Tutoropettajat kouluihin

Kuva: OAJ

9.6. OAJ

Peruskouluihin 2 500 tutoropettajaa

Peruskoulujen opettajien tieto- ja viestintätekniikkataitoja edistetään kouluttamalla 2 500 opettajaa tutoropettajiksi. Opetuksen digitalisaation lisäksi tutoropettajat tukevat myös muilla tavoin uuden pedagogiikan käyttöönottoa kouluissa.

Tutoropettajat ovat koulujen omia opettajia, joille varataan Opetushallituksessa hakuun tulevalla avustuksella työaikaa vertaistuen antamiseen muille opettajille.

Tutoropettajien koulutukseen ja toimintaan varataan 7,5 miljoonaa euroa ja avustusten haku alkaa heti syyskuussa. Koko hallituskaudella tutoropettajiin on varattu yhteensä 23 miljoonaa euroa.

Asiasta kerrottiin perjantaina opetus- ja kulttuuriministeriön Uusi peruskoulu -ohjelman julkaisemisen yhteydessä. Ohjelma on osa hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta.

Digitalisaatioon laitetaan paljon rahaa.

Rahasummaa, mikä on laitettu itse digivehkeisiin, ei ilkeä edes ajatella. Joskus tuntuu siltä, että koko digitalisaatio on kauppamiesten masinoima aate.

Nyt pelataan kovaa yhden kortin varaan. Ei auta muuta kuin toivoa, että digitalisaatiosta tulee se isoin kortti. Oikeastaan muuta mahdollisuutta ei ole.

Jotta digitalisaatio lähtee kunnolla liikkeelle, OPM:n satsaus tutoropettajiin on looginen ja ainoa mahdollinen ratkaisu. Koneisiin on laitettu kiinni niin paljon rahaa, että ei niitä voi jättää hyllyille pölyttymään.

Tutoropettajista tehdään vertaisopettajia.

Tutoropettajia olisi pitänyt olla kouluissa jo ajat sitten, siitä lähtien, kun ensimmäiset tietokoneet tulivat kouluun. Tähän mennessä oikeastaan kaikki on jätetty aktiivisten tietotekniikkaa harrastavien opettajien varaan. 

Tietotekniikka ajettiin kouluun yhden tai kahden palkkaluokan voimalla. 

ATK- yhteyshenkilöt, nimitys on vaihdellut vuosien mittaan, on kulutettu loppuun yksi kerrallaan, kun työmäärä on joskus ollut kohtuuttoman suuri. Toimenkuvaan on kuulunut työt koneiden asentamisesta ja huoltamisesta aina muiden opettajien kouluttamiseen ja tukemiseen.

Suuri satsaus aikoinaan oli kallis Suomi tietoyhteiskuntana -hanke. 

Kuntiin koulutettiin pitkän, jopa kahden lukuvuoden mittaisen kurssin avulla opettajia kouluttajiksi kuntiin. Koulutus sinänsä oli hyvää ja kattavaa. Koulustani lähes kaikki opettajat lähtivät innolla koulutukseen, mutta kaupungin tasolla koko homma läsähti kasaan. Meitä ei käytettykään tutoropettajina. Kouluuni hanke kyllä toi melkoisen innon käyttää tietotekniikkaa opetuksessa.

Kun nyt noinkin paljon rahaa laitetaan tutoropettajiin, toivottavasti tällä kertaa kaikki toimii, ja opettajat eri puolella Suomea saavat tasapuolisesti tutoropettajien jatkuvaa vertaistukea. 

Digitalisaatio on oravanpyörä, koneita ja ohjelmia pitää uusia säännöllisin väliajoin. Opettajien koulutus ei saa jämähtää paikoilleen.

On monenlaisia oppijoita

Eilisessä Hesarissa oli mielenkiintoisia mielipiteitä ja artikkeleita. Poikkeuksellisesti niputan ne kaikki yhteen.

1. 

Opetan lapsenlapsilleni kaunokirjoituksen taidon (Mielipide, Annika Ardin)

Vertailututkimuksessa osa opiskelijoista teki luentomuistiinpanot tietokoneella ja osa kynällä. Läppäriryhmä pärjäsi heikommin.

Opetuksen pitää olla monipuolista. 

Nyt pelataan melkoista uhkapeliä, koska oppimista ollaan lyömässä yhden kortin varaan. Pädeista puhutaan kuin auringon noususta, mutta päditkin on sittenkin vain yksi oppimisen väline vaikkakin hyvin monipuolinen.

Käsin kirjoittaminen ja piirtäminen on aina ollut oppimisen kannalta hyvin tehokasta. Käsin kirjoitettu tai piirretty jää hyvin muistiin.

Vaikka digitalisaatio antaa monia hienoja uusia mahdollisuuksia, ei se ole ainoa valttikortti. 

Tutkijat: Käsinkirjoituksen hylkääminen näkyy aivoissa (MTV 3.6.2014)

2.

Yllättävä keino piristyä: piirrä mansikka tai kuppikakku (Anna Tommola)

Jos haluat painaa jotakin tehokkaasti mieleesi, piirrä se. Mitä muita syitä on piirrellä?

Joskus pelkkä kopioiva piirtäminen on hyvin tehokas tapa oppia, kartat, kasvit, kaavakuvat historiassa sekä kemian kaavat ja kemia.

Olen monesta aiheesta antanut tehtäväksi sarjakuvan. Hyviä aiheita on veden kiertokulku tai ravintoketju. Joka eläimestä saa aikaan hienoja sarjakuvia. Historiasta löytyy loistavia aiheita.

Luokassa piirtäminen lisää myös työrauhaa, koska piirtäessä on pakko keskittyä. On hauskaa katsella, kun oppilaat keskittyvät piirtämiseen ja värittämiseen, kasvoista näkee piirtämisen tuoman mielihyvän.

Koko lukion ja opiskeluaikani Jyväskylässä uhrasin suuren osan ajastani kaikenmaailman marginaalipiirtämiseen ja luentopapereiden kuvittamiseen. Minua tuhertelu auttoi keskittymään ja kuuntelemaan. 

Jos olisin nostanut katseeni ylös paperista, olisin alkanut katsella kauniita kurssitovereitani, heidän niskojaan, hiuksiaan tai rintojen kaaria. Silloin olisi keskittyminen hajonnut täysin.

Olen huomannut, että joka luokassa on muutama oppilas, joka keskittyy opiskeluun samalla tavalla kuin minä, he marginaalipiirtelevät.

Ja perinteinen kuvataide se vasta komeaa onkin. Siinä on materiaalin tuntua.

Töhertely kesken oppitunnin auttaa keskittymään (Yle 1.8.2014)
Muistikikka, joka toimii tutkitusti parhaiten: Piirrä (Iltalehti 28.4.206)
Kuva auttaa oppimaan ja tuntemaan (Erilaisten oppijoiden liitto)

3. 

Koulukirjat voi aivan hyvin korvata tableteilla (Mielipide, Nicholas Heinonen)

Koulujen on aika heittää kalliit ja ympäristöä kuluttavat koulukirjat paperinkierrätykseen ja tulla 2000-luvulle, jolla opiskelumateriaali ladataan tableteille. Rahan ja maapallon keuhkojen säästön lisäksi tabletit voivat auttaa nykykoulutuksen ongelmista pahimpaan: oppitunneilla tylsistymiseen.

Vaikuttaa provomielipidekirjoitukselta. Kyllä koulukirjojakin vielä tarvitaan.

Joissain toimissa pädi on oivallinen väline.

Mutta pädillä näprääminen ei ole sen älyllisempää kuin mikään muukaan tapa oppia. Pahinta on, jos heittäytytään yhteen välineeseen. Oppilaat kyllästyvät siihen nopeasti. Sen jälkeen opettaja onkin sormi suussa, kun muita oppimisen välineitä ei ole.

Niin, ja eihän sillä pädillä voi edes kunnolla kirjoittaa. Pädiltä lukeminen tekee monelle tiukkaa. Silmät väsyvät helposti, ja aiheesta on liian helppo hypätä viihteeseen, kun maikan silmä välttää.
4.

Lukeminen pidentää elinikää

Tutkimukseen osallistui 3635 yli 50-vuotiasta miestä ja naista. Tutkittavat ilmoittivat lukemistottumuksistaan, ja heitä seurattiin 12 vuotta.

Seurannan tulosten mukaan kirjoja lukeneet elivät keskimäärin kaksi vuotta pidempään kuin ne, jotka eivät lukeneet. Henkilöillä, jotka ilmoittivat lukevansa enemmän kuin kolme ja puoli tuntia viikossa, oli 23 prosenttia pienempi todennäköisyys kuolla seuraavan 12 vuoden aikana.

Olisiko mietittävä kirjallisuuden palauttamista oppiaineeksi?

Kun aloitin opettajan hommat, arvioitiin kirjallisuus ja äidinkileli erikseen. Kirjallisuudessa olivat lisäksi mukana luovat äidinkielen osa-alueet kuten luova kirjoittaminen ja draama. Äidinkielessä oli kielioppi ja oikeinkirjoitus.

Jako korostaisi kirjallisuuden opetusta.

Pienille oppilaille pitää kertoa ja lukea satuja ja tutustuttaa heitä asteittain kirjallisuuden mielikuvitusta ruokkivaan maailmaan.

Oli hyvin ikävää, kun jossain vaiheessa koulukirjastoja riisuttiin tietokoneluokkien tieltä, kun tilaa tietokoneluokille ei muualta kouluista löytynyt.

Kirjallisuuden opettaminen on täydessä alennustilassa. 

Koulu- ja luokkakirjastoja ei juuri kohta ole. 

Uuden oppimiskäsityksen mukaan sisustetuissa luokissa ei enää ole kirjahyllyjä. Ei löydy enää ripustustauluja kuvistöitäkään varten! (vrt. oman kouluni peruskorjaus, vaikka muuten koulu on nyt hieno)

Kaikille oppilaille on tarjottava jotakin.

Erilaisten oppijoiden liitto: Mikä on omin tapasi oppia?

Vantaa luopuu oppikirjoista

Toonpool

3.11. Vantaan Sanomat

Vantaa aikoo hankkia jopa 15 000 uutta tablettia koululaisille – näin satsaus onnistuu

Vantaa aikoo kaksinkertaistaa oppilaidensa käytössä olevien tablettien määrän portaittain vuoteen 2018 mennessä.

Tällä hetkellä tabletti on käytössä noin puolella oppilaista.

– Muutosta selvitetään parhaillaan. Toteutuessaan kokonaisuus tulee käyttöön sitä mukaa kun tekniset ja opetukselliset olosuhteet sallivat, kaupungin tietohallintojohtaja Antti Ylä-Jarkko vahvistaa.

Vantaa hankki syksyllä 2014 yhteensä 16 000 tablettia, joiden avulla opetuksen digitalisointia kiihdytettiin.

– Vuonna 2018 laitteita on 30 500. Tänä aikana uusimme 10 000–15 000 laitetta, Ylä-Jarkko arvioi.

Kaupunki ei osoita rahaa uusien laitteiden hankintaan. Uudistuksen kustannukset katetaan vaihtamalla nykyinen käyttöjärjestelmä edullisempaan vaihtoehtoon.

Ylä-Jarkko arvioi, että ratkaisu poikii kaupungille kokonaisuudessa 1,2 miljoonan euron säästöt.

Shoot, shoot, shoot - nyt paloivat päreet (Properuskoulu 22.8.2012)

Miniläppäri joka oppilaalle (Properuskoulu 2.12. 2010)

Olen kirjoittanut tietotekniikasta ennenkin, purnannut ja purnannut, haaveillut, että joka oppilaalle pitäisi saada oma miniläppäri.

Vantaalla saavutetaan pian haavetila, joka oppilaalle hankitaan oma tabletti. Ikävä kyllä tabletti on aina tabletti, siinä ei ole kunnon näppäimistöä ja monia työohjelmia on hankala käyttää.

Tablettien mukana pitäisi ehdottomasti olla myös näppäimistö.

On erittäin hienoa, että luovutaan ylikansallisesta maksullisesta käyttöjärjestelmästä, joka syö paljon rahaa. Mielestäni tietokoneissa olisi kuntien pitänyt siirtyä ajat sitten avoimeen Linux-järjestelmään, esim. Ubuntu. Vantaan tableteissa käytetyn Android-järjestelmän perustana on juuri Linux.

Mutta:

Kouluilla on tarkoitus siirtyä kokonaisuudessaan digiaikaan. Samalla oppikirjoista luovutaan asteittain. (VS 3.11.)

Digiaika? 

Vantaalla tehdään nyt melkoista yhteiskunnallista kokeilua, jonka lopputuloksesta ei ole minkäänlaista varmuutta. Kokeiluun uhrataan monta ikäluokkaa lapsia. 

Samaan aikaan otetaan käyttöön uusi opetussuunnitelma ja lapset tungetaan uuteen oppimisympäristöön.

Jostain syystä Vantaalla halutaan olla edelläkävijä lasten oppimisen typistämisessä. Ilmeisesti yksi tabletti per oppilas tulee halvemmaksi kuin repullinen oppikirjoja.

Tabletti on hyvä lisä opetukseen, mutta se ei korvaa kunnon oppikirjaa. Netistä löytyy kyllä tietoa mielin määrin, mutta lapset tarvitsevat selkeästi etenevää, jäsenneltyä tietoa, sellaista tietoa, jota ei tarvitse tonkia roskan seasta.

Tablettiopiskelu voi helposti livetä kivaksi puuhasteluksi ja pitkäjännitteinen opiskelu häviää. On päivänselvää, että oppilaat eivät jaksa tuntitolkulla koulun nurkissa tablettiaan järkevästi räplätä. Kun ei enää keskitytä asiaan, tehdään tabletilla jotain aivan muuta kuin pitäisi. Netti tarjoaa tähän ennennäkemättömät mahdollisuudet.

Oppimisessa monipuolisuus on valttia, tarvitaan edelleen oppikirjoja. Lisäksi tarvitaan myös tabletteja, mieluummin miniläppäreitä, joilla voi esim. kirjoittaa kunnolla.

Miten Vantaalla käy aapisen?

Tablettikin on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Kännykät piiloon, niin oppiminen kohenee

18.5. Iltalehti

Kännykät kiellettiin kouluissa - näin kävi arvosanoille

Tuoreen tutkimuksen mukaan erityisesti aiemmin heikosti suoriutuneet oppilaat hyötyvät kännykkäkiellosta.

Isossa-Britanniassa kännykkäkieltoa on kokeiltu laajasti. Nyt sen vaikutuksista on saatu tuoretta tutkimustietoa, jonka julkaisi London School of Economicsin Centre for Economic Performance.

Ekonomistit Louis-Philippe Beland ja Richard Murphy tulivat ennen jälkeen -vertailuasetelmassaan lopputulokseen, jonka mukaan kännykkäkielto paransi 16-vuotiaiden oppilaiden koetuloksia 6,4 prosenttia. Tutkijoiden mukaan petraus vastaa noin viittä ylimääräistä koulupäivää vuodessa.

Merkittävintä kehitys oli ennen kieltoa heikosti pärjänneiden oppilaiden keskuudessa. Heidän arvosanansa paranivat kaksinkertaisesti verrattuna keskiverto-oppilaisiin. Myös erityisoppilaiden parissa kännykkäkielto tuotti erityisen hyviä tuloksia.

- Tämä antaa ymmärtää, että kännykän käytön rajoittaminen voisi olla edullinen keino vähentää oppimisen epätasa-arvoa, tutkimuksessa pohditaan.

Uutinen on niin herkullinen, että se oli pakko nostaa keskusteluun. 

Mielenkiintoisinta on, että heikosti pärjänneiden oppilaiden tulokset paranivat selvästi verrattuna keskiarvo-oppilaisiin, kun kouluissa ei saanut käyttää kännyköitä.

Kun Suomessa puhutaan, että on epätasa-arvoa, kun kaikilla oppilailla ei ole kännyköitä tai tabletteja koulussa, kyse on oppimisen epätasarvosta. Iso-Britanniassa lopputulema on päinvastainen ainakin kännyköiden suhteen.

Ilmeisesti kännykät haittaavat joidenkin oppilaiden keskittymiskykyä, on liian houkuttelevaa lähteä surffailemaan omia teitä. Kännykkä on melkoinen viihdetykki. 16-vuotiasta nuorta voi kiinnostaa aivan muut asiat kuin koulu ja opiskelu. Ainakin minua kiinnosti, kun olin 16-vuotias.

Tulevaisuudessa voi käydä niinkin, kun on kyllästytty tietotekniikan ihmemaailman vermeisiin, otetaankin perinteiset yksinkertaiset menetelmät uudelleen käyttöön. 

Huomataan, että henki voittaa materian.

Saavatko nykylapset liikaa ärsykkeitä ja virikkeitä?

Tokaluokkalainen eksyi pornosivuille, kun tabletissa ei ollut esto-ohjelmaa

10.2. Vantaan Sanomat

Vantaan koululaisten tableteissa ei ole esto-ohjelmia - kahdeksanvuotias surffaili pornosivuilla

Lähes kaikki Vantaan kaupungin ostamat 16 000 tablettia on saatu toimitettua kouluihin. Suomen suurin tablettikokeilu on tuonut mukanaan paitsi uusia tapoja oppia, myös uusia haasteita opetukseen.

Vanhemmille ja opettajille hämmennystä on aiheuttanut se, että tällä hetkellä tableteissa ei ole mitään esto-ohjelmia. Kaikki oppilaat eskarilaisista lukiolaisiin voivat opettajan silmän välttäessä mennä vaikkapa pornosivuille tai ladata pelejä.

Vantaan kaupungin mukaan yleisiä estoja ei suunnitella tulevaisuudessakaan.

– Suojauksessa ja estoissa mennään pedagogiikka edellä. Kouluissa on tärkeää käydä keskusteluja verkkomateriaalista, joka ei ole tarkoitettu lapsille. Lapsille täytyy opettaa netikettiä, sanoo Vantaan kaupungin kehittämispäällikkö Paula Järnefelt .

Eräässä vantaalaisessa koulussa kahdeksanvuotias surffaili pornosivuille oppitunnin aikana. Vanhemmat saivat tietää asiasta, kun hämmentynyt lapsi itse kertoi asiasta heille.

Vantaan kaupungin mukaan esto- tai suojausohjelmien asentaminen on koulun atk-vastaavan päätettävissä. Yleisiä ohjeita ei ole, vaan jokainen koulu päättää rajoituksista itse.

Olen eri mieltä Vantaan kaupungin kaupungin kehittämispäällikkö Paula Järnefeltin kanssa. Ehkä nyt mennään pedagogiikka edellä puuhun. 

Vaikka luokissa opetetaan lapsille netikettiä, kyllä suojausten suhteen kaupungilla pitäisi olla yleiset ohjeet. Esto-ohjelmat olisi pitänyt olla ladattuina ennen kuin koneet toimitettiin kouluihin.

On selvää, että epävarmat murrosikäiset yläkoululaiset menevät joskus pornosivuille, kun opettajan valvova silmä välttää. Koulu ei ole vankila. Ja vaikka tableteissa olisi esto-ohjelmat, varmaan jotkut oppilaat pystyvät kiertämään nekin.

Mutta ei tietenkään ole mistään kotoisin, että kahdeksanvuotias lapsi eksyy pornosivuille tapahtui se sitten vahingossa tai tahallaan. Kahdeksanvuotiaille tokaluokkalaisille pitää lukea vielä satuja.

On kummallista, että jokainen koulu päättää rajoituksista itse. Vastuu vieritetään taas kerran yksittäisten opettajien niskaan. Yleensä kouluissa on vain yksi atk-vastaava. Kaupungin linjauksen mukaan hänen pitäisi yksin asentaa muutamaan sataan tablettiin suojausohjelma varsinaisen opetustyön ohessa, jos hän niin päättää.

Ongelmia on aiheuttanut myös, että aina opetusverkko ei toimi. Opettaja on suunnitellut oppitunnin, ja kun koneet avataan, kaikki menee pipariksi.

Kaiken huipuksi kaupungin verkkoon kohdistettiin vähän aikaa sitten laajamittainen verkkohyökkäys, joka lamautti verkon pätkittäin. Edes Wilmaan ei päässyt ja kommunikointi vanhempien kanssa vaikeutui. Myös joidenkin koulujen kotisivuja yritettiin kaataa.

Harmittaa.