Kanniston koulu
18.5 HS
Vantaan tiukka velkakuuri ei
riitä. Edessä ovat 50–60 miljoonan euron lisäkiristykset, jotka iskevät ensin
kouluihin.
Kaupunginjohtaja Kari Nenonen (sd)
oli viime kevään tavoin pyytänyt puhujaksi talouskonsultti Eero Laesterän.
Tämän viesti oli kiristynyt:"Esitys oli silloin, että on säästettävä 30
miljoonaa kolmena vuonna. Vantaa sai karsittua kuluja noin 50 miljoonalla,
mutta se ei riitä. Kuntatalous kiristyy."
Kuntaverojen ja yritysten
yhteisöverojen tuotto ovat miinuksella viime vuoteen verrattuna. Työttömyys on
noussut yhdeksään prosenttiin.
Palveluiden karsiminen on
alkamassa kouluista: Nenosen mukaan yksiköitä kasvatetaan.
Maankäyttöjohtaja Juha-Veikko
Nikulainen (kok) on jo valmistautunut siihen, että "ikäloppuja ja
huonokuntoisia" kouluja puretaan. Tilalle tulisi iso koulu esimerkiksi
Keski-Vantaalle.
"Tilalle kaavoitettaisiin
asuntoja. Kaupunki saisi maanmyyntitulot", Nikulainen ennakoi.
Kaupunginjohtaja Nenosen mukaan
myös sosiaali- ja terveyspalveluita keskitetään.
Karsimisia pohtiva työryhmä
aloitti viime viikolla. Mihin säästöt osuvat, tiedetään syksyllä.
"Käymme myös vielä kerran
läpi palvelut, jotka eivät ole lakiin perustuvia", Nenonen lisäsi.
Se voi tarkoittaa, että
esimerkiksi kouluavustajien vähennys nousee taas esiin.
Odotettuja uutisia.
Vantaalaisten koulujen keski-ikä on hyvin nuori. Vantaa kasvoi vauhdilla. Piti rakentaa nopeasti lapsille kouluja. On joko rakennettu hyvin huonoja koulurakennuksia tai on hutiloitu peruskorjauksissa.
Vantaalaisten koulujen keski-ikä on hyvin nuori. Vantaa kasvoi vauhdilla. Piti rakentaa nopeasti lapsille kouluja. On joko rakennettu hyvin huonoja koulurakennuksia tai on hutiloitu peruskorjauksissa.
Juha-Veikko Nikulainen toteaa, että "ikäloppuja
ja huonokuntoisia" kouluja puretaan.
Ei Vantaalla kovin montaa
ikäloppua koulua ole, huonokuntoisia kyllä. Nikulainen ennakoi, että
esimerkiksi Keski-Vantaalle tulisi iso koulu. Keski-Vantaalla ei ole kuin yksi
vanha koulu, Veromiehen vanha tiilinen koulu, jossa aloitin koulunkäyntini v.
1963. Rakennus on tehty kunnolla käsin tiilistä. Alueen muut koulut,
Kansainvälinen koulu, Kartanononkoski ja Ylästö, ovat uusia kouluja. En ymmärrä
mitä kouluja alueelta ollaan purkamassa.
Oletan, että kyse on Vantaankosken, Myllymäen ja Kivimäen kouluista, jotka sijaitsevat Länsi-Vantaalla. Laajavuoren homekoulu on jo pois käytöstä.
Oma kouluni, Pähkinärinteen koulu, on rakennettu v. 1980. Koulua ei ole kertaakaan kunnostettu perusteellisesti. Sisältä koulu näyttää hämmästyttävän ehjältä ja on siisti. Hometta ei ole. Olen kuullut huhuja, että koulua ei tulla korjaamaan. Kolme koulua, Pähkinärinne, Rajatorppa ja Tuomela, purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin yksi suuri koulu.
Oletan, että kyse on Vantaankosken, Myllymäen ja Kivimäen kouluista, jotka sijaitsevat Länsi-Vantaalla. Laajavuoren homekoulu on jo pois käytöstä.
Oma kouluni, Pähkinärinteen koulu, on rakennettu v. 1980. Koulua ei ole kertaakaan kunnostettu perusteellisesti. Sisältä koulu näyttää hämmästyttävän ehjältä ja on siisti. Hometta ei ole. Olen kuullut huhuja, että koulua ei tulla korjaamaan. Kolme koulua, Pähkinärinne, Rajatorppa ja Tuomela, purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin yksi suuri koulu.
Kun tehdään suuria kouluja, lasten koulumatkat pitenevät.
Ei kannata rakentaa enää erillisiä
suuria ala- tai yläkouluja, vaan keskisuuria yhtenäiskouluja. Lapsi käy peruskoulunsa samassa paikassa. Hyvä esimerkki Vantaalla on Kanniston koulu.
Kaikkia ihmetyttää suomalaisen
koulurakentamisen taso.
Koulurakennusten elinkaari on
liian lyhyt. Monista koulurakennuksista löytyy hometta. Koulurakennukset ovat
melkoinen aikapommi, jonka tuhot lankeavat veronmaksajien maksettaviksi. Kalliiksi käy.
Kun Vantaalla aletaan rakentaa
uusia koulukeskuksia, kannattaa rakentaa kunnolla. On vaadittava laatua.
Rakennusvalvontaa pitää tehostaa.
Ex-appiukkoni totesi usein, että köyhän
ei kannata ostaa huonoa.
Oli myös odotettua, että esimerkiksi koulunkäyntiavustajien vähennys nousee taas esiin.
Oli myös odotettua, että esimerkiksi koulunkäyntiavustajien vähennys nousee taas esiin.
On aloitettava uudelleen keskustelu Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistymisestä.
Lisäys:
1. Karsimisia pohtiva työryhmä aloitti viime viikolla.
Kun kyse on koulusäästöistä, toiminta kannattaa ajoittaa aina kesään. Sattuneesta syystä.
2. "Käymme myös vielä kerran läpi palvelut, jotka eivät ole lakiin perustuvia."
Vantaalla koulut toimivat alarajoilla. Perustoiminnoista ei ole mitään säästettävää, opetuksesta ei voi säästää. Enää jäljellä ovat koulurakennukset.
Tekstit
Opetusryhmien koon suurentamisella annettaisiin valtiolle kolme miljoonaa takaisin jo saatua rahaa! Luokkakokojen pienentämiseen tarkoitetuin määrärahan saamisen ehtona oli se, että kunta ei säästä opetuksesta luokkakokoja kasvattamalla!
VastaaPoistaEero
Eero...juuri noin.
VastaaPoistaEn usko, että kukaan on opetusryhmiä suurentamassa. Kuten kirjoitit, ei kertakaikkiaan kannata.
Onneksi suuressakin koulussa voi olla kohtuullisen kokoisia luokkia. Vantaalla ryhmäkokojen suurentamisessa ei ole muutenkaan mitään järkeä, koska meillä on alettu toteuttaa inkluusiota.
Oikeastaan meidän opettajien, rehtorien, koulutoimen virkamiesten jne. e i tarvitse eikä pidä ajatella, mistä kouluissa säästetään, se ei ole meidän hommamme, eikö se juustohöylä-vuosikymmen tätä meille jo opettanut?
VastaaPoistaKorkeintaan tulee käyttää tervettä järkeä ettei käytetä määrärahoja väärin.
Säästäminen on muutenkin kestämätön tie. Tänä vuonna/vaalikaudella 30 miljoonaa, ensi vuonna/vaalikaudella toiset 30 miljoonaa, loogisena loppuna luvassa on vain suljettuja kouluja...
No, mistä sitten ne rahat? Entinen minäni lauloi kuin juuttunut kasettisoitin aina tässä vaiheessa, että lisää veroja, varsinkin niitä pääomaveroja, ja lisää veroja varsinkin niille rikkaille.
Se toki olisi saattanutkin olla oikeudenmukaista, mutta toimivaa ei missään tapauksessa.
Tulin järkiini ihan vaatimattomalla määrällä realismia, rehellisyyttä ja maailmanmenon opiskelua. Vantaa, kuten Helsinki, kuten mikä tahansa muu kaupunki, kunta, intiaanien telttakunta tms. saa käyttöönsä varoja vain siten, että on riittävästi verotettavaa tuloa. Tämän tulon pääosan tuottavat (niin se vain on, vaikkei se kivalta tunnu), pienet, keskisuuret ja suuret yritykset. Ei mikään muu. Vantaa ja jokaisen muunkin säästökierteeseen joutuvan kaupungin päättäjien tulisi tehdä kaikkensa jotta jokainen mies/nainen joka kykenee perustamaan yrityksen, voi sen tehdä ilman liian byrokratian, yrittäjävihamielisyyden tai yliverotuksen pelkoa. Juuri katselin A-studiota. Ulkomaiden investoinnit Suomeen 2 mrd euroa, Irlantiin ( ! ) 12 mrd euroa. Hyvä esimerkki on myös se kun maastamme olisi viimeinkin löydettävissä hyödynnettäviä mineraaleja kaivostoimintaa varten, on puolet tästä kansasta ajamassa näitä leiväntuojia maasta pois ikivanhoin poliittisin psykopatologisin perustein.
Eli, opet, älkää miettikö säästöjä, käyttäkää joka euronne koulun määrärahoista, ne kuuluvat penskoille, niin on päätetty. Mutta muistetaan että samalla tavalla kuin sähkö ei tule blondille seinästä, ei kansalle tule verotettavaa tuloa mistään muualta riittävästi kuin kukoistavasta ja nimenomaan kasvavasta yritystoiminnasta. Jos sitä ei ole, me säästämme aina ja ikuisesti, kunnes Suomi suljetaan ja on hiljaista ja tyyntä.
Mikä on Vantaan suurin ilman verotukea toimiva yritys, KA? Siinä on Vantaan koulujen suurin todellinen ystävä reaalimaailmassa.
Jorma
Jorma:" Ulkomaiden investoinnit Suomeen 2 mrd euroa, Irlantiin ( ! ) 12 mrd euroa."
PoistaIrlannin yhteisöverotus on 12,5 % eli Irlanti vetää ohi ja haalii yrityksiä saareen. EU:ssa yhteisöverotuksen tason pitäisi olla joka maassa sama.
Irlanti on nostettu nykyaikaiseksi valtioksi - EU:n yhteisin varoin. Kun Irlanti vei holtittomalla toiminnallaan itsensä konkkaan, Irlanti pelastettiin - EU:n yhteisin varoin.
Irlanti on huono esimerkki. Ihmeellistä on, että EU:ssa sallitaan moinen ohiveto, jota Irlanti jo toisen kerran harrastaa.
Joskus luin, että tuottavin vantaalainen yritys on Tamro. Toinen suuri yritys on Tikkurila Oy.
Pakko lisätä omaan kommenttiini tämän päivän Hesarin jutun pohjalta yksi lisäys, vaikkei nämä talousasiat tunnu opettajakuntaa yleisellä tasolla kiinnostavan, vaikka ne ovat juuri niitä "juttuja" mitkä mahdollistavat meille humanisteille ne kaikki muut "jutut".
VastaaPoistaViittasin em. kommentissani eilen suomalaiseen pakokauhuun mitä tulee esim. kaivostoiminnan käynnistämiseen maassamme ulkomaisella sijoitusrahalla. Pelko on mörköpelon tasoa. Sunnuntaiaamun Hesarin juttu oli sitä pahimmillaan, toimittaja Berner maalasi kuvan kanadalaisesta kaivoskaupungista helvetin esikartanona, käyttäen kaikkia mahdollisia dickensiläisiä keinoja. Keskivertosuomalainen olisi uskonut huonosti piilotetun piiloviestin helpommallakin: tällaista tulee meillekin jos ne ulkomaiset kaivosyhtiöt tulevat mantujamme raiskamaan. Minä en ole yllättynyt hesarin toiminnasta aikoihin, asemansa turvanneen establishmentin lehti on tietenkin tuollainen, mutta moni nielee tuonkin näkökulmatekniikan käytön sellaisenaan, ja taas jää niitä veroeuroja saamatta, kun kansa vastustaa ja "ei voi mitään uutta tänne perustaa."
Ja sitten ihmetellään ettei ole varaa pitää yllä koululaitosta tai hoitaa vanhuksia...huh huh.
Jotta paradoksi olisi täydellinen, samaan aikaan intoillaan sitten peliteollisuudesta ja vihaisista linnuista. Mutta voi voi kun ne työllistävät korkeintaan muutamia tuhansia ja tuollaiset elektronisiin leikkikaluihin perustuvat ideat tulevat ja menevät maailmalla.
Muovisilla pikkupeleillä ei tätä maata pelasteta. Maan on alettava tuottaa oikeasti jotain. Säästökeskustelu on siihen verrattuna näpertelyä. Vain ja ainoastaan tuottavat vantaalaiset yritykset pitävät Vantaankin koululaitoksen pystyssä, ei koulujen yhdistelyt tai homerappaukset.
Jorma