Kielioppi hukassa opettajiksi opiskelevilla

Verkkokielioppi

30.1. HS

Huono opetus periytyy helposti – luokanopettaja ei välttämättä osaa jäsentää lausetta korkeakoulun jälkeenkään

Ongelmat kiertävät pahimmillaan kehää: tuleva opettaja on saanut peruskoulussa ja lukiossa pirstaleista ja pinnallista tietoa kieliopista, ei ehdi paikata puutteitaan opettajankoulutuksen aikana ja päätyy opettamaan lapsia tai nuoria vajavaisesti tai virheellisesti.

Kun aikuista pyytää vuosien tauon jälkeen nimeämään kylmiltään esimerkkilauseesta sanaluokat ja lauseenjäsenet, on melko inhimillistä, jos vastaus on ”ei pysty”.

Huolestuttavampaa on, kun näin vastaa luokanopettajaksi opiskeleva.

Tammikuussa kasvatustieteiden tohtoriksi väitellyt Kaisu Rättyä huomasi Helsingin luokanopettajaopiskelijoita testatessaan, että lauseen subjektin tunnisti 21 prosenttia ja objektin vain 9 prosenttia. Osa ei muistanut, mitä eroa on sanaluokilla ja lauseenjäsenillä.

Hämmästyttävää! Ainakin minulle tohtori Kaisu Rättyän väitöksen tulos on shokki.

Luokanopettajaksi opiskelevat kuuluvat akateemisesti ajatellen suomalaisten nuorten parhaimmistoon. Karsinta opettajienkoulutukseen on kovaa.

Esimerkki (vuodelta 2014): Helsingin yliopiston luokanopettajakoulutukseen pyrki 2371 hakijaa, joista kokeeseen osallistui 1649 hakijaa. Heistä 146 (8,9 %) sai haluamansa opiskelupaikan.

On vaikea uskoa, että vain joka viides opiskelija tunnistaa lauseesta subjektin. Kaiken kukkuraksi osa opiskelijoista sekoittaa sanaluokat ja lauseenjäsenet.

Uskottava on. 

Sanaluokkia ja peruslauseenjäsennystä opiskellaan kovasti alakoulun yläluokilla. Yläkouluun siirryttäessä suurin osa oppilaista hallitsee ko. asiat.

En tiedä, kuinka paljon peruskielioppia kerrataan yläkoulussa tai lukiossa, mutta tulosten mukaan liian vähän. Olisiko syytä lisätä opinto-ohjelmiin pari pakollista kurssia suomen kielen peruskielioppia?

Myös opettajienkoulutuksessa on syytä palata perusasioiden pariin.

Kertaus on opintojen äiti.

Lisäys:

Oikaisu 30.1. klo 19.50: Helsinkiläisten luokanopettajaopiskelijoiden kykyä tunnistaa kieliopin käsitteitä teksteistä ovat tutkineet Liisa Tainio, Sara Routarinne ja Jenni Marjokorpi eikä Kaisu Rättyä, joka vain viittasi tuloksiin tuoreessa väitöskirjassaan. (HS)

Miesmaikkoja kehiin

8.3. IS

Professori: Opettajankoulutukseen tarvitaan mieskiintiöt

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi pitää yhtenä ongelmana sitä, että alalle hakeutuu vain tietynlaisia ihmisiä, jotka ovat menestyneet hyvin koulussa.

– Opettajankoulutukseen hakee niin moni, että sinne valikoituvat sellaiset, joilla on koulumenestys on ollut hyvä. Oppimisvaikeuksien ymmärtäminen ei varmaan ole heille kovin tuttua ja oppimisvaikeuksista kärsivän lapsen asemaan asettuminen ei välttämättä ole heille helppoa, vaikka sitä yrittääkin, Välijärvi miettii.

Opettajien ammatti on hyvin naisvaltainen. Opetushallituksen tuoreimman Opettajat Suomessa -seurantaraportin mukaan kolme neljäsosaa (73,6 %) peruskoulun opettajista on naisia. Käytännössä alalle valikoituu enemmän naisia, koska koulutukseen on niin vaikea päästä.

Välijärvi kannattaa mieskiintiöitä opettajankoulutukseen.

– Kyllä suoraan sanottuna jonkinnäköistä kiintiöintiä kaipaisin, vaikka se on todettu tasa-arvolain vastaiseksi. Koulun moninaisuuden kannalta se olisi ihan perusteltua, että sopivaa kiintiöintiä harkittaisiin.

Munalisät käyttöön? (Properuskoulu 6.8.2014)

Mieskiintiöt takaisin opettajienkoulutukseen (Properuskoulu 9.3.2014)

Miehiä kouluihin (Properuskoulu 6.1.2010)

Kertaus on opintojen äiti, ja turpaan tulee niin, että tukka lähtee. Mutta tukan lähdön uhallakin toistan taas:

Tasa-arvoa pitää tarkastella oppilaan kannalta. 

Miehiäkin tarvitaan peruskoulussa.

Miksi muka kaikkien opettajien pitäisi olla naisia? 

Suuren ikäluokan miesmaikat ovat jo pääsosin eläkkeellä. Kohta lähtee jämäikäluokan miehetkin. Sitten koulujen käytävillä saa huhuilla miesmaikkojen perään. 

Jo nyt pätevistä miesmaikoista on ankara pula. Rehtorit repivät vastavalmistuneet miesmaikat housujen lahkeista koulujen ovista sisään.

Juuri kukaan ei ole blogistaniassa eikä juuri missään käsitellyt professori Jouni Välijärven mitä tervetulleinta avausta. Hyvä, että Jyväskylän yliopiston professoripiireistä löytyy vielä rotia.

Arjen rotia.

Mieskiintiöt takaisin?

HS 6.10.

Opetus- ja sosiaalialan koulutukseen harkitaan mieskiintiöitä

Opetus- ja sosiaaliala ovat niin naisvaltaisia, että niiden korkeakoulutukseen tulisi harkita yhtenä vaihtoehtoja mieskiintiöitä. Tätä mieltä on opetusministeriön työryhmä, joka on luonnostellut koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelmaa.

Etenkin opettajien koulutukseen miehiä on yritetty houkutella rukkaamalla valintakokeita, mutta tulokset ovat olleet laihoja.

Sekä opetus- että sosiaalialalla korkeakouluopiskelijoista ja tutkinnon suorittajista lähes 90 prosenttia oli naisia viime vuonna.

Opettajankoulutuksessa oli aikoinaan miehille 40 prosentin kiintiöt, mutta niistä luovuttiin tasa-arvolain myötä 1989.


Opettajankoulutuksen mieskiintiökeskustelu pulpahtaa pinnalle aina silloin tällöin. Jos opetusalan korkeakouluopiskelijoista lähes 90 prosenttia on naisia, tasa-arvo ei toteudu. Jossain on jotain vikaa.

Blogissani käytiin mieskiintiöistä vilkasta keskustelua tammikuussa 2010:

Miehiä kouluihin

Olen edelleen samaa mieltä: Tasa-arvokysymystä pitäisi ajatella oppilaan kannalta.

HS: Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ei oikein lämpene kiintiöille, vaan haluaisi nostaa opettajan ammatin vetovoimaisuutta myös miehille kunnon palkan ja uranäkymien avulla.

Opettajien, varsinkaan peruskoulunopettajien palkkaus, ei ole vetovoimainen. 

Vaikka palkkaus on joskus muodollisesti noussut, se on laskenut, koska palkankorotukset on tylysti viety, kun työnantaja on käyttänyt hyväksi palkkausjärjestelmän heikkouksia. Opettajat saavat palkkansa lähinnä pidetyistä oppitunneista, palkanalennukset tehdään tunteja leikkaamalla.

Törkeintä toimintaa viime aikoina on harjoitettu pääkaupungissa. Viime palkkakierroksella kuudensien luokkien opettajat saivat luokanvalvojakorvauksen. On kouluja, joissa ko. raha on sijoitettu opetusvelvollisuuteen. Opettajalta on viety yksi viikkotunti opetusvelvollisuudesta pois, ja viety tunti on korvattu luokanvalvojarahalla. Opettaja saa silloin palkkaa 23 oppituntia + luokanvalvojaraha.

Tällainen kieroilu vaatii härskiä mielikuvitusta. Opettajien palkkaus on viety alas, jotta koulun luokkakoot saadaan pienemmiksi.

Olin tänä viikonloppuna ammattiyhdistykseni koulutusristeilyllä. Oli kiva tavata muiden koulujen opettajia ja jakaa kokemuksia. Pöytäpuheissa nousi esiin mielenkiintoinen ilmiö, joissain kouluissa harvoja miesopettajia käytetään yleisinä kurinpitäjinä, jonkinlaisina poliiseina. Miesmaikka kutsutaan paikalle, kun kurinpito muuten ei toimi.

Minä en halua olla mikään koulupoliisi, vaan opettaja. Koulun järjestyksenpito kuuluu kaikille opettajille.

Guardian: Suomen koulujärjestelmä jyrää

22.11. Guardian - Iltalehti

Suomalaiskouluille jälleen kehuja - Brittilehti ylistää maahanmuuttajien opetusta

Esimerkkinä lehti käyttää itähelsinkiläistä Laakavuoren peruskoulua, jossa lähes puolet oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Silti koulu menestyy kansainvälisissä vertailuissa yhtä hyvin kuin ne koulut, joissa on vähän jos ollenkaan maahanmuuttajia.

Yhdeksi syyksi hyvään menestykseen lehti mainitsee suomalaisten opettajien korkean tason. Opettajakoulutukseen on yhtä vaikea päästä kuin opiskelemaan lakia tai lääketiedettä. Toinen syy, jonka ansiosta vieraskieliset koululaiset pärjäävät vertailuissa yhtä hyvin kuin suomalaiset, on lehden mukaan on maahanmuuttajille annettava pienryhmäopetus, jonka turvin lapset oppivat suomen kielen riittävän hyvin ennen kuin pääsevät tavallisiin luokkiin.

Jutussa mainitaan myös suomalainen pilottiprojekti, joka pyrkii auttamaan peruskouluiän ylittäneitä maahanmuuttajanuoria kotoutumaan ja löytämään paikkansa yhteiskunnassa.

Hyvä Laakavuoren koulu!

Kävin koulun kotisivuilla. En löytänyt sieltä kuin maininnan, "Lisäksi koulu tarjoaa laaja-alaista erityisopetusta ja suomi toisena kielenä -opetusta". Olisi kiva tietää, millaisia erityisjärjestelyjä maahanmuuttajien opetukseen on tehty.

Pääkaupunkiseudulla on muutamia peruskouluja, joissa maahanmuuttajataustaisten lasten osuus on korkea kuten Laakavuorenkin koulussa. "Asutuspolitiikassa" on tehty virheitä, jos maahanmuuttajien osuus on 50 prosentin luokkaa.

Kun maahanmuuttajataustaisten lasten osuus on noinkin korkea, koulu saa silloin erityistukea heidän opettamiseensa. Helsingissä noudatetaan positiivista diskriminaatiota.

Helsingin kaupungin sivuilta: Opetusvirasto esittää myös, että osa uudesta määrärahasta jaettaisiin ottaen huomioon maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kokonaismäärä opetuksessa. Esityksessä jokaisesta maahanmuuttajataustaisesta oppilaasta koululle maksettavaa oppilaskohtaista rahaa korotetaan 25 eurosta 75 euroon.

Opetusviraston talousarviossa on varattu vuosittain niin kutsuttua positiivisen diskriminaation määrärahaa, tällä hetkellä noin neljäsosalle peruskouluista. Määrärahan jakokriteereinä ovat koulun alueen huoltajien tulotaso, koulutustaso ja vieraskielisten oppilaiden osuus koulun oppilasmäärästä. Määrärahaa on myönnetty kouluille tänä vuonna yhteensä 1,6 miljoonaa euroa.

Opettajankoulutuksella on varmasti sijansa. Mutta kuten Guardian toteaa, mikäs on opettajia kouluttaessa, kun opettajankoulutukseen hakeutuneiden taso on korkea.

Opettajan ammatilla on houkuttelevuutta, mikä on mielenkiintoista. Monessa maassa, kuten Yhdysvalloissa, opettajan ammatti on rupuammatti, "Jos et mitään osaa, rupea opettajaksi".

Vaikka meillä annetaan maahanmuuttajille pienryhmäopetusta ennen oppilaiden siirtymistä tavallisiin luokkiin, joskus tuntuu, että moni oppilas siirretään tavalliseen luokkaan liian nopeasti.

Guardian mainitsee, että maahanmuuttajavastaiset asenteet ovat lisääntyneet Suomessa, mikä näkyy muun muassa suomalaisvanhempien haluna ottaa lapsensa pois kouluista, joissa on runsaasti maahanmuuttajia.

En aivan tarkkaan tiedä, mihin Guardianin arvio perustuu. Liittyykö väite Helsingin Sanomien taannoiseen maanantaimielipidekyselyyn, jossa tulokseksi saatiin, että suurin osa vanhemmista on sitä mieltä, että kouluihin pitäisi asettaa kiintiöt maahanmuuttajia varten?

Properuskoulu: Gallup-rasismia

Suomeen ei saa rakentaa ghettoja, ei vartioituja puutarhakaupunginosia rikkaille, ei suuria lähiöitä köyhille ja maahanmuuttajille. Yhdyskuntasuunnittelussa pitää noudattaa tasapuolisuutta, niin Suomen tasavahvat oppimistulokset pysyvät ennallaan koulussa kuin koulussa ja yhteiskuntarauha säilyy.

Helsingissä on syytäkin noudattaa positiivista diskriminaatiota, koska kaupungin koulut alkavat eriarvoistua.

Properuskoulu: Kilpajuoksu hyvien veronmaksajien perään tappaa koulutuksellisen tasa-arvon

Laakavuoren koulun esimerkki antaa vielä toivoa.

Keinotekoinen erityisopettajapula

Savon Sanomat

Kaikki tietävät, että erityisopettajista on huutava pula. Miksi ei tehdä mitään? Ihmetellään ja levitellään käsiä ja koulut joutuvat palkkaamaan epäpäteviä ihmisiä erityisopettajiksi.

Tilanne on jatkunut jo pitkään. Voidaan sanoa, että tila on suorastaan krooninen.

Olen sitä mieltä, että erityisopettajapula on tahallaan aiheutettu. On aivan selvää, jos pula on tiedostettu, vastuullisten päättäjien olisi pitänyt toimia ajat sitten. Ilmeisesti erityisopetuksesta ei välitetä tai säästetään rahaa palkkaamalla epäpäteviä erityisopettajia.

Erityisopettajia koulutetaan pääasiassa jo valmiista opettajista, esim. luokanopettajista. Valmis opettaja on useinmiten perheellinen ja asuntovelallinen. Harva ihminen on niin hyväsydäminen, että kouluttautuu erityisopettajaksi ilman palkkaa. Kukaan ei halua, että omat lapset näkevät nälkää.

Oma ratkaisumallini on selkeä:

1. Lisätään erityisopettajiksi opiskelevien aloituspaikkoja.

2. Valmis opettaja, joka opiskelee erityisopettajaksi, saa opiskeluajaltaan koko palkan.

Erityisoppilaiden määrä on kasvanut koko ajan. Kaikki selittely erityisopettajapulasta on vastuun pakoilua.

Valekuvismaikka

newsgrist.typepad.com

(Siristä silmiäsi ja katso kuvaa tarkemmin, hauskaa miespainantaa. Voihan niitä tulppaaneja näinkin painella, riemastuttava kolmen ukon yhteistaideteos, todellista kokeilevaa taidetta.)

HS-STT 27.9.

Valeopettajan palkkaus maksoi kunnalle kymmeniä tuhansia

Kuortaneen valeopettajajutun esitutkinta on valmistunut, ja juttu siirtyy seuraavaksi syyttäjälle. Valeopettajaksi epäilty nainen on kertonut poliisikuulusteluissa ostaneensa tutkintotodistuksen tuntemattomaksi jääneeltä henkilöltä.

Nainen ehti työskennellä kymmenen vuotta kuvaamataidon lehtorina ennen kuin tapaus tuli ilmi viime keväänä.

Epäilty toimitti työtä hakiessaan vuonna 2 000 jäljennöksen tutkintotodistuksestaan. Poliisitutkinnassa kävi ilmi, ettei hän ollut suorittanut kyseistä tutkintoa.

Valekuvismaikan tapaus on äärimmäisen harvinnainen, opetetaan väärennetyin paperein.

Tällaisetkin tapaukset estettäisiin opettajarekisterillä. Työnantajan olisi helppo parilla klikkauksella tarkistaa palkattavan opettajan pätevyys.

Feikkikuvis-tai musiikinmaikkoja on ollut kautta aikojen. Monissa pikkupitäjissä on kunnantaiteilijat opettaneet kuvista tai kanttorit musiikkia. Yksi syy moiseen toimintaan ennen on ollut se, että joka pitäjään ei päteviä opettajia hakeutunut. Pikkulukioissa ei päteville opettajille aina ollut riittävästi tuntejakaan.

Joskus on feikattu työnantajan toimesta. Epäpätevän opettajan palkkaaminen tulee halvemmaksi, vaikka saatavilla olisi ollut päteviäkin opettajia.

Olen joskus ajatellut, että pikkulukioiden tarpeeseen pitäisi kouluttaa taiteen moniottelijoita, opettajia, jotka olisivat opiskelleet sekä kuvataidetta että musiikkia.

Hyvin mielenkiintoista koulutusta annetaan Itä-Suomen yliopistossa Savonlinnassa, siellä on mahdollisuus suorittaa OpeArt-luokanopettajan koulutustatutkinto. Savonlinnalaisen opettajankoulutuksen erityispiirteitä ovat yhtenäisen peruskoulun opettajuuteen liittyvä tutkimus sekä suuntautuminen taide- ja taitoaineisiin.

Vanhin tyttäreni pääsi opiskelemaan Savonlinnaan OpeART-linjalle, pitänee seurailla, millaista opiskelun sisältö on. Äkkiä ajatellen juuri tällaista koulutusta pitää ollakin, luokanopettajia, joilla on kaksoistutkinto tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan. Trendi on yhtenäiskouluihin päin, oppilas käy koko peruskoulunsa samassa koulussa, opettajina samat tutut opettajat. Vaikuttaa turvalliselta.

Ikävä kyllä Itä-Suomen Savonlinnan laitos on liipasimella, voi olla, että tulevaisuudessa opiskelu keskitetään Joensuuhun.

Opettajat rekisteriin

Omakuva

Yle 9.9.

Opettajillekin halutaan pätevyysrekisteri

Opettajille kaavaillaan pätevyysrekisteriä terveydenhuollon ammattilaisten tavoin. Opettajarekisteristä esimerkiksi vanhemmat pääsisivät katsomaan, onko lapsen opettaja pätevä työhönsä.

Kriitikoiden mielestä opettajarekisteriä ei tarvita, sillä opettajan työ ei ole yhtä vastuullinen työ kuin terveydenhuollon henkilöstön.


Ainakin vanhemmat voisivat tarkistaa, onko lapsen opettaja pätevä. Pikkuhiljaa päästäisiin tilanteeseen, että vanhemmat alkaisivat vaatia lapsilleen päteviä opettajia. Vanhemmat ovat veronmaksajia, joilla on oikeus saada lapsilleen pätevän ja koulutetun opettajan opetusta. Suomessa on maailman korkeatasoisin opettajienkoulutus.

Rekisteri tekisi hyvää niille melkein muodollisesti päteville opettajille, jotka ovat ajautuneet syystä tai toisesta töihin ennen kuin opettajapaperit on saatu käteen. Rekisteri olisi heille melkoinen keppi opiskelun viemiseksi loppuun.

Rekisteri estäisi ketkujen rehtoreiden ja kuntien intoa palkata epäpäteviä opettajia säästösyistä, mikä olisi oikein hyvä asia.

Opettajien ja lääkäreiden työn vastuullisuutta ei voi suoraan verrata toisiinsa. Kummassakin ammatissa voi tehdä kohtalokkaita virheitä. Vastuullisuuseroilla ei voi perustella, miksi rekisteriä ei tarvittaisi.


Elinkeinoelämän keskusliiton koulutusjohtaja Markku Koponen sanoo, että opettajarekisteri jäykistäisi työmarkkinoita, sillä epäpäteviäkin opettajia tarvitaan. Rekisteri voisi johtaa epäpätevien opettajien syrjimiseen. (Yle)


Epäpätevien opettajien syrjimiseen? 

Koposen ajattelumalli on aivan älytön ja nurinkurinen. Nythän voidaan syrjiä päteviä opettajia palkkaamalla sijaisuuksiin epäpäteviä opettajia pätevien sijaan. Silloin voidaan puhua syrjinnästä. Koposen mukaan rekisteri jäykistäisi työmarkkinoita. Niinpä.


Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen puolustaa myös opettajia: "Kyllä opettaja on vielä enemmän julkisessa tehtävässä kuin lääkäri, sillä jokainen opettaja kohtaa koko ikäluokan."(Yle)


Opettajat ovat täysin kyllästyneitä siihen, että kuka tahansa voi kutsua itseään opettajaksi. On aivan posketonta, että joku 18-vuotias ylioppilas palkataan säästösyistä pitkään sijaisuuteen ja häntä voidaan kutsua opettajaksi.

Olen jo aikaisemmin esittänyt blogissani, että opettaja-ammattinimike on suojattava lailla.

Sijaispulmaan voisi olla yksi ratkaisu. Koulutetaan vuoden koulutuksella sijaisopettajia, joita voitaisiin palkata lyhytaikaisiin työsuhteisiin aina tarpeen tullen. Jos jonossa olisi yksikin täysimittaisen koulutuksen saanut opettaja, hänellä olisi etusija.

Isossa koulussa voisi aivan hyvin olla vakituinen sijaisopettaja, niin paljon erilaisia opettajien poissaoloja kertyy sairauksien tai esim. koulutusten takia. Jos sijaisuuksia ei olisi, vakituinen sijaisopettaja voisi antaa samanaikaistukiopetusta tai toimia resurssiopettajana.

Miehiä kouluihin

6.1. STT-HS

Mieskiintiöiden kannatus opettajankoulutuksessa näyttää jakavan kansan. Suomalaisista 47 prosenttia kannattaa mieskiintiöiden ottamista käyttöön opettajankoulutuksessa, ja sama määrä vastustaa ajatusta, käy ilmi Kalevan ja viiden muun maakuntalehden Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.
Naisista 55 prosenttia ottaisi kiintiöt käyttöön, miehistä vain 39 prosenttia. Yli 70 prosenttia peruskoulunopettajista on naisia.

Vuonna 1989 tasa-arvolain vastaisina poistetut kiintiöt takasivat miehille 40 prosenttia alan aloituspaikoista.


Vielä nyt sinnitellään, mutta suurten ikäluokkien opettajien ajolähtö on jo alkanut. Samalla miesten määrä vähenee entisestään.

Kaikki tämä on tiedetty jo silloin, kun aloitin opiskelut vuonna 1977.

Kohta tulee kylmät. 

Kyllä lapset miesopettajiakin tarvitsevat. Lapset tarvitsevat koulussa miehen mallia ja miesten tapaa käsitellä asioita. Ja ketkä kohta opettavat poikien liikuntaa ja teknistä käsityötä?

Toinen, vähemmälle jäänyt asia on, että koulut työyhteisöinä naisistuvat tykkänään. Naisten kanssa on oikein mukava tehdä työtä, mutta harva mies sitä aivan yksinään nauttii työstään jossain ison koulun naisistuneessa opettajistossa.

Olen itse ajatellut, että vähintään kolmannes peruskoulunopettajista pitäisi olla miehiä.

Paras ase miesten saamiseksi peruskouluun on palkkauksen selkeä nostaminen.

Saksassa opettajien palkka on hyvä, mikä takaa riittävän miesopettajien määrän.

Jos oikein hätä tulee, on pakko turvautua kiintiöihin. Monissa yhteyksissä käytetään jo naiskiintiöitä. Ainoa mieskiintiö taitaa olla varusmiespalvelus Suomen Puolustusvoimissa.