Pisa2018-ennustus

Pisa lyhyesti

Pisa-parrat pärisee (Properuskoulu 6.12.2016)

Koulu on yhteiskunnan peili (Properuskoulu 9.8.2016)

Jos ei mitään vaadita, ei mitään opitakaan (Properuskoulu 23.12.2013)

* * *

Vuoden 2018 Pisaan osallistuu yli 200 koulua ja noin 8000 oppilasta, otos on tavanomaista suurempi talous-osaamisen arviointiin osallistumisen vuoksi. Talousosaaminen on uusi arviointialue. Muut ovat lukutaito, matematiikka ja luonnontieteet, pääarviointialue on lukutaito.

Heräsin Pisaan, kun ysiluokkaa käyvä 15-vuotias nuorin tyttäreni kertoi, että hänet arvottiin Pisaan. Kerrankin tunnen oppilaan, joka on osallistunut Pisaan. Tyttäreni luokalta arpa osui kolmeen oppilaaseen. 

Mukana olivat kaikki neljä tutkimusaluetta. Tyttäreni kertoi, että Pisa-testi kesti neljä tuntia:

Koe oli tylsä. Mitä paremmin vastaa, sitä vaikeampia tehtävä tulee. Mitä huonommin vastaa, sitä helpompia tehtäviä tulee.

Nyt peruskoulun viimeistä luokkaa käyvät oppilaat eivät ole opiskelleet uuden opetussuunnitelman mukaan. Heille on opetettu kertotaulut ja jakokulmat sekä heidät on opetettu lukemaan ja kirjoittamaan. 

Vuoden 2000 Pisassa olimme kärjessä. Lukutaidossa olimme ykkönen, luonnontieteissä kolmonen ja matematiikassa nelonen.

Vuoden 2003 Pisassa olimme todellinen kunkku. Lukutaidossa ja luonnontieteissä olimme ykkösiä, matematiikassa kakkonen.

Vuoden 2006 Pisassa olimme edelleen kunkku. Luonnontieteissä olimme ykkönen, lukutaidossa ja matematiikassa kakkosia.

Vuoden 2009 Pisassa olimme putosimme aivan kärjestä. Luonnontieteissä olimme kakkonen ja lukutaidossa kolmonen. Matematiikassa liuimme sijalle kuusi.

Vuoden 2012 Pisa-kierroksella painotettiin maahanmuuttajavaltaisia ja ruotsinkielisiä kouluja, otoksen vinoutumaa pyrittiin oikaisemaan tilastollisin keinoin. Otoksessa oli ruotsinkielisiä oppilaita 17 % ja maahanmuuttajataustaisia oppilaita 24 %. Tutkijat korostivat, että kokonaistulokseen yliotostaminen ei vaikuttanut.

Luonnontieteissä olimme viitonen ja lukutaidossa kuutonen. Matematiikan pudotus oli selvä, olimme sijalla kaksitoista.

Vuoden 2015 Pisassa säilytimme vuoden 2012 asemat. Lukutaidossa olimme nelonen ja luonnontieteissä viitonen. Matematiikassa olimme kolmastoista.

Pudotus vuosina 2006-2015 on ollut selvää.

Pisa2018-ennusteeni:

Oletan, että tulokset pysyvät suurin piirtein samoina kuin vuonna 2015. Perustan olettamukseni siihen, että vuoden 2018 ysiluokkalaisten olosuhteet eivät ole järin muuttuneet vuoden 2015 ysiluokkalaisiin verrattuna. Inkluusion piirissä he ovat olleet jo pitkään.

Oletan, että luonnontieteissä ja matematiikassa putoamme sijan tai pari. Lukutaidossa säilytämme asemat.

Vuoden 2021 Pisan tuloksia pelkään. Silloin vuorossa ovat nykyiset kuudesluokkalaiset.

Mielenkiintoista on, kun Suomi oli Pisan absoluuttisella huipulla, kaikki juhlivat. Kun aloimme liukua alaspäin, osa ihmisistä on alkanut vähätellä Pisaa. Kyllä minusta Pisa kertoo eri maiden koulutusjärjestelmistä paljonkin. Ainakin se näyttää suunnan, joka Suomen kohdalla sojottaa alaspäin. 

Matematiikan osaamisen suhteen pitäisi jo hälytyskellojen soida.

Joka tapauksessa Pisassa on aina suuren urheilujuhlan tuntua.

Pisaa piisaa - tulokset tulivat julki

Yle 3.12.

Pisa-tulokset julki: Suomi pudonnut matematiikassa 10 sijaa yhdeksässä vuodessa

Suomalaisnuorten matematiikan osaaminen on laskenut selvästi vajaassa kymmenessä vuodessa. Tänään julkaistussa Pisa 2012 -tutkimuksessa Suomi löytyy matematiikan osaamisessa 12. sijalta, kun vuonna 2003 Suomi sijoittui toiseksi. Edellisessä Pisa-tutkimuksessa Suomi sijoittui matematiikan osaamisessa kuudenneksi.

Suomen lasku matematiikan osaamisessa vastaa noin puolen kouluvuoden edistymistä. Pisa-tutkimuksen mukaan heikosti matematiikkaa osaavien oppilaiden määrä on kasvanut yhdeksässä vuodessa 7 prosentista 12 prosenttiin. Samalla erinomaisesti matematiikan hallitsevien määrä on vähentynyt 23 prosentista 15 prosenttiin.

– Tulosten yleinen lasku osoittaa, että suomalaista perusopetusta on lähdettävä voimakkaasti kehittämään, sanoo huolestunut opetusministeri Krista Kiuru (sd.) tiedotteessa.

Kiuru aikoo käynnistää välittömästi laajapohjaisen työskentelyn suomalaisen peruskoulun kehittämiseksi.

Lukutaito Suomessa on kansainvälisesti verrattuna yhä korkeatasoista. Suomen keskiarvo on kuitenkin laskenut edellisistä Pisa-tutkimuksista. Samalla vuoden 2009 tutkimuksen kolmas sija on vaihtunut kuudenteen. Suomea paremmin pärjäsivät Shanghai, Singapore, Hongkong, Japani ja Korea.

Myös luonnontieteiden osaamisessa Suomen kehitys on ollut samansuuntaista. Suomi kuuluu OECD-maiden parhaimmistoon, vaikka keskiarvo luonnontieteiden osaamisessa laski hieman. Edellisesti Pisa-tutkimuksesta Suomi putosi toiselta sijalta viidenneksi.


Enkeliporsaan pika-arviointia:

Lukutaidon ja luonnontieteiden tilanne ei ole hälyttävä, mutta alaspäin vievä käyrä on oikaistava ylöspäin.

Matematiikan tilanne alkaa olla hälyttävä.

Erityisen hälyttävää ei ole Suomen matematiikan Pisa-sijoitus, vaan, että erinomaisesti matematiikan hallitsevien oppilaiden määrä on laskenut 23 prosentista 15 prosenttiin. Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin hyviä talouden osaajia, insinöörejä ja lääkäreitä.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

1. Shanghai, Hong Kong, ja Macao ovat Kiinan erityistalousalueita. Alueet eivät ole koko Kiina. En laske ko. alueita Pisaan.

Oikeasti olemme sijalla yhdeksän.

Singapore ja Liechtenstein ovat lilliputtivaltioita.

2. Onnittelen eritoten kielisukulaisiamme, Viroa. Pienen kansan on ponnisteltava enemmän kuin muiden, jotta se ansaitsee paikkansa muiden kansakuntien joukossa.

3. Onnittelen myös eurooppalaisia sivistysmaita Alankomaita ja Sveitsiä.

4. Suomi saa minulta pyyhkeitä - sitä saadaan, mitä on niitetty.

5. Niin, ja Ruotsin tilanne on kauhea.

Ruotsalaislehdistö repesi: Pisa-tutkimuksesta fiaskotulokset! (Iltalehti 3.12.)

Peruskoulun  resursseja on leikattu viime vuosikymmenen aikana niin paljon, että olisi suoranainen ihme, jos oppimistulokset olisivat säilyneet ennallaan.

Uskokaa tai älkää, myös peruskoulutus on materiaalilaji. Oppitunnit maksavat. Peruskoulusta on viety varsinaisia tunteja, tukiopetustunteja ja jakotunteja. Oppitunnit ovat koulun työkaluja.

– Tulosten yleinen lasku osoittaa, että suomalaista perusopetusta on lähdettävä voimakkaasti kehittämään, sanoo huolestunut opetusministeri Krista Kiuru (sd.) tiedotteessa. (Yle 3.12.)

Mitä opetusministeri Kiuru tarkoittaa sillä, että suomalaista perusopetusta on lähdettävä voimakkaasti kehittämään?

Aikooko Kiuru palauttaa peruskoulun menetetyt oppitunnit? Aikooko opetusministeri koneistaa peruskoulut tietokoneilla ja härpäkkeillä, mistä rahat?

Kaikki tietävät, että kunnat ovat talouskriisissä, jotkut kunnat ovat suorastaan konkurssin partaalla. Kunnanisät eivät ole kovin innoissaan, jos kuntien talousvastuita entisestään lisättäisiin.

Vai onko opetusministeri samaa mieltä kuin minä ja opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä, että peruskoulun rahoitus on otettava valtion harteille?

Tapaan opetusministeri Krista Kiurun ylihuomenna, torstaina suorassa A-talk -lähetyksessä. Odotan suurella mielenkiinnolla Krista Kiurun esityksiä.

Odotettua lievempi Pisa-romahdus

Kuva: Ilta-Sanomat 30.11.

30.11. HS

Suomi putosi Pisa-kärjestä

OECD:n osaamisvertailussa suomalaisoppilaiden taso heikkeni myös lukutaidossa ja luonnontieteissä.

Suomen sijoitus koululaisten osaamista mittaavassa Pisa-vertailussa on heikentynyt.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan lähinnä Aasian maat ja alueet ovat pudottaneet Suomen kymmenen kärkimaan joukosta matematiikassa, joka oli tuoreimman tutkimuksen pääaine. Myös muutama Euroopan maa, kuten Viro, ohitti Suomen matematiikan taidoissa. Pohjoismaista Suomi on yhä paras.

Myös lukutaidossa ja luonnontieteissä Suomen sijoitus on hieman pudonnut, mutta on niissä yhä viiden parhaan tuntumassa.

Taloudellisen yhteistyön järjestö OECD julkistaa vuoden 2012 Pisa-tutkimuksen tulokset tiistaina. Järjestö on vuodesta 2000 lähtien testannut kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden osaamista lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä.


Kärjestä pudottiin, mutta putoaminen ei onneksi ollut läjähtävä mahalasku. Lukemisessa ja luonnontieteissä muutos oli lievä, matematiikassakin säilytettiin vielä pistesijapaikka. Mutta käyrät vievät alaspäin. 

Huolta herättää matematiikan osaaminen.

Aamun lehdissä on toitotettu sitä, että Suomalaiset yläkoululaiset pitävät matematiikkaa tylsänä ja vaikeana aineena. Todetaan myös, että opettajat saavat kehnoa täydennyskoulutusta. Syy voisi löytyä myös vanhentuneista opetustavoista ja -teknologioista.

Pisa-romahduksen syitä (Properuskoulu 14.11.)

Enkeliporsas:

1. On varmaa, että suomalaisten opettajien täydennyskoulutus on heikkoa. Selitys on yksinkertainen, täydennyskoulutusta ei juuri tarjota, koska se maksaa. Jos jostain, niin peruskoulua kurjistaessa on säästetty opettajien täydennyskoulutuksesta. Koulutusta ei tarjota työajalla ollenkaan, oletetaan, että opettajat kouluttaisivat itsensä vapaa-ajallaan, maksaisivat itse koulutuksensa.

2. Yritin googlailla ja etsiä, kuinka monta viikkotuntia matematiikkaa aasialaisten kärkimaiden lapset saavat. En löytänyt. Todennäköisesti he saavat opetusta matematiikassa enemmän kuin neljä viikkotuntia kuten suomalaiset peruskoululaiset saavat.

Joskus tuntuu, että matematiikan opetus on yhtä "idioottihölkkää", aikaa syventämiseen ei aina jää. Asiat opitaan pintapuolisesti,  ei "syväopita" matematiikan perusasioita. Matematiikan oppiminen on portaittaista, ei päästä ylöspäin, jos kontataan jo ala-askelmilla.

3. Monet oppilaat luulevat, että kaikki saadaan ilmaiseksi, mutta joissakin oppiaineissa oppiminen vaatii työtä ja ahkeruutta. Kouluihin pitäisi palauttaa työnteon kulttuuri. 

Olen aikaisemmin kirjoittanut taskulaskinten vaikutuksesta ajatteluun. Monessa yläkoulussa laskinten käyttö on sallittua. Jatkuva taskulaskinten käyttö mahottaa ajattelua. 

Laskimet pannaan ja päässälasku kunniaan (Properuskoulu 20.3.)

4. En usko, että teknologia on ratkaisu. Pitää vaivata oma päätä, aivoja. Aivot ovat kuin mikä tahansa lihas, teho paranee vain työllä ja harjoittelulla. 

Yksinkertaisissa asioissa kuten matematiikan peruslaskuissa tietokoneohjelmat ovat oiva apu, mutta ihmisen todellinen tietokone sijaitsee pään sisällä.

5. Matematiikka on asennelaji siinä kuin kouluopiskelu ylipäätäänkin on. Tiettyyn pisteeseen asti opiskelumotivaatiota voidaan lisätä ulkoisesti, mutta viime kädessä vastuu oppimisesta on aina yksilöllä itsellään. Opiskelumotivaatiota ei voi vaatia kirveellä uhaten.

Matematiikan opetuksessa pitää olla aina mukana leikkimieli, koska koulumatematiikka perimmältään on älyllistä leikkiä. 

6. Vaatimustasoa pitää nostaa. Nykyperuskoulun kasi vastaa vanhaa seiskaa. Moni ysiluokan oppilas saadessaan matematiikassa päästötodistukseen kasin tai ysin, luulee osaavansa matematiikkaa. Oppilas törmää todellisuuteen heti lukion ensi metreillä.

Armovitosilla ei pärjää ollenkaan.

7. Viime vuosien säästövimmassa on kaikkia koulun tukitoimia vähennetty rajusti. Tukitunteja ei anneta entiseen malliin. Jakotunteja on vähennetty. Tuntikehys on niistetty kuiviin, oppitunteja annetaan minimimäärä.

Peruskoulun  kurjistamisessa on tultu pohjalle. On tajuttava, että hyvää ei saa halvalla.

Pisa-arvioinnin kärjessä edelleen

Toivottavasti Suomen koulujärjestelmä pysyy pystyssä.

HS 7.12.

Shanghai vei suomalaiskoululaisilta ykkössijan Pisa-vertailussa

Suomalaiset 15-vuotiaat koululaiset menestyivät jälleen hyvin OECD:n osaamisvertailussa. He eivät yltäneet kuitenkaan ihan kärkeen, vaikka tällä kertaa testien pääkohteena oli suomalaisten vahva alue, lukutaito.

Pisa-arvioinnin ykköseksi rynni uusi tulokas, Kiinan Shanghai, joka otti kärkipaikan myös matematiikassa ja luonnontieteissä.

Lukutaidossa Suomea hieman parempi oli nyt myös Etelä-Korea, mutta piste-erot sen, Suomen ja neljänneksi tulleen Kiinan Hongkongin välillä ovat hyvin pienet.

Matematiikassa Suomi sijoittui OECD-maista toiseksi ja kaikista osanottajista kuudenneksi. Edelle menivät Shanghai, Singapore, Hongkong, Etelä-Korea ja Taiwan.

Luonnontieteissä suomalaisnuoret olivat Shanghain jälkeen toiseksi parhaita.

Näyttää siltä, että aurinko nousee idästä.

Ihmetystä herättää, että Kiinasta on noukittu yksi talousalue, Shanghai. Noukintamenetelmällä luulisi löytyvän maailmasta muitakin alueita, jotka pärjäisivät Pisa-tutkimuksessa hyvin.

Mielestäni Pisa-tutkimukset pitäisi keskittää vain valtioihin, kokonaisiin koulujärjestelmiin. Kiina on hyvin laaja alue, suuri osa kiinalaisista asuu maaseudulla. Shanghai on pieni osa Kiinaa, maaseudun elinolot eivät ole häävit.

Heikennystä suomalaisnuorten lukutaidossa on tapahtunut tiedonhaun ja luetun ymmärtämisen sekä tulkinnan osa-alueilla. Pohdinnassa ja arvioinnissa taso on sen sijaan säilynyt.

Lukutaidon pienikin heikkeneminen vuodesta 2000 on Pisa-tutkijoiden mukaan huolestuttava ilmiö. Tosin naapurimaassa Ruotsissa tason lasku oli vielä suurempi.

Yhdyn Pisa-tutkijoiden näkemykseen.

Hyvä kumminkin on, että olemme OECD-maiden kärjessä.

Jälleen ykkössija - nyt luonnontieteissä

STT 28.4.

Suomen koulut ovat maailman kärkeä luonnontieteiden opetuksessaan.

Tähän tulokseen on tullut Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD tuoreimmassa Pisa-tutkimuksessaan.

Onneksi olkoon suomalaiset opettajat ja suomalainen koulujärjestelmä!

Olemme hämmästyttävän tehokkaita silloinkin, kun koulujärjestelmämme natisee tai sitä ollaan natisuttamassa.

Yhtään muuta Pohjoismaata ei ollut edes parinkymmenen sakissa.

Ei kait tähän enää ole mitään lisättävää. Me taidamme olla parhaita kautta linjan.