keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Makaronijankkia


Tämä annos ei ole betonoitua makaronijankkia, vaan perinteistä makaronilaatikkoa.


16.10. Yle


Ruuan niin sanottu kylmävalmistus on laittanut koulujen ruokalistat uusiksi. Suurissa keskuskeittiöissä ruoka valmistetaan useita päiviä etukäteen, jäähdytetään nopeasti, kuljetetetaan kouluille kylmään ja lämmitetään uudelleen ennen tarjoilua.

Uusi menetelmä on johtanut siihen, että ruokalistalta on poistunut kouluruuan klassikko, makaronilaatikko. Koululaisten kestosuosikki ei kestänyt jäähdyttämistä ja uudelleen lämmittämistä. Makaronilaatikon muhevuus katosi  ja rapsakka kuori oli muisto vain. Makaronilaatikosta tuli kovettunutta jankkia. Myös perunamuusista on tullut ongelma, sillä se "betonoituu" jäähdytyksessä.

– Makaronilaatikko oli meillä listalla, mutta se poistettettiin. Myönnän, että se kärsi lämmityksestä eikä ollut hyvää. Mutta olemme muuttaneet reseptiä niin, että vaihdoimme makaronin kalliimpaan ja nyt maku on hyvä ja se palaa listalle, Lohjan ruokapalvelupäällikkö Jere Jantunen sanoo.

Uusi tapa tehdä ruokaa on saanut raivoisaa kritiikkiä. Kylmävalmistus on muuttanut joidenkin ruokien makua ja koostumusta. Hyvinkäällä nälkäisiin lapsiin kyllästyneet vanhemmat on kutsuttu maistamaan kouluruokaa. Myös Lohjalla ollaan perustamassa maisteluraatia.


Kylmävalmistus on ainakin minulle uusi asia.

Kylmävalmistus tarkoittaa esikäsiteltyjen raaka-aineiden yhdistämistä kylmänä, joka mahdollistaa ruoan kylmävarastoinnin ja joustavan kuljetuksen. (Unilever)

Kylmäsäilytystilojen pitää silloin olla hyvät, eikä kylmäketju saa tietenkään katketa. Kylmäsäilytyksessä ruokaa ei pakasteta, vaan lämpötila on +2 — +4 °C.

Kylmävalmistuksella valmistettu ruoka säilyy jopa 72 tuntia. Siinä ajassa makaroonilaatikosta tulee jankkia. 


Lapset eivät tietenkään pidä makaroonijankista, vaan uusi tapa on saanut raivoisaa kritiikkiä. Hyvinkäällä vanhemmille on perustettu maisteluraateja. Maisteluraateja pitäisi olla lapsille, sillä hehän sitä ruokaa kouluissa syövät.

Hyvinkäällä ja Lohjalla ruoka tehdään suurkeittiöissä ja se kuskataan koulujen kylmiöihin kolmesti viikossa. Kuljetuksissa on saatu selvää säästöä, ja Lohjalla yhden annoksen hinta on saatu puristettua 70 senttiin.

Kyllä minua säälittää, kun lapsille syötetään ruuan sijasta jankkia.

Omassa koulussani ainakin toistaiseksi ruoka valmistetaan koulun omassa keittiössä. Niin kuin kodeissakin, koulun keittiö on rakennuksen sydän. Keittiö sijaitsee aivan keskellä, yläkerrassa, jossa on eniten opetustiloja ja mm. opettajienhuone, keittiötä ei voi ohittaa, koska kaikkialle kuljetaan ruokalan kautta.

Usein, kun menen vaikkapa välituntivalvontaan, kuljen tarjoiluvaunujen ohi ja kurkkaan, mitä ruokaa sinä päivänä on tarjolla. Ruuan tuoksu voi leijua silloin sieraimiini. Samalla voin vaihtaa sanan tai kaksi koulun emännän kanssa. 

Kouluruokailu on luonnollinen osa koulun arkea. Kouluruuan merkitys lapsille on valtava. 

Luulisi, että lasten huoltajat vanhempina ja veronmaksajina vaatisivat lapsilleen kunnon kouluruokaa. Minua eniten sapettaa, että kouluruuan laadussa on isoja eroja kuntien ja jopa eri koulujen välillä saman kunnan sisällä.

Edes kouluruuan suhteen lapset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa. 

Ihmettelen, miksi lasten huoltajat eivät ole nousseet kouluruokakapinaan. Jo annoksen keskihinnan korottaminen yhteen euroon nostaisi takuuvarmasti ruuan laatua, ja samalla sitä paljon penättyä kouluviihtyvyyttä.

4 kommenttia:

  1. Ei kai ruokaa Unileverillä tehdä vaan keskuskeittiössä?

    Lämmin ruoka pitää jäähdyttää siinäkin tapauksessa, että sitä myydään kuluttajille.

    Kuntien strategia on käyttää keskuskeitiöitä, ja kuljettaa se kouluille ja lämmittää.

    Ei ennenkään esim kalaa tehty ostamalla raakakalaa, vaan veikkaan, että ostettiin pakaste kalapuikkoja.

    Harmi, että makaronilaatikko on maultaan huonoa. Makaronilaatikko olisi varsin helppo tehdä koulussa, minusta uuni riittää ja uuni keittiöissä on muutenhan ruokaa ei voi lämmittää. Ongelma on siinä jos kaikissa kunnan kouluissa on samaa ruokas, keskuskeittiö silloin on tehokkaampi, ellei kuljetus muodostu ongelmaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa, ei tehdä. Mutta Unileverillä on hieno selitys, mitä kylmävalmistus oikein on.

      Poista
  2. Kiitos taas aikuisen kokemusäänestä kouluruokailussa! Ruoka itsessään on varmasti osittainen syy kouluruoan syömättömyyteen, mutta ei saisi unohtaa ettei se ole ainoa syy. Koululaisen on ehkä vaan helpointa sanoa "ruoka on pahaa" ja aikuisen ottaa selitys vastaan. Suomalaisten kouluaikainen ateriointi - selvitys (THL:n selvitys 22/2012) antaa kuvaa nuorten itsensä kertomana kouluruokailun käyttöön vaikuttavista tekijöistä. Esim. kouluruokailua käyttävät vähiten he ketkä kokevat koulukiusaamista. Myös kiireen on tutkitusti todettu huonontavan aterian laatua.
    Ja annoksen keskihinnan korottaminen ei ole myöskään ainoa vastaus ruoan laadun parantamiseen. Resursseja tarvitaan myös valmistuslaitteisiin, tuotekehitykseen ja henkilökunnan koulutukseen.
    Kouluruokakapina on siten minusta täysin väärä termi kehoittaa vanhempia näkemään kouluruokailu kouluruoalta. Ehdottaisin itse, että vanhemmat vaatisivat kouluaan hankkimaan Kouluruokadiplomin, joka on "osoitus siitä, että koulussa huolehditaan kouluruokailulle asetettujen ravitsemus-, terveys- ja tapakasvatustavoitteiden toteutumisesta. Diplomi kertoo myös hyvästä yhteistyöstä." Prosessissa löytyisi varmasti kehityskohteet ja riiden ratkaisu voisi alkaa.

    Muuten, Ranskaahan pidetään kulinaristisena maana. Siellä lasteni ranskalaisessa koulussa oli käytössä cook&chill-menetelmä. http://kouluruokatietopankki.blogspot.fi/2011/03/kouluruokapalvelun-tuottaja-ranska.html
    Työniloa
    -MAARIT-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruokadiplomi olisikin myönteisempi asia kuin kapina, hieno vinkki!

      Poista