3.11. Vantaan Sanomat
Vantaa aikoo
kaksinkertaistaa oppilaidensa käytössä olevien tablettien määrän portaittain
vuoteen 2018 mennessä.
Tällä hetkellä tabletti on
käytössä noin puolella oppilaista.
– Muutosta selvitetään parhaillaan. Toteutuessaan
kokonaisuus tulee käyttöön sitä mukaa kun tekniset ja opetukselliset olosuhteet
sallivat, kaupungin tietohallintojohtaja Antti Ylä-Jarkko vahvistaa.
Vantaa hankki syksyllä
2014 yhteensä 16 000 tablettia,
joiden avulla opetuksen digitalisointia kiihdytettiin.
– Vuonna 2018 laitteita on 30 500. Tänä aikana uusimme 10 000–15 000 laitetta, Ylä-Jarkko arvioi.
Kaupunki ei osoita rahaa
uusien laitteiden hankintaan. Uudistuksen kustannukset katetaan vaihtamalla
nykyinen käyttöjärjestelmä edullisempaan vaihtoehtoon.
Ylä-Jarkko arvioi, että ratkaisu poikii kaupungille kokonaisuudessa 1,2 miljoonan euron säästöt.
Ylä-Jarkko arvioi, että ratkaisu poikii kaupungille kokonaisuudessa 1,2 miljoonan euron säästöt.
Olen kirjoittanut tietotekniikasta ennenkin, purnannut ja purnannut, haaveillut, että joka oppilaalle pitäisi saada oma miniläppäri.
Vantaalla saavutetaan pian haavetila, joka oppilaalle hankitaan oma tabletti. Ikävä kyllä tabletti on aina tabletti, siinä ei ole kunnon näppäimistöä ja monia työohjelmia on hankala käyttää.
Tablettien mukana pitäisi ehdottomasti olla myös näppäimistö.
On erittäin hienoa, että luovutaan ylikansallisesta maksullisesta käyttöjärjestelmästä, joka syö paljon rahaa. Mielestäni tietokoneissa olisi kuntien pitänyt siirtyä ajat sitten avoimeen Linux-järjestelmään, esim. Ubuntu. Vantaan tableteissa käytetyn Android-järjestelmän perustana on juuri Linux.
Mutta:
Kouluilla on tarkoitus siirtyä
kokonaisuudessaan digiaikaan. Samalla oppikirjoista luovutaan asteittain. (VS 3.11.)
Digiaika?
Vantaalla tehdään nyt melkoista yhteiskunnallista kokeilua, jonka lopputuloksesta ei ole minkäänlaista varmuutta. Kokeiluun uhrataan monta ikäluokkaa lapsia.
Samaan aikaan otetaan käyttöön uusi opetussuunnitelma ja lapset tungetaan uuteen oppimisympäristöön.
Jostain syystä Vantaalla halutaan olla edelläkävijä lasten oppimisen typistämisessä. Ilmeisesti yksi tabletti per oppilas tulee halvemmaksi kuin repullinen oppikirjoja.
Tabletti on hyvä lisä opetukseen, mutta se ei korvaa kunnon oppikirjaa. Netistä löytyy kyllä tietoa mielin määrin, mutta lapset tarvitsevat selkeästi etenevää, jäsenneltyä tietoa, sellaista tietoa, jota ei tarvitse tonkia roskan seasta.
Tablettiopiskelu voi helposti livetä kivaksi puuhasteluksi ja pitkäjännitteinen opiskelu häviää. On päivänselvää, että oppilaat eivät jaksa tuntitolkulla koulun nurkissa tablettiaan järkevästi räplätä. Kun ei enää keskitytä asiaan, tehdään tabletilla jotain aivan muuta kuin pitäisi. Netti tarjoaa tähän ennennäkemättömät mahdollisuudet.
Oppimisessa monipuolisuus on valttia, tarvitaan edelleen oppikirjoja. Lisäksi tarvitaan myös tabletteja, mieluummin miniläppäreitä, joilla voi esim. kirjoittaa kunnolla.
Miten Vantaalla käy aapisen?
Tablettikin on hyvä renki, mutta huono isäntä.
Miten Vantaalla käy aapisen?
Tablettikin on hyvä renki, mutta huono isäntä.
Tekstit
Viisaita sanoja. Epäilen, että hyötyä ajateltaisiin rahassa, pikemminkin kysymys on ideologinen ja taustalla on enemmän uskomusta kuin tietoa. Itselläni on käytettävissä luokassa pädejä, miniläppäreitä ja atk-luokka ja oppikirjoja ja vihkoja. Käytän kaikkia ja kirjalla formaattina on edelleen hurjan paljon etuja. Pädien etu on nopea käytettävyys ja kamera. Kännyköihin panostaneiden laadukkaat omat kännykät ovat vielä parempia. Sitä en tiedä mitä tapahtuu, jos pädistä tulee aidosti henkilökohtainen. Jos jostain resurssista pitäisi luopua, pädit lähtisivät ensin. Kunnon tietokone on työhön ja opiskeluun monessa kohtaa paras. Jenkeissä pädit ovat jäämässä kakkosiksi chromebookeille juuri näppäinten vuoksi.
VastaaPoistahttp://www.pcworld.com/article/2855768/why-chromebooks-are-schooling-ipads-in-education.html
Olen samaa mieltä, tabletti ei minusta voi korvata pedagogisesti oppikirjoja. On huono isäntä ja väärin käytettynä huono renki.
VastaaPoistaOlen lukenut sähkökirjoja, mutta se on selkeästi erilaista kuin perinteinen kirja. Sen lisäksi on eri asia lukea "proosaa" sähkökirjasta kuin opeteltavaa asiaa.
Ostin joskus matematikkan aineistoja kuastantajalta, ne tulivat lähinnä pdf-muodossa, seuraavana vuonna sai vain määräaikaisen käyttölisenssin aineistoon, eli tavallaan sain käyttöoikeuden määrätyksi ajaksi aineistoon, jonka aiemmin oli saanut muistaakseni zip-tiedoistani, eli ensimmäinen vaihtoehto oli parempi.
Padit ovat erinomainen väline kamerakynä-työskentelyyn, jossa videokuvaamista käytetään oppimiseen. Se toimii monipuolisesti eri oppiaineissa, myös aivan arkisessa koulutyössä. Kirjoitan kamerakynän pedagogiikasta enemmän täällä: http://www.mystinenportaali.com/mediakasvatus/kamerakyna.html
VastaaPoistaPadit ovat erinomainen tuote jota on helppo markkinoida opettajille pedagogisin perustein sekä loistava keksintö jolla oppilaat voidaan sitoa ruudun ääreen ja globaaleihin digiverkkoihin jo leikki-ja kouluiässä. Korealaiset, kiinalaiset ja jenkkiläiset jättifirmat kiittävät meitä tästä kuuliaisuudesta ja muutosmyönteisyydestä ihan varmasti. Saattavat antaa opeille jopa papukaijamerkin. Hyvä, niin sitä pitää...
PoistaMilloin opettajat muuten lopetatte "ruutuajasta" ja sen määrittelemisestä ja rajoista puhumisen oppilaille?
On nimittäin aikamoinen paradoksi kun toisaalta sanotaan, että koneen ääressä ei pitäisi olla niin paljon tutkistuista fysiologisistakaan syistä ja toisaalta ruutupädi avataan tunnilla jos toisella ja koko ajan enemmän. Loogisesti opettajien tulisi siis puhua sen puolesta mitä edistävätkin: lasten rajattoman ruutuajan puolesta.
Oliko mulla vähän nega sävy? Oli. Niin järjettömiä nyt ollaan Vantaalla tekemässä. Ja olen ihan varma, että pian meidän nilkit painaa perässä.
t. isä