Yle 20.1.
Hallitus ei ole
haudannut suunnitelmia pakollisen ruotsin opiskelun poistavasta
kielikokeilusta. Alueellisen kokeilun ajatuksena on, että kouluruotsin voisi
korvata jollakin toisella kielellä.
Hallituspuolueiden
keskuudessa on aiemmin ollut
huolta hankkeen etenemisestä (HS). Pelkona on
ollut, että hallitusohjelmaan kirjatun kielikokeilun valmistelu viivästyy niin
pahasti, ettei kokeilua ehditä viemään maaliin tällä hallituskaudella.
Kansalaisaloite valinnaisesta ruotsista oli esillä jo edellisen hallituksen
istuessa, mutta suunnitelmat
torpattiin.
Kokeilusta on oltu
kiinnostuneita etenkin itärajan
tuntuman kunnissa, joissa muutos mahdollistaisi venäjän opiskelun ruotsin
sijasta. Esimerkiksi Lappeenranta on ilmaissut halunsa kokeiluun.
Suurin osa suomalaisista vastustaa pakkoruotsia (Properuskoulu 22.12.2014)
Sijaistan nyt neljättä luokkaa. Naapuriluokassa opiskellaan paraikaa vapaaehtoista espanjaa. Ryhmä on iso. Kuudennella luokalla ko. oppilaat opiskelevat englantia, espanjaa ja ruotsia. Hienoa, että intoa riittää.
Suomalaisten lasten kielipaletti on todennäköisesti yksi maailman laajimmista. Käytännössä suomalaisilla lapsilla on kaksi pakollista kieltä, englanti ja ruotsi. Muiden kielten opiskelijoita meillä on vähän.
Maahanmuuttajalasten kielipaletti on raju. Esim. vuoden maassa oleskellut lapsi opiskelee kuudennella luokalla kolmea vierasta kieltä, suomea, englantia ja ruotsia. Aina ei edes oma äidinkieli ei ole kunnossa. Helpotusta ei tule. Luulisi, että hänelle riittäisi suomi ja englanti.
Vapaan kielivalinnan tulppa on pakkoruotsi.
Jopa lukiolaiset kokevat ruotsin opiskelun pakkopullana, koska selkeä vähemmistö heistä osallistuu ruotsin kielen kirjoituksiin ylioppilaskokeissa.
Kaikki suomenruotsalaiset eivät enää luota suomenkielisten ruotsinkielentaitoon. Viimeinen esimerkki on tietysti, kun seinäjokilaisten pakkoruotsi ei kelpaa vaasalaisille. Asiaan puuttui räväkästi mm. Osmo Soininvaara:
Miksi sitä sitten opiskellaan? (Iltalehti 13.12.2016)
Kysymys on looginen.
Seinäjoenkin lääkärit ovat opiskelleet ruotsia, miksi se ei nyt kelpaakaan?
On selvää, että pakkoruotsista luovutaan jossain vaiheessa, ruotsin sijaan oppilas voi valita vaikka espanjan. Tosin todennäköisesti suuri osa oppilaista valitsee silloinkin ruotsin.
Pakkoruotsin poistava kokeilu on ensimmäinen askel vapaaseen kielivalintaan.
Sijaistan nyt neljättä luokkaa. Naapuriluokassa opiskellaan paraikaa vapaaehtoista espanjaa. Ryhmä on iso. Kuudennella luokalla ko. oppilaat opiskelevat englantia, espanjaa ja ruotsia. Hienoa, että intoa riittää.
Suomalaisten lasten kielipaletti on todennäköisesti yksi maailman laajimmista. Käytännössä suomalaisilla lapsilla on kaksi pakollista kieltä, englanti ja ruotsi. Muiden kielten opiskelijoita meillä on vähän.
Maahanmuuttajalasten kielipaletti on raju. Esim. vuoden maassa oleskellut lapsi opiskelee kuudennella luokalla kolmea vierasta kieltä, suomea, englantia ja ruotsia. Aina ei edes oma äidinkieli ei ole kunnossa. Helpotusta ei tule. Luulisi, että hänelle riittäisi suomi ja englanti.
Vapaan kielivalinnan tulppa on pakkoruotsi.
Jopa lukiolaiset kokevat ruotsin opiskelun pakkopullana, koska selkeä vähemmistö heistä osallistuu ruotsin kielen kirjoituksiin ylioppilaskokeissa.
Kaikki suomenruotsalaiset eivät enää luota suomenkielisten ruotsinkielentaitoon. Viimeinen esimerkki on tietysti, kun seinäjokilaisten pakkoruotsi ei kelpaa vaasalaisille. Asiaan puuttui räväkästi mm. Osmo Soininvaara:
Miksi sitä sitten opiskellaan? (Iltalehti 13.12.2016)
Kysymys on looginen.
Seinäjoenkin lääkärit ovat opiskelleet ruotsia, miksi se ei nyt kelpaakaan?
On selvää, että pakkoruotsista luovutaan jossain vaiheessa, ruotsin sijaan oppilas voi valita vaikka espanjan. Tosin todennäköisesti suuri osa oppilaista valitsee silloinkin ruotsin.
Pakkoruotsin poistava kokeilu on ensimmäinen askel vapaaseen kielivalintaan.
Tekstit
Et tu mi Brute.
VastaaPoistaKokeilu etenee aivan liian hitaasti ajatellen nuoriamme, erityisesti poikia, dysleksikkoja ja maahanmuuttajia!
VastaaPoistaKokeilun rinnalle pitäisi lujasti vaatia myös vapautukset pakkoruotsista kaikille dysleksiadiagnoosin tai erilaisen kaksikielisen taustan omaaville, siis koko maassa - se tekisi siirtymäkaudesta nopeamman ja reilumman.
Kokeilu on edennyt huomattavan hitaasti, minkä takia sitten kun asia lopulta saatiin eduskunnasta ulos, tulikin kauhea kiire kokeiluun hakuajoissa, jotta opetushallitus ehtii käsitellä hakemukset, ja jotta opetussuunnitelmat yms. ehditään tehdä ennen ensi syksyä. Asiasta saatiin säädettyä laki voimaan vasta vuoden 2017 lopussa. Siitä alkoi hakuaika kielikokeiluun, joka päättyy peräti niin aikaisin kuin jo 23.2.2018. Asia on poliittinen, joten sen käsittely vaatii poliittisten toimielinten päätökset. Jotta kunta voisi päättää valtuustossaan osallistumisesta, pitää jonkun olla tehnyt ensin aloite kunnanvaltuuston kokouksessa, josta asia lähetetään valmisteltavaksi kunnanhallitukseen, joka lähettää asian sivistysasioista vastaavaan lautakuntaan, mistä asia palaa käsiteltynä kunnanhallitukseen, joka lähettää asian edelleen kunnanvaltuustoon. Tuohon ruljanssiin voi mennä aikaa monta kuukauttakin, jos sivistysasioista vastaava lautakunta kokoontuu vaikkapa vain pari kertaa vuodessa.
VastaaPoistaOtetaan esimerkiksi vaikkapa Hämeenlinna. Siellä ensimmäinen valtuuston kokous lain lainvoimaiseksi tulon jälkeen oli 29.1.2018. Sitä seuraava valtuuston kokous on maaliskuussa. 29.1.2018 kokouksessa asia lähetettiin eteenpäin. Ja valtuusto ei saa asiaa päätettäväkseen ennen kuin haun määräaika on jo päättynyt. pienemmissä kunnissa kokousrytmi on sitäkin hitaampi. Alle 2 kuukauden hakuajalla suurin osa kunnista ei ehdi edes saamaan lainvoimaisia päätöksiä asiasta aikaan. Päätöksentekoa kunnissa asiaan liittyen vaikeuttaa myös se, että kokeilun reunaehdoista on tehty niin poikkeukselliset, että virkamiehet voivat esittää kokeilun väliin jättämistä jo sen takia, että kokeiluun osallistumisesta aiheutuisi heille ylimääräistä byrokratiaa.