Sähköinen viestittely aiheuttaa kitkaa opettajien ja vanhempien välillä
Kun yhteyttä pidetään internetin kautta, väärinymmärryksiä sattuu helposti, kertoo Vanhempainliitto.
- Vanhempien on myös aiempaa helpompi esittää jyrkkääkin arvostelua, sanoo toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila.
Yleisessä käytössä kouluissa ovat esimerkiksi sähköiset "reissuvihkot", kuten Wilma-järjestelmä. Vanhemmat voivat niiden kautta seurata poissaoloja, viestiä opettajan kanssa ja lukea koulun tiedotteita. Osa opettajista käyttää yhteydenpitoon sähköpostia tai tekstiviestejä.
Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n mukaan ristiriitoja on aiheuttanut esimerkiksi se, miten nopeasti opettaja vastaa. Liitto muistuttaa, ettei opettaja voi olla tavoitettavissa vuorokauden ympäri.
OAJ:n mukaan opettajia ohjeistetaan olemaan tarkkana viestinnässä.
- Opettajat tietävät varsin hyvin, miten näissä tilanteissa käyttäydytään, mutta kun ei olla kasvokkain, näkemyksiä voi tulla heiteltyä molemmin puolin vähän harkitsemattomasti, sanoo erityisasiantuntija Riitta Sarras.
Kurttilan mielestä oppilaista kerrotaan liian vähän myönteistä palautetta.
- Oppilaat kutsuvat Wilma-järjestelmää syntilistaksi tai rikosrekisteriksi. Sekin kertoo jotain.
Viestintä on taitolaji.
On aivan sama millä välineellä viestitään, ongelmia voi tulla. Oleellista on, kuinka viestitään.
Muistan hyvin ajat ennen Wilmaa. En kaipaa niitä aikoja takaisin. Välitunneilla opettajanhuoneen puhelin pirisi jatkuvasti. Huoltajat ilmoittelivat poissaoloja tai kyselivät muita asioita. Nyt opettajanhuoneen puhelin ei soi juuri koskaan.
Kun puhelin oli vielä käytössä, ilmoitin huoltajille, että minut saa parhaiten kiinni kotoa ennen iltauutisia kello kahdeksan aikaan. Inhosin tavattomasti niitä opettajanhuonepuheluita. Välitunti on koulun opettajien yhteistä, aikuisten välistä aikaa.
Joskus kotipuhelut venyivät maratonpuheluiksi. Opettaja joutui jonkinlaiseksi terapeutiksi.
Ei sen A-6 reissuvihkonkaan käyttö helppoa ollut.
Piti monistella pikkulappusia ja liimailla niitä vihkoihin harva se päivä. Allekirjoituksia piti pyydellä ja tarkistella. Aina vihkot eivät tulleet ajoissa kouluun takaisin.
Wilma helpotti elämää.
Yhdellä näpsäyksellä saan viestin heti kaikkiin koteihin. Opettaja voi myöhemmin tarkistaa, onko viesti luettu.
Olen samaa mieltä Tuomas Kurttilan kanssa siitä, että Wilmasta on tullut syntilista. Aluksi en millään taipunut kirjaamaan unohduksia tai muita laiminlyöntejä Wilmaan, koska pidän moista toimintaa oppilaiden kyyläämisenä. Nyt olen alkanut merkitä unohduksia Wilmaan, kun on pyydetty niin tekemään.
Wilma-viestien kirjoittamisessa kannattaa olla tarkkana puolin ja toisin. Kirjoitettua sanaa voi tulkita niin monella tavalla. Ei kannata kirjoitella, mitä sylki suuhun tuo. Kiihtyneenä ei kannata kirjoittaa ollenkaan.
Yhä edelleen kannattaa soittaa tai pyytää huoltajaa käymään kouluun, jos on ongelmia. Esim. kiusaamistapauksissa kirjallisesta viestittelystä ei tahdo tulla loppua. Asiat selviää parhaiten kasvokkain.
Vanhempainliitto on huolissaan siitä, että perinteiset vanhempainillat jäävät yhä useammin pitämättä. Yläkouluikäisten luokanvalvojat eivät välttämättä järjestä vanhempainiltoja lainkaan, vaikka juuri silloin koulu ja luokkakaverit usein vaihtuvat uusiin. (Iltalehti)
Wilmat eivätkä mitkään muutkaan vempeleet korvaa vanhempainiltoja tai -vartteja.
Koulu ei saa jättää pitämättä perinteisiä vanhempieniltoja. Luulisi, että juuri yläkoululaisten vanhemmat niitä vanhempainiltoja juuri tarvitsevatkin. Ei ole helppoa kasvattaa kasvavaa murrosikäistä lasta.
Viime viikon perjantaina vietettiin toista kertaa Kodin ja Koulun Päivää. Järjestimme koulumme ruokasaliin aamukahvit. Paikalle tuli puolitoistasataa huoltajaa. Oli erittäin antoisaa kierrellä pöydissä ja jutella heidän kanssaan. Huoltajien palaute tapahtumasta oli erittäin positiivista. On varmaa, että jatkamme tapahtumaa tulevinakin lukuvuosina.
Kodin ja koulun välistä yhteistyötä pitäisi pikemminkin lisätä kuin vähentää.
Tekstit
