Korhonen ei jatka Alppilassa

Remissi

Uutinen Hesarista:

Korhonen ei jatka opettajana Alppilassa

Opettaja Antti Korhonen ei jatka Alppilan yläasteen koulussa opettajana. Korhonen tapasi maanantaina iltapäivällä opetusviraston edustajia.

”Sovimme, ettei Korhonen jatka Alppilan yläasteella. Haluamme rauhoittaa tilanteen koululla. Lisäksi sovimme jatkotoimenpiteistä, mutta ne ovat työntekijän ja työnantajan välinen asia”, kertoo opetusviraston linjanjohtaja Outi Salo.

Korhonen kommentoi päätöstä yhtä niukkasanaisesti.

”Sovimme, ettemme kommentoi asiaa. Sen voin sanoa, että tämä on sata-nolla voitto minulle. Olen päätökseen tyytyväinen.”

Korhonen ja Salo eivät kerro, onko Korhoselle sovittu työpaikka jostakin muualta kuin Alppilasta.

Koulujen kevätlukukausi loppuu toukokuun lopussa. Korhosen virkasuhde on solmittu heinäkuun puoliväliin. Korhoselle maksetaan palkka potkujen jälkeiseltä ajalta maaliskuulta virkasuhteen loppuun asti.


Vaikea on kommentoida uutista, kun en tiedä tarkemmin, mistä on kysymys. Korhosen kommentti herättää paljon ajatuksia.

Niukkaa on.

Kompromissi? 

Sata-nolla? 

Toistaiseksi Korhos-gatessa ei ole ollut kuin häviäjiä.

Epävarmuus leviää opettajien keskuudessa

8.5. MTV

Korhosen tapaus säikäytti opettajat: " Emme uskalla puuttua"

OAJ:n koulutuspäällikkö Heljä Misukan mukaan opettajat eivät uskalla tehdä enää mitään häirikköoppilaille, koska pelkäävät joutuvansa samanlaisen kohtelun kohteeksi kuin opettaja Antti Korhonen.

Misukan mukaan pelko potkuista on nyt juurtunut opettajien mieleen Korhosen ennakkotapauksen jälkeen. Misukan mielestä koulurauha on heikentynyt jo nyt tämän seurauksena.

– Opettajien viesti on vahva, sillä jos pääkaupunkiseudulla toimitaan näin, niin sama voi toistua missä vaan! Jos koko ajan tulkitaan, miten opettaja toimii ja oppilaat suorastaan kulkevat lakikirja kädessään, niin kukaan ei uskalla tehdä enää mitään, puuskahtaa Misukka.

Misukka toteaa, että nekin opettajat, jotka tiesivät, miten toimia häiriötilanteissa ovat muuttuneet epävarmoiksi. 

Opettajat kertovat, että oppilaiden kommentti on herkässä: "Sulla ei ole oikeutta sanoa tai vaatia tätä!" Oppilaat vaihtavat netissä tietoja lain pykälistä. Kommentti pipon poisottamiseen on: "Lain mukaan et voi pyytää sitä!"

– Jos tilanne menee tähän, niin tässä unohtuu hyvä ja iloinen mieli. Tällä tavoin ei kasvateta oppilaita. Korhosen tapaus ryöpsäytti ilmoille pitkään ilmassa kyteneen epävarmuuden, toteaa Misukka.

Uutinen on odotettuakin odotetumpi.

Helsingin opetustusvirasto hätiköinnillään ajoi opettajat, varsinkin Helsingin opettajat, epävarmuuden tilaan.

Sitten Senaatintorin mielenosoituksen Helsingin opettajat ovat olleet hämmästyttävän hiljaa. Heidät on peloteltu. Pelko ei ole yhteistyön itu.

Opetusviraston johtotroikan on otettava lusikat kauniisiin käsiinsä. Taitava johto ymmärtää, että organisaatiota ei kannata luisuttaa pelon ja epävarmuuden tilaan. 

Opetusviraston johdon on tultava vastaan, jotta tilanne saadaan normalisoiduksi.

Kyse ei ole enää pelkästään Korhos-gatesta, vaan paljon laajemmasta asiasta, nauttiiko opetusviraston johtotroikka enää helsinkiläisten luottamusta? 

Korhos-gaten heijastusvaikutus Heljä Misukan mukaan on jo levinnyt Helsingistä muualle Suomeen. OAJ:n koulutuspäällikkö Heljä Misukka toteaa: Korhosen tapaus ryöpsäytti ilmoille pitkään ilmassa kyteneen epävarmuuden.

Oppilaiden edessä opettajan ei tule olla epävarma, vaan opettajan pitää tietää mitä tekee. Sääntöjen on oltava selvät. Niin selvät, että opettaja tietää mitä tehdään myös nopeissa, toimintaa vaativissa tilanteissa. Peruskoulunopettajan työ ei ole koskaan ollut virastotyötä, pitää toimia, kun on toiminnan paikka. On helppo toimia, kun ohjeistukset ovat kristallinkirkkaan selkeät.

Lakikirjoja läpräämällä ei kouluun järjestystä saada. Opettajien ei kuulu kinastella lasten kanssa.

Koulujen järjestyssäännöt ovat sitä varten, että niitä noudatetaan.

Perusopetuslain pykälä 36 vaatii tarkennusta ja selkeät sovellusohjeet, varsinkin pykälä 36 b. 

Finlex

Kasvatus vaatii lämmintä ja kannustavaa ilmapiiriä. Pelottelu vie opettamisen ja oppimisen ilon.

Opetustoimenjohtaja Rauno Jarnila jahtaa opettaja Antti Korhosta

9.5. HS

Kohuopettaja ei välttämättä palaa Alppilaan

Helsingin opetustoimen johtajan Rauno Jarnilan mukaan on epätodennäköistä, että Korhonen ehti­si palata töihin ennen lukukauden loppua.

"Korhonen ilmoittaa yhä olevansa syytön kaikkeen. Pohdimme nyt sitä, ettei hän vieläkään ymmärrä tehneensä virhettä, vaikka lautakuntakin totesi hänen käyttäytyneen väärin."

Jarnila lupaa päätöksiä Korhosen jatkosta aikaisintaan ensi viikolla. Vielä on auki esimerkiksi se, jatkuisivatko hänen työnsä Alppilassa vai jossain muualla.

Jarnila ei ota kantaa siihen, voiko Korhonen vastedes työskennellä opettajana Helsingissä.

"Kyllä me vakavasti pohdimme, onko hänestä enää opettajaksi. Keskustelemme asiasta myös hänen kanssaan."

Antti Korhonen on tyrmistynyt Jarnilan puheista.

"Kävin tänään keskiviikkona keskustelemassa opetusvirastossa, ja minulle luvattiin kertoa maanantaina, missä jatkan töitäni", Korhonen sanoo.

"Olen ilmoittanut haluavani jatkaa opettajana Alppilassa. Olisin omasta puolestani voinut aloittaa vaikka heti tänään."

Korhosen mielestä heinäkuussa päättyvä sopimus pitäisi uusia korvaukseksi tapahtuneesta.

Korhonen ei myöskään sulata Jarnilan väitettä, että hän olisi toiminut väärin työntäessään oppilaan pois ruokalasta.

Helsingin opetuslautakunta antoi tyrmäysluvuin 10-0 epäluottamislauseen opetusviraston toimille:

Opetuslautakunnan puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto: "Todella raskas prosessi kaikille"

- Toivoisin, että opetusvirastokin kantaisi asiassa myös vastuunsa ja voisimme siirtyä vastakkainasettelusta rakentavampaan keskusteluun. (Iltalehti 7.5.)

Opetustoimenjohtaja Rauno Jarnila on jääräpäinen mies. 

Jarnila ei anna periksi, vaikka opetuslautakunta tyrmäsi luvuin 10-0 opetusviraston hätiköidyt toimet Antti Korhosen tapauksessa. Virkamiehenä Jarnilan pitäisi tajuta, että nyt olisi syytä kuunnella demokraattisesti valittuja kaupungin luottamusmiehiä. 

Jarnila ei halua millään myöntää, että opetusvirasto hätiköi ja teki virheitä. Jarnilan olisi pitänyt heti kärkeen palauttaa Korhosen irtisanomispaperit takaisin pöydälle, niin tälläistä järjetöntä sotkua ei olisi syntynyt.

Jarnila runttaa Antti Korhosta julkisesti ennenkuulumattomalla tavalla: "Kyllä me vakavasti pohdimme, onko hänestä enää opettajaksi.

Kuten Alanko-Kahiluoto toteaa, opetusviraston on kannettava vastuunsa. Pikkuhiljaa on alettava pohtia nauttiiko opetusviraston johtotroikka - Rauno Jarnila, Marjo Kyllönen, Outi Salo - ollenkaan helsinkiläisten luottamusta.

Helsingin opettajistosta tihkuu tietoa, että läheskään kaikki opettajat eivät enää luota opetusviraston toimiin. Onko opetusviraston ja opettajien välinen kuilu kasvanut jo liian syväksi?

Antti Korhonen on tyrmistynyt Jarnilan vihjailuista ja puheista. Antti Korhonen ei ole ainoa, joka on tyrmistynyt.

OAJ:n on vietävä Korhos-gate loppuun asti.

Antti Korhosen lausunto Helsingin kaupungin opetuslautakunnalle

Helsingin opetusviraston lausunto Helsingin Kaupungin opetuslautakunnalle on saanut kovasti julkisuutta, mutta Antti Korhosen lausunto ei. Kannattaa lukea myös Korhosen lausunto ajatuksella läpi. 

Lausunto löytyy OAJ:n sivuilta pdf-muodossa:

03.05.2013

Opettaja Antti Korhonen on toimittanut Helsingin kaupungin opetuslautakunnalle lausuntonsa Alppilan koulun tapahtumista 25.3.2013.

Opettaja Antti Korhosen lausunto

On hyvin mielenkiintoista huomata, kuinka ristiriitaisia ovat toisiinsa nähden Korhosen ja opetusviraston lausunnot.

Katso myös opetustoimenjohtaja Rauno Jarnilan Päätösehdotus, joka löytyy tämänpäiväisen Opetuslautakunnan esityslistasta.

Tänään Helsingin opetuslautakunta hyväksyi Korhosen oikaisuvaatimuksen selkein luvuin 10-0. Onko opetuslautakunta täystyrmäyspäätöksellään antanut epäluottamuslauseen Alppilan koulun rehtoreille, opetuspäällikkö Marjo Kyllöselle ja opetusviraston linjanjohtajalle Outi Salolle?


Lisäyksiä:

Rauno Jarnila tänään uudessa Suomessa:

Alppilan opettajan tulevaisuus auki - "Nyt on tietty vaihe takanapäin"

- Nyt on tietty vaihe takanapäin, mutta päätöshän ei ole vielä lainvoimainen ja siitä voidaan valittaa hallinto-oikeuteen ja sieltäkin eteenpäin. Lisäksi Korhosta koskeva rikostutkinta on vielä kesken. Asia ei siis ole vielä selvä, Jarnila kommentoi Uudelle Suomelle.

Hän ei osannut tässä vaiheessa ottaa kantaa siihen, palaako Korhonen töihin Alppilan koululle vai mitä nyt tapahtuu.

Jarnila oli asian esittelijänä opetuslautakunnassa ja jätti lautakunnan päätöksestä eriävän mielipiteen.


OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen tänään Hesarissa: 

Opetuslautakunnalla ei toimivaltaa antaa varoitusta

Opetusalan ammattijärjestö ilmoittaa olevansa tyytyväinen opetuslautakunnan päätökseen palauttaa Antti Korhosen virkasuhde. OAJ:n johtava lakimiehen Erkki Mustosen mukaan opettajalle tulee maksaa palkat takautuvasti. Mustonen myös toivoo, että Helsingin kaupunki palkkaisi opettajan myös tulevaisuudessa.

OAJ:n käsityksen mukaan opetuslautakunnalla ei kuitenkaan ole kuntalain mukaan toimivaltaa antaa kirjallista varoitusta, vaan ensisijainen varoituksenanto-oikeus kuuluu lähiesimiehelle. Asia olisi pitänyt tästä syystä palauttaa takaisin työpaikalle.

Opettajien ammattijärjestö toivoo tapauksesta käydyn keskustelun selventämän koulun työrauhaa koskevia säädöksiä ja menettelytapoja, jotta vastaavalta vältyttäisiin tulevaisuudessa. OAJ pitää kuitenkin koko prosessia yksittäisen opettajan kannalta kohtuuttomana ja vaatii, että opetusviraston toimet selvitetään tarkoin.


Iltalehdessä tänään opetuslautakunnan puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto:

Opetuslautakunnan puheenjohtaja: "Todella raskas prosessi kaikille"

- Itse olen todella pahoillani siitä, että koulu ei pystynyt pysäyttämään tilannetta ajoissa, Alanko-Kahiluoto sanoo.

Puheenjohtajan mukaan opetusviraston tehtävänä on varmistaa, että myös määräraikaiset opettajat saavat työhönsä riittävän perehdytyksen.

- Toivoisin, että opetusvirastokin kantaisi asiassa myös vastuunsa ja voisimme siirtyä vastakkainasettelusta rakentavampaan keskusteluun. Nuoriso on tämän yhteiskunnan ilmapuntari. Ei heitä voi kaikesta syyllistää.

Odotettu päätös: Antti Korhosen oikaisuvaatimus hyväksyttiin

Iltalehti 7.5.

Alppilan potkut peruttu

Helsingin opetuslautakunta on kokouksessaan hyväksynyt Korhosen oikaisuvaatimuksen.

Korhonen vaati oikaisua Alppilan yläasteen rehtorin päätökseen, jolla tämä oli purkanut opettajan määräaikaisen päätoimisen tuntiopettajan virkasuhteen Alppilan koulun erityisopettajana.

Päätös potkujen perumisesta syntyi yksimielisesti, sillä se hyväksyttiin äänin 10-0. Yksi jäsenistä äänesti tyhjää.

Opetuslautakunta kuitenkin katsoi, että Korhosen voimankäyttö oli tilanteessa tarpeetonta ja ylimitoitettua. Opetuslautakunnan näkemyksen mukaan oikea toimenpide työnantajan puolelta olisikin ollut varoituksen antaminen opettajalle.

Lautakunta linjasi, etteivät perusteet Korhosen virkasuhteen purkamiselle täyttyneet, vaikka rehtori menetti luottamuksensa hänen toimintaan.

Opettaja ei ollut saanut työstään aikaisempia suullisia tai kirjallisia varoituksia eikä työnantaja ollut aikaisemmin nähnyt opettajan työssä moitittavaa.

Helsingin opetuslautakunta teki odotetun päätöksen tyrmäysluvuin 10-0, vaikka kaupungin opetusvirasto pelasi kovaa julkisuuspeliä.

Jostain syystä Alppilan yläkoulun rehtorit ja opetuspäällikkö Marjo Kyllönen ja opetusviraston linjanjohtaja Outi Salo eivät noudattaneet opetusalalla noudatettua kaavaa, huomautus tai varoitus ja vasta sitten mahdollinen irtisanominen, vaan hätiköitiin joko vahingossa tai tarkoituksellisesti. 

Opetusviraston tunarointi on sitä luokkaa, että asiaa ei saa jättää kesken. Kyllösen ja Salon toimet ja mahdolliset kytkökset, joihin on viitattu, on tutkittava perusteellisesti. 

Pitäisikö Kyllösen ja Salon erota viroistaan?

Valtakunnansyyttäjäviraston käsittely on vielä kesken. Toivottavasti sieltä saadaan niin selkeä päätös, että kaikki tietävät, kuinka tulkitaan Perusopetuslain pykälää 36. Opettajat eivät voi elää epävarmuudessa kyseisen lainkohdan kanssa.

 "Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä, tilanteen uhkaavuus, vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen."

On hyvin ikävää, että Antti Korhonen joutui jonkinlaiseksi Perusopetuslaki 36:n pelinappulaksi ja näin kovaan julkiseen myllyyn, johon Helsingin opetusvirasto hänet ajoi.

Miksi Antti Korhosesta tehtiin pelinappula?

17.4. Iltalehti

OAJ: Alppilan opettaja ei tunnista itseään uusista väitteistä

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ihmettelee, mikä on ollut Helsingin opetusviraston virkamiesten motiivi tiedottaa yksittäistä henkilöä koskevassa asiassa.

- Opetusvirasto ei puhu yleisesti koulurauhasta, vaan Antti Korhosesta. Tämä herättää ihmetystä eri ihmisten välisistä mahdollisista kytköksistä, Luukkainen puntaroi.

Opetusviraston tiistaina julkaisemien yksityiskohtaisten tietojen mukaan liialliseen voimankäyttöön syyllistynyt Korhonen olisi tarttunut oppilasta kiinni rinnuksista ja kaulaliinasta. Opettaja yritti saada oppilaan poistumaan ruokalasta repimällä häntä vaatteista ja työntämällä hänet selkä seinää vasten.

Korhonen ei itse suostunut kommentoimaan uusia tietoja Iltalehdelle. OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen sen sijaan kertoi Korhosen kiistävän uudet tiedot.

- Uudet tarinat eivät Korhosen mukaan pidä paikkaansa, eikä hän tunnista niistä itseään, Mustonen totesi.

OAJ seisoo yhä opettajan takana tapauksessa.

Netissä on OAJ:n tietojen mukaan lähtenyt liikkeelle toinen, hieman pidempi versio kohuvideosta.

- Voidaan epäillä, onko nyt julkisuudessa näkynyttä 15 sekunnin videota manipuloitu, Luukkainen pohti.

OAJ:n on aikomus odottaa apulaisvaltakunnansyyttäjän ratkaisua asiassa. Päätöksen on määrä tulla sen jälkeen, kun loppuvaiheessa oleva poliisitutkinta valmistuu.

- Selvittäkööt juristit, mikä on totta ja mikä ei, sanoi Luukkainen.

 

Mitä enemmän Alppila-gatea on vatvottu, sitä enemmän asia herätää kummastusta.

Mikä tekee opettaja Antti Korhosen tapauksesta niin poikkeuksellisen, että Korhonen sai potkut suorilta jaloilta?

Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo kertoi 12.4. Vantaan Sanomissa, että esim. Vantaan peruskouluissa on sattunut kuluvana lukuvuonna noin 20 tilannetta, jotka muistuttavat opettajan erottamiseen johtanutta Alppilan koulun välikohtausta.

Koulukohu:Vantaalla tänä lukuvuonna 20 vastaavaa tilannetta

Miksi Alppilassa ei noudatettu opetusalalla noudatettua yleistä kaavaa, ensin keskustellaan, sitten voidaan antaa huomautus tai varoitus? Jos mikään ei auta, turvaudutaan potkuihin.

Alppilan rehtorit eivät antaneet perheelliselle Antti Korhoselle uutta mahdollisuutta. Korhonen totesi, että Tämä tuhoaa perheemme talouden.

Rehtori Sari Aarniokoski teki Korhosesta tutkintapyynnön poliisille. On hyvä ottaa objektiivinen taho (poliisi) selvittämään, mitä on tapahtunut, Aarniokoski totesi IS:lle 5.4.

Miksi Aarnikosken seuraaja rehtori Mari Uutaniemi ei malttanut odottaa tutkinnan tuloksia, vaan erotti Korhosen?

Miksi Opetusviraston linjajohtaja Outi Salo ei käyttänyt harkintaa, vaan hosui? Hän olisi aivan hyvin voinut palauttaa asian uudelleen käsittelyyn.

Miksi Opetuslautakunta ei ottanut kantaa Antti Korhosen erottamiseen? Kuntalain mukaan opetuslautakunta voi kumota erottamispäätöksen, muuttaa sitä tai hylätä koko oikaisuvaatimuksen. 

Puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto totesi, että tämä on mitä suurimmassa määrin juridinen asia. Minusta tämä asia on mitä suurimmassa määrin moraalinen.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ihmettelee samaa kuin minäkin, Tämä herättää ihmetystä eri ihmisten välisistä mahdollisista kytköksistä.

Minuun on otettu monia yhteydenottoja, joissa kerrotaan mitä ihmeellisimmistä kytköksistä. En ota niihin julkisesti kantaa. Jos asia kiinnostaa, kannattaa googlailla ja luuhailla netissä.

On myös kovasti ihmetelty Helsingin Opetusviraston johtamiskulttuuria.

Kun kouluissa tapahtuneita tilanteita aletaan ratkoa lakituvissa, ollaan hakoteillä.

 

Paraikaa Perusopetuslakia ollaan muovaamassa uuteen uskoon. Haluaako Helsinki Korhosen tapauksesta ennakkotapauksen, joka vaikuttaisi jollakin tavalla Perusopetuslain parlamentaariseen käsittelyyn? 

 

Opetusvirasto nyt tavallaan määrittelee opettajien oikeuksia, kuinka uhkatilanteissa tulee toimia. Halutaanko vaikuttaa Perustusopetuslain pykälän 36 tulkintaan?

 

"Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä, tilanteen uhkaavuus, vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen."

Hätiköintiä ja omituisia lausuntoja

12.4. Vantaan Sanomat

Koulukohu: Vantaalla tänä lukuvuonna 20 vastaavaa tilannetta

Vantaan peruskouluissa on sattunut kuluvana lukuvuonna noin 20 tilannetta, jotka muistuttavat opettajan erottamiseen johtanutta Alppilan koulun välikohtausta.

– Näissä tapauksissa opettaja on joutunut voimakeinoin poistamaan häiriköivän oppilaan ulos luokasta tai muusta koulun tilasta. Tilanteita on ollut 14 koulussa, kertoo Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo.

Kalon mukaan tapauksissa on ollut kyse perusopetuslain 36. pykälän momentin B mukaisesta menettelystä: Rehtorilla ja opettajilla on oikeus poistaa koulun tilasta häiriköivä oppilas, joka ei noudata poistumismääräystä. Opettaja voi käyttää tällöin voimakeinoja, jos ne ovat välttämättömiä tilanteen vakavuuden ja oppilaan vastarinnan vuoksi.

Tyypillinen poistotapaus Vantaalla etenee näin: Oppilas ei suostu käyttäytymään siivosti luokassa, vaan uhittelee opettajalle ja häiriköi oppituntia. Kun opettaja käskee oppilasta poistumaan luokasta, tämä ei lähde ja jatkaa häiriköintiä.

Opettaja hakee kollegan paikalle, koska Vantaalla on ohjeistettu, että poistotilanteissa on hyvä olla kaksi opettajaa. Yhdessä he poistavat häirikön luokasta tarvittaessa voimakeinoin, esimerkiksi taluttamalla tai kantamalla. Lopuksi opettajat tekevät asiasta kirjallisen selvityksen sivistysvirastoon.

Luvut ovat rajuja, mutta ne ovat liian pieniä. 

Opettaja jaksaa tehdä kirjallisia selvityksiä kerran tai pari, jotkut eivät viitsi tehdä niitä koskaan. Hyvä, että jotkut jaksavat rustailla selvityksiä, jotta edes suurinpiirtein tiedetään, missä mennään.

Vantaalla opettajat on ohjeistettu tarkkaan, kuinka pitää toimia uhkatilanteissa. On korostettu kirjallisten selvitysten merkitystä, vaikka niistä ei ole suoranaista apua akuuteissa tilanteissa.

Taidan olla oikea onnenpekka, koska en ole kertaakaan joutunut tekemään kirjallista selvitystä. Oppilaat ovat uskoneet järkipuhetta. Pitkällä urallani on ollut pari-kolme uhkatilannetta, mutta ne tapahtuivat 1980-luvulla:

1. Pidin jälki-istuntoa. Kuudesluokkalainen iso poika alkoi viskellä pulpetteja ja tuoleja ympäriinsä. Tilanne oli vaarallinen kaikinpuolin. Otin pojan syliini rauhoittumaan. Poika ensin rimpuili vastaan, raivosi hetken vielä, mutta rauhoittui. 

2. Viidesluokkalainen poika häiriköi, huuteli mitä sattui ja juoksenteli pitkin luokkaa. Poika ei totellut käskyjäni. Jouduin kantamaan pojan ulos luokasta. Sain isältä tappouhkauksen. 

3. Liikuntatunnilla teimme pesäpallojoukkueita. Yksi pojista ei ollut tyytyväinen jakoon, vaan alkoi yhtäkkiä heitellä kivenmurikoita päätäni kohti. Väistelin, heittelytuokion jälkeen kehotin poikaa menemään kotiin rauhoittumaan.

Opetusviraston palautevyöry Alppilan koulujupakasta (12.4. Yle)

Perusopetuslain mukaan opettajan on ensin yritettävä laukaista uhkaava tilanne sanallisesti. Vain erittäin uhkaavassa tilanteessa voimakeinot, kuten kiinni pitäminen tai paikalta pois taluttaminen ovat sallittuja. Tässäkin opettajan on arvioitava kokonaistilanne erittäin vakavaksi tai uhkaavaksi. (Helsingin Opetusviraston linjajohtaja Outi Salo)

Ei pidä olla naiivi.

Tilanteet voivat olla hyvin nopeita, arviointiaikaa ei oikeastaan ole ollenkaan. Puhe ei aina auta, ei ole aikaa ruveta soittelemaan minnekään. Opettajan pitää pyrkiä olla rauhallinen, väkivaltaa ei saa käyttää. Mutta jotain pitää tehdä.

Rajuin näkemäni tilanne tapahtui Vantaan koulujen välisissä shakkikisoissa. Ruokalasta oli laitettu pöytiä liikuntasaliin, jossa pelattiin. Pelit sujuivat rauhallisesti, kunnes toimitsijapöytään istahti pieni, ehkä 8-vuotias poika. Poika ei ollut kisoissa mukana ollenkaan.

Hän alkoi piirrellä pöytäkirjoihin. Kilpailun johtaja pyysi oppilasta poistumaan pöydästä, jotta kisat voisivat jatkua. Poika alkoi kiljua ja repiä pöytäkirjoja.

Paikalle saapui kaksi järjestävän koulun opettajaa. Opettajat yrittivät rauhoittaa poikaa puhumalla. Poika heittäytyi maahan ja alkoi kiljua yhä enemmän. Opettajat nostivat pojan ylös maasta ja alkoivat kantaa poikaa pois. Poika raivosi ja heittelehti vaarallisesti, opettajat olivat ammattitaitoisia ja varoivat, että pojan tempoileva pää ei osunut kummankaan leukaaan.

Olisiko molemmat opettajat pitänyt erottaa? Olisiko minut pitänyt erottaa vuonna 1981, kun otin ison kuudesluokkalaisen pojan syliini rauhoittumaan? Olisiko Ilkka Kalon pitänyt erottaa 20 vantaalaista opettajaa, jotka ovat kuluvana lukuvuonna joutuneet poistamaan oppilaan luokasta voimakeinoin, ja jotka ovat rehellisesti tehneet tapauksesta kirjallisen selvityksen?

Helsingissä hätiköitiin. Alppilan koulun rehtorit hätiköivät, linjajohtaja Outi Salo ei käyttänyt harkintaa, vaan hosui.

Jatkokäsittely ontuu. 

Omituisimman lausunnon antoi Helsingin opetuslautakunnan puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto.


Alanko-Kahiluoto: Opettajan tapaus ei sovi opetuslautakunnalle (11.4. HS)

"Tämä on opetuslautakunnan kannalta älytön tilanne", hän kommentoi HS:lle torstaina.

"Olisin toivonut, että tapaus olisi edennyt oikeusteitse. Tämä on mitä suurimmassa määrin juridinen asia. En tiedä, riittääkö luottamushenkilöiden asiantuntemus puntaroimaan, mikä olisi ollut viisain menettely."


Mm. tällaisia tapauksia varten opetuslautakunta on. Kuntalain mukaan opetuslautakunta voi kumota erottamispäätöksen, muuttaa sitä tai hylätä koko oikaisuvaatimuksen. 

Opettaja Antti Korhosen tilanne on järjetön. Helsinkiläiset päätöksentekijät ovat vetäytyneet vastuusta ja odottavat. Korhos-tapauksessa olisi ehdottomasti pitänyt noudattaa normaalia kaavaa, ensin keskustellaan, voidaan antaa huomautus tai varoitus, ääritapauksessa erotetaan.

Suora erottaminen on perheelliselle ihmiselle äärettömän kova rangaistus varsinkin, kun tiedetään, että esim. poliisi ei nähnyt tilanteessa edes lievän pahoinpitelyn merkkejä. 

Alanko-Kahiluodolle: Tapaus on mitä suurimmissa määrin moraalinen kuin juridinen. Antti Korhosta roikotetaan löysässä hirressä.

Ainoa asia, josta kaikki varmaan ovat yhtä mieltä, on alla oleva perusopetuslain kohta, joka ei ole riittävän täsmällinen:


"Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä, tilanteen uhkaavuus, vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä."

Outi Salon mukaan kiinni pitäminen tai pois taluttaminen ovat sallittuja.

Kuka tahansa peruskoulunopettaja tietää, että aina ko. keinot eivät auta. Joskus oppilas on kertakaikkiaan työnnettävä tai kannettava pois tilanteesta. On suojeltava muita oppilaita.

Alppilan Korhos-gate Salo-gateksi?

Kanagwan suuri aalto (Katsushika Hokusai)

Laineet lyövät puolesta ja vastaan. Enimmäkseen Alppilan yläkoulun erityisopettaja Antti Korhonen on saanut tukea:

Presidentti Ahtisaari

OAJ:n mielenilmaus Senaatintorilla

Anna Perho: Työtoverini läski sika

Kari Uusikylä: Myös kodit ovat vastuussa koulujen kuriongelmista

Lastenpsykiatri Sinkkonen: Opettajan potkut kohtuuton päätös

Listaa voisi jatkaa pitkään, mutta on joitakin vastakkaisiakin ajatelmia:

Mari Pudas: Maan tapa

Enkeliporsas:

Joskus on pakko ajatella ääneen.

Kääntyykö Korhos-gate Salo-gateksi? 

Mikäli Antti Korhonen todetaan syyttömäksi ja saa virkansa takaisin, kaiken järjen mukaan syyttävä sormi alkaa sojottaa kohti Helsingin Opetusviraston linjajohtaja Outi Saloa.

Toimiko linjanjohtaja Outi Salo oikein hyväksymällä Alppilan koulun erityisopettaja Antti Korhosen erottamisen? Eikö kokonaisvastuu Korhosen potkuissa ole Opetusviraston linjajohtajohtajalla?

Jos todetaan, että Opetusviraston toiminta erottamisessa ei ole ollut asianmukaista, niin pitäisikö linjanjohtajan vetää Korhos-gatesta omat johtopäätöksensä?

OAJ-pomo kummastelee opettajan potku-uhkaa (Helsingin Uutiset 4.4.)

Poistaminen oli Luukkaisen tietojen mukaan tapahtunut oikein. Sen sijaan opettajan kohtelu kummastuttaa Luukkaista.

– Tietojeni mukaan opettajaa tai muita asianomaisia ei kuultu tilanteen jälkeen, sanoo Luukkainen.

Luukkainen kyseenalaistaa myös tapauksen laillisuuden. Tavanomainen käytäntö on, että opettajalle annetaan ensin huomautus ja varoitus, sitten vasta hänet irtisanotaan.

– Tässä tapauksessa opettajalle ilmoitettiin illalla, että ole kotona pari päivää.




Enkeliporsas:

Joskus on ajateltava ääneen sellaisiakin asioita kuin ei pitäisi.

Voiko olla mahdollista, että Antti Korhosen erottaminen liittyy misandriaan eli voimakkaaseen miehiin kohdistuvaan syrjintään? 

En voi välttyä ajatukselta, että Korhosen irtisanomiseen liittyy jotain, joka ei ole tullut kunnolla julkisuuteen. On todella outoa, että Korhosen tapauksessa ei noudatettu opetusalan totuttua kaavaa, vaan hänet sanottiin irti suoraan.

On todella hyvä, että asiat tullaan tutkimaan pohjamutia myöten.




Perusopetuslaki:



"Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä, tilanteen uhkaavuus, vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. 

Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä."

Enkeliporsas:

Yllä olevan lainkohdan tulkinnasta kait on nyt kysymys.

Koulun pelisäännöt selviksi (Luokanopettajaliitto)

Kehotan kaikkia yläkoulun kymppiluokkien sekä teknisen käsityön opettajia pysymään kiltisti poteroissaan. On odotettava, kunnes laintulkinnat on saatu niin selviksi, että kuka opettaja milloin tahansa tajuaa, kuinka toimitaan Alppilan yläkoulun kaltaisissa tapahtumissa.

On todella hyvä, että Antti Korhonen tuli voimalla julkisuuteen.

Ongelmaoppilaiden hoitojono on tuskaisen pitkä

HS 29.1.

"Vakavasti koulua häiritsevien ja henkisesti pahoinvoivien oppilaiden hoitoon pääsy saattaa pääkaupunkiseudulla kestää jopa yli vuoden.

"Voi sanoa, että 70 prosenttia oppilaista, jotka haluavat psyykkisiin ongelmiin apua, eivät sitä saa ajoissa", kertoo Vantaan peruskoulutoimenjohtaja Ilkka Kalo.

"Kun hoito viivästyy, syntyy tilanteita, joissa ongelmat kärjistyvät", toteaa Helsingin perusopetuksen johtaja Outi Salo."

Kokeneena opettajana on todettava - voi olla, että apua ei aina saada koko alakoulun aikana. Jonot ovat niin pitkät. Sairaala- ja sijoituspaikoista on huutava pula.

Koulupsykologin tutkimuksiinkin voi joutua jonottamaan monta vuotta. Psykologilla voi olla omalla alueellaan yli tuhatkin oppilasta, ja siihen joukkoon mahtuu monta tutkittavaa. Kaikki eivät ole suinkaan ongelmalapsia. Oppimisvaikeuksienkin tutkiminen vie aikansa.

Kuraattorille voi päästä juttelemaan pikakomennuksella, mutta juttelemalla suuria ongelmia ei pystytä ratkomaan. Siihen tarvitaan lääkäreitä ja pitkällistä hoitoa.

Kyllä monessa tapauksessa oppilaan ongelmien hoito jää opettajien ja koulun kontolle. Tehdään, mitä voidaan, ja joskus on nostettava vain kädet ylös. Peruskoulu loppuu aina joskus, ja oppilas lähetetään niine eväineen eteenpäin. Kalliiksi tulee yhteiskunnalle.

Jotkut henkisesti pahoinvoivat oppilaat roikkuvat joukon jatkona useita vuosia. Kaikkia heistä ei saada hoitoon edes koko peruskoulun aikana. Kaikki opettajat sen tietävät. Turha sitä on kaunistella.

Jos vuodessa tai kahdessa oppilaan saa hoitoon, kyseessä on miltei lottovoitto.