Kielioppi hukassa opettajiksi opiskelevilla

Verkkokielioppi

30.1. HS

Huono opetus periytyy helposti – luokanopettaja ei välttämättä osaa jäsentää lausetta korkeakoulun jälkeenkään

Ongelmat kiertävät pahimmillaan kehää: tuleva opettaja on saanut peruskoulussa ja lukiossa pirstaleista ja pinnallista tietoa kieliopista, ei ehdi paikata puutteitaan opettajankoulutuksen aikana ja päätyy opettamaan lapsia tai nuoria vajavaisesti tai virheellisesti.

Kun aikuista pyytää vuosien tauon jälkeen nimeämään kylmiltään esimerkkilauseesta sanaluokat ja lauseenjäsenet, on melko inhimillistä, jos vastaus on ”ei pysty”.

Huolestuttavampaa on, kun näin vastaa luokanopettajaksi opiskeleva.

Tammikuussa kasvatustieteiden tohtoriksi väitellyt Kaisu Rättyä huomasi Helsingin luokanopettajaopiskelijoita testatessaan, että lauseen subjektin tunnisti 21 prosenttia ja objektin vain 9 prosenttia. Osa ei muistanut, mitä eroa on sanaluokilla ja lauseenjäsenillä.

Hämmästyttävää! Ainakin minulle tohtori Kaisu Rättyän väitöksen tulos on shokki.

Luokanopettajaksi opiskelevat kuuluvat akateemisesti ajatellen suomalaisten nuorten parhaimmistoon. Karsinta opettajienkoulutukseen on kovaa.

Esimerkki (vuodelta 2014): Helsingin yliopiston luokanopettajakoulutukseen pyrki 2371 hakijaa, joista kokeeseen osallistui 1649 hakijaa. Heistä 146 (8,9 %) sai haluamansa opiskelupaikan.

On vaikea uskoa, että vain joka viides opiskelija tunnistaa lauseesta subjektin. Kaiken kukkuraksi osa opiskelijoista sekoittaa sanaluokat ja lauseenjäsenet.

Uskottava on. 

Sanaluokkia ja peruslauseenjäsennystä opiskellaan kovasti alakoulun yläluokilla. Yläkouluun siirryttäessä suurin osa oppilaista hallitsee ko. asiat.

En tiedä, kuinka paljon peruskielioppia kerrataan yläkoulussa tai lukiossa, mutta tulosten mukaan liian vähän. Olisiko syytä lisätä opinto-ohjelmiin pari pakollista kurssia suomen kielen peruskielioppia?

Myös opettajienkoulutuksessa on syytä palata perusasioiden pariin.

Kertaus on opintojen äiti.

Lisäys:

Oikaisu 30.1. klo 19.50: Helsinkiläisten luokanopettajaopiskelijoiden kykyä tunnistaa kieliopin käsitteitä teksteistä ovat tutkineet Liisa Tainio, Sara Routarinne ja Jenni Marjokorpi eikä Kaisu Rättyä, joka vain viittasi tuloksiin tuoreessa väitöskirjassaan. (HS)