3) Loukkaantuiko oppilas fyysisesti?
Ja vastaukset:
1) Kyllä, kyllä ja kyllä.
2) Osittain, sikailu ruokalassa loppui, mutta asiaton käytös haistatteluineen jatkui käytävässä. Siellä siitä ei kuitenkaan ollut enää samanlaista haittaa.
3) Ei millään tavoin.
Jos Korhoselle jokin huomautus tulee antaa, niin siitä että oppilas jatkoi asiatonta käytöstään ruokalasta poistamisen jälkeenkin...
Tilanne muuttuu entistä hurjemmaksi.
VastaaPoistaJarnila kehottaa epäsuoraan MTV:n uutisissa ihmisiä valittamaan päätöksestä; Jarnila pelottelee HS:ssä ihmisiä "laittaisiko kukaan lastaan Korhosen luokalle" ja sanoo ettei Korhonen ehkä kuitenkaan palaa opettajaksi, ei nyt eikä syksyllä, eli Jarnila uhmaa edelleen lapsenraivolla opetuslautakuntaan, hänenkin toimintaansa valvovaa ja ohjaavaa, poliittisesti ja demokraattisesti valittua elintä!
Mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu? Olemmeko Putin-landiassa?
Hyväksyvätkö media ja poliitikot tämän virkamiehen törkykäytöksen todella? Kansa, opettajakunta ja kommenttien mukaan lasten vanhemmat eivät.
Jarnila on nyt tehnyt itsestään virkamieseliitin irvikuvan - tie ei voi olla kuin ulos viraston ovesta häpäisemästä Helsinkiä ja helsinkiläisiä. Viraston pienemmät päälliköt voisivat lähteä samalla oven avauksella myös, tai vähintään työnohjaukseen.
OAJ:n lakimiehen kirjoittama on jutun toisen osapuolen "asianajajan" kirjoitusta eikä sellaista voida pitää puolueettomana.
VastaaPoistaOlen nähnyt aivan riittävästi puolustusasianajajien kirjoituksia tuomioistuimille ja puheenvuoroja tuomioistuimissa, ja olen verrannut aivan riittävän monta sellaista niihin tapahtumarekonstruktioihin, jotka ovat piirtyneet esiin valalla kuultujen todistajien kertomuksista niissä jutuissa. Tiedän erittäin hyvin tendenssit ja piirteet siitä millaista tekstiä puolustusasianajajat tuottavat.
Lakimiesetiikkaan jopa kuuluu että lakimies kirjoittaa sen tarinan jonka hänen päämiehensä hänelle on kertonut, ja senkin vielä päämiehen edun mukaisesti muotoiltuna ja sievistettynä, niin että esimerkiksi päämiehelle epäedulliset jätetään pääsääntöisesti siihen kirjoittamatta.
Tällainen on aivan takuulla OAJ:n lakimiehenkin kirjoitus, jos hän on noudattanut velvollisuuksiaan päämiehensä oikeusavustajana.
Ja siitä kyllä selittyykin, miksi siinä on sekä sävytyksiä että yksityiskohtia jotka eivät täsmää todistajien ja vastapuolen kertomaan, ja miksi sieltä puuttuu asioita joita todistajat ja vastapuoli on kertonut.
Pitää erottaa toisistaan oikeusprosessit ja julkinen päätöksenteko.
PoistaVapautus velvollisuudesta pysyä totuudessa koskee vain oikeusprosesseja ja epäiltyä/ syytettyä.
Lautakunnan kokous ja sinne toimitetut lausunnot ovat osa julkista päätöksentekoa, ja virkamiehet, myös entiset, osana virkansa hoitoa, eivät saa tahallaan tai tarkoituksella tuoda esiin virheellistä tietoa, muuten edessä voi olla virkarikostutkinta. Virkarikos edellyttää tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta. Päälikkötason virkamiehelle syytekynnys törkään huolimattomuuteen on alhaisempi, kuin virkamiehelle yleensä.
Mikäli asia etenee oikeuteen, voi syytetyn asianajaja runoilla mitä lystää, mutta koska siellä ei vielä olla, niin molemmat toisistaan poikkeavat lausunnot on kirjoitettu virkavastuulla, ja ylemmän virkamiehen vastuulla on, että hän on erityisen huolellisesti perehtynyt asiaan.
Tästäkö on kyse, opetusvirasto on viranpurkupäätöksen valmisteluissa luottanut omiin selvityksiinsä ruokalassa olleiden kuulemisessa. Myöhemmin, poliisikuulusteluissa, totuudessa pysymisen velvoittaessa, kertomukset ovat muuttuneet, ja sitä kautta nopeasti tehty viranpurkupäätös näyttääkin aivan, päätöksen tekijän huonolta viranhoidolta.
Kokonaan toinen juttu on opettaja Korhosen taitavuus työssään, mutta sitä olisi kyllä voitu käsitellä koulun sisällä työnohjauksella, ja miehen virkasuhde oli joka tapauksessa loppumassa kesällä. Nyt asia karkasi kaikkien aikojen sopaksi suomalaisessa peruskoulussa. eikä loppua näy, sääli sitä oppilastakin.
Älä naurata.
PoistaAntti Korhosen lausunto ei ole virkavastuulla kirjoitettu. Olet tietämätön tai valehtelija niin väittäessäsi.
Sitäpaitsi:
Laillisuusvalvojat ovat jo vuosikausia sitten ratkoneet kysymyksiä totuudessapysymisvelvollisuudesta viranhaltijaa henkilökohtaisesti koskevissa asioissa sekä erinäisissä hallinnollisestikin hoidettavissa selvittelyissä, siis kun viranhaltijaa kuullaan henklönä eikä viranomaisena. Tulos: niissä viranhaltijalla (tai sillä joka hänen edustajanaan kirjoittaa, kuten avustaja Mustonen) on itsekriminoinnin suoja. Eli viranhaltijalla ei ole velvollisuutta lausua selvityksissään, lausunnoissaan, vastineissaan, sellaista mikä vboisi johtaa hänet itsensä rikossyytteeseen. Koska tämäkin on olemassa, siitäkin jo johtuu aika pitkälle samanlaiset vaikutukset kuin sillä että ei olisi velvollisuutta pysyä totuudessa.
Jos Antti Korhosen lausunto olisi virkavastuulla kirjoitettu ja jos hänellä olisi totuudessapysymisvelvollisuus eikä suojaa itsekriminointia vastaan, niin tuon lausuntonsa eräiden kohtien johdosta hän sitten viimeistään menettäisi virkansa. Opetusviraston kannalta on toki harmillista, että Korhosella ei ole lausuntoaan tehdessään ollut noita velvollisuuksia eikä vastuita.
Itsekriminoinnin suoja koskee, kuten itsekkin kirjoitit, ja sanasta itsestään voi päätellä, vain rikoslain tuntemia asioita, ei kaikkia asioita. Virkavastuu on paljon laajempi, sehän määrittelee hyvän viranhoidon.
PoistaLakeja ja säädöksiä mitä yksittäiseen virkatehtävään liittyy, voi olla kymmeniä, ja viranhoitoon satoja. On tyypillistä, että järjestyspoliisi ei tunne kaikkia, vaikkapa tieliikennelain yksityiskohtia. Ja koska näin on, joku teko voi olla huonoa viranhoitoa, ja sitä voidaan jälkeenkin päin tarkastella suhteessa virkavastuuseen, se ei silti välttämättä ole rikoslain tuntema virkarikos. Huolimaton teko on huonoa viranhoitoa, törkeä huolimattomuus virkarikos.
Virkavastuuseen kuuluu, tarvittaessa jälkeenkin päin, tehdä selkoa virkatoimistaan, esimiehille, muille toimivaltaisille virkamiehille, lautakunnalle, kaupunginhallitukselle.
"Ja siitä kyllä selittyykin, miksi siinä on sekä sävytyksiä että yksityiskohtia jotka eivät täsmää todistajien ja vastapuolen kertomaan, ja miksi sieltä puuttuu asioita joita todistajat ja vastapuoli on kertonut."
PoistaVoisitko ystävllisesti nostaa esiin muutaman kohdan jotka ovat ristiriidassa muiden todistajien kertomusten suhteen? Vastapuolen näkymys on tiedossa, joten se ei ole tarpeellinen, mutta kertomusten ristiävyys muiden todistajien kyllä (paikalla olleet muut opettajat?).
Eroja siellä varmasti on, koska jokaisen näkee asiat omasta perspektiivistään, mutta ne ristiriidat?
Lakimies-anonyymille: ja sama, asioiden tarkoitushakuinen muotoilu/vääristely koskee varmasti myös toisen osapuolen, eli viraston "raporttia."
VastaaPoistaMutta huom! jo sen, kärjistetyn raportin pohjalta lautakunta teki tämän päätöksensä, vaikka totuus ei siis ollut lähelläkään viraston hatustaan repäisemää kuvausta, jossa manattiin esiin miltei väkivaltainen Korhonen.
Ja tässä valossa sitten Jarnilan jälki-itku ja epädemokraattisuus onkin sitten jo ison luokan virkamiesmoka ( kts. anonyymi 23.13 ).
Tuoreen väitöskirjan (Mirjam Virtanen: Opettajan emotionaalinen kompetenssi) mukaan: "Opettaja tarvitsee tunneälyä".
VastaaPoistaMinun käsitykseni on, että Antti Korhoselta puuttuu tunneäly ja jää puuttumaankin. Mitä olen nähnyt hänen tv-esiintymisiään nyt, kehityskelpoisuutta ei tunnu enää löytyvän.
Tätä arviotani mielestäni tukee täydellisesti se, mitä Korhosen lausunto sanoo.
Aamulehden pääkirjoitus
VastaaPoistahttp://www.aamulehti.fi/Paakirjoitukset/1194812403975/artikkeli/on+korkea+aika+asettaa+rajat.html
Puuttumatta mitenkään mihinkään muuhun, sanon hyvin monen kokemuksen pohjalta, että Korhosen kuvaus tapahtumasta tuntuu sinänsä hyvin uskottavalta. Olisin itse voinut kirjoittaa aivan samanlaisen kuvauksen monia kertoja siitä, millaisiksi tilanteet kotona eskaloituvat. Korhosen kuvaus oppilaan käytöksestä vastaa täysin sitä todellisuutta, missä itse elän suunnilleen samanikäisen lapsen kanssa.
VastaaPoistaNoissa tilanteissa joutuu kerta toisensa jälkeen miettimään, miten menetellä. Lapsi joka haistattelee kaikilla mahdollisilla tavoilla ja käyttäytyy todella julkeasti, saattaa hetkessä muuttaa käytöksensä aggressiosta uhriksi, jos häneen koskee mitenkään. Hän saattaa huutaa: "Isä koskee minuun" tai "Isä lyö minua" jne. Jokainen tällainen tilanne on aivan kintaalla, ja jos lapsi pitää poistaa tilanteesta muiden perheenjäsenten vuoksi, joutuu todella tarkkaan miettimään keinoa.
Mielestäni Korhonen olisi voinut harkita paremmin voimankäyttöään. Ehkä se oli ylimitoitettua julkisessa tilassa, ehkä ei, mutta koska aihe on niin sensitiivinen, olisi tullut ajatella julkisuusnäkökulmaa ja toimimista siinä tilanteessa. En usko, että oppilaalle on itse tilanteesta koitunut vaaraa, sen verran hyvin tuo kuvaus vastaa omia kokemuksiani. Häiriintyneet lapset ovat taitavia manipuloijia. Tämä ei tietenkään oikeuta väkivaltaa, vaan vaatii erittäin tarkasti mitoitettuja toimia.
Korhosen kertomuksen on vahvistanut paikalla ollut erityisopettaja. Pidän Korhosen tarinaa erittäin uskottavana. Poistetulla oppilaalla oli ollut varaa jatkaa häiriköintiä poistamisen jälkeen. Tyypillistä tuossa tilanteessa on sekin käytös, että ikävä aikuinen asetetaan nolattavaksi, tässä tapauksessa vedotaan vanhempaan ja esitetään ettei koulupäivää voida jatkaa. Psykologisella tasolla lapsi on tietenkin sekaisin, mutta sillä ei ole pohjimmiltaan juurikaan tekemistä sen kanssa, miten opettaja on toiminut. Tää on vaan niin tuttua juttua monelle erityislapsen / murrosikäisen kanssa elävälle ihmiselle, että ihmettelen, jos joku epäilee Korhosen kertomuksen oikeellisuutta.