Lapsia liikuttanut WAU ry konkursissa

Paljon on pidetty tyhjiä hölö- ja juhlapuheita koulun ja lasten liikunnan yhdistämisestä. Nyt WAY ry on mennyt konkursiin. Ainakin Vantaalla WAU-toiminta on ollut aktiivista.

Oman kouluni WAU-ohjaaja Johanna Takala on ollut erittäin inspiroiva esimerkki kannustavasta tavasta ohjata lasten liikuntaa. Kokenut ja osaava Takala on kehittänyt monia ei-kilpailullisia tapoja motivoida lapsia liikkumaan koulupäivien jälkeen. Liikunnan ilo on loistanut lasten kasvoilta, jotkut lapset olivat niin innoissaan, että tulivat valmistautumaan tuntia ennen WAU-kerhon alkua.

WAU on ollut oikeastaan ainoa yhdistys, joka on valtakunnallisesti pyrkinyt liikuttamaan kouluissa vähävaraisia tai sellaisia lapsia, jotka eivät ole halunneet osallistua urheiluseurojen järjestämään liikuntaan.

Muutenkin koulujen kerhotoiminta vaikuttaa olevan hiipumassa. Onko niin, että opettajat ovat niin rättiväsyneitä koulupäivien jälkeen, että kerhoja ei enää jakseta vetää? Vai pidetäänkö koulupäivien jälkeen niin paljon erilaisia palavereita tai kokouksia, ettei kerhoja

keritä enää pitää?

Itse vedin erilaisia kerhoja läpi opettajanurani, lähinnä liikunta-, kuvis- ja tietokonekerhoja, mutta eritoten shakkikerhoa. Vantaalla oli kymmeniä koulujen shakkikerhoja, kun aloitin kerhon pitämisen joskus 1980-puolivälissä. Pelailitiin ja kisattiin. Vantaan mestaruuskisat olivat isoja kisoja, paikalla vierailivat jopa shakin maailmanmestarit Anatoli Karpov sekä Garri Kasparov.

Lopuksi kisoja ei enää järjestetty, koska kouluni kerho oli ainoa koko kaupungissa. Kerran kaupungin kisat olivat enää koulun sisäiset, sen jälkeen kaupungin koulujen shakkiaktiivin, Sotungin koulun opettaja  Markku Kososen kanssa sovittiin, ettei kisoja ei enää kannata järjestää.

Toivon hartaasti, että esim. Opetusministeriö alkaisi rahoittaa WAU-kerhojen toimintaa. Toivon myös, että koulujen kerhoaate elpyisi.

* * *

18.4. Yle

Tuhansien lasten ilmaiset liikuntakerhot loppuvat ympäri maata

Lapsia liikuttanut WAU ry menetti rahoittajia ja joutui hakeutumaan konkurssiin.

– Tämä on antanut mahdollisuuden niillekin lapsille, joiden vanhemmat eivät pääse kuljettamaan lapsia harrastuksiin, tai jotka ovat etäällä kaikista harrastuksista. Tämä on mahdollistanut kaikille lapsille tasapuolisesti liikuntaharrastuksen, mikä on lapsille tärkeää, rovaniemeläinen isä Ossi Saniola kertoo

Valtakunnallisesti toimiva Wau ry on järjestänyt lasten liikuntakerhoja lähellä lapsia, mahdollisuuksien mukaan koulujen liikuntasaleissa tai ulkoliikuntapaikoilla. Kerhoja on järjestetty iltapäivien lisäksi myös aamuisin. Tämä on ollut Saniolan mukaan hyvä.

– Monesti on niin, että lapsi jää yksin kotiin odottamaan koulun alkua. Tämä on paljon parempi, kun saa olla täällä ohjatussa, ammattimaisesti vedetyssä kivassa harrastuksessa, Saniola sanoo.

Rahoittaja lopetti tukemisen

Kiirastorstaina nämä ilmaiset liikuntakerhot loppuivat tuhansilta lapsilta eri puolella Suomea WAU ry:n konkurssin vuoksi. Toiminta loppui, koska useampi merkittävä rahoittaja lopetti yhdistyksen tukemisen kesken rahoituskauden.

Uusia rahoituslähteitä ei löydetty joten WAU ry jätti konkurssihakemuksen huhtikuun alussa.

Yhdistys on vuosien aikana järjestänyt liikuntakerhoja lapsille ja nuorille yli 40 paikkakunnalla eri puolella Suomea.

– WAU ajetaan koko valtakunnassa alas. Sen vuoksi noin 10 000 lapselta lähtee viikottainen ilmainen harrastus alta pois, Tuomas Kosunen kertoo.

Yläkoululaiset eivät syö

Kirjastovirma, ennen ruoka maistui.

30.3. HS

Suuri osa yläkoululaisista jättää syömättä Helsingissä

Helsinki aikoo perustaa kouluihin ravintolatoimikuntia, joissa oppilaat voivat vaikuttaa kouluruokailuun.

Kouluruoka ei maistu Helsingin yläkoulujen oppilaille. Pahimmillaan vain joka viides koululainen käy syömässä koulun ruokalassa.

Asia käy ilmi Helsingin kaupunginvaltuuston kyselytunnille tarkoitetusta kysymyksestä, johon apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen vastasi.

Viljasen mukaan erityisen huono menekki ruokailuissa on kasvisruokapäivinä.

"Kasvisruokapäivinä ruoan ottomäärä vähenee (ala-aste) ja käyttöaste pienenee (yläasteikäiset ja ammattikoululaiset, viimeksi mainituissa erityisesti miespuoliset)", hän kirjoittaa vastauksessaan. 

Alakouluissa oppilaat menevät ruokalaan opettajan ohjauksessa, ja noin 95 prosenttia oppilaista ruokailee. Lukioissa kouluruokalassa aterioi arviolta 75–80 prosenttia oppilaista.

Yläkouluissa tilanne on selvästi huonompi. Ruokailevien määrissä on koulukohtaisia eroja, mutta huonoimmillaan ruokailemassa käy vain 20-25 prosenttia koululaisista.

Viljasen mukaan yläkoulujen oppilaat ovat haasteellisessa ikävaiheessa.

Yläkoulujen sijainnilla on suuri merkitys, jos ajatellaan ruokailevien oppilaiden määriä eri koulujen suhteen. Kun lähettyvillä on ostari tai pikaruokala, houkutus jättää kouluruokailu väliin on suuri. Koulupäivän jälkeen hengaillaan ostarilla ja piipahdetaan pikaruokalassa.

Pääsen ikävä kyllä harvoin vierailemaan ruokailemassa yläkoulussa. Vantaan kaupungin koulukerhojen shakkikisat pidettiin joskus säännöllisesti yläkouluilla kuten Korson tai Sotungin yläkouluilla. Pelit pelattiin aina ruokalassa, ennen matseja oli kiva katsella yläkoululaisten ruokailua. Järjestys oli hyvä, lähes kaikki söivät hyvin, pipoja ei ollut kellään päässä.

Myös oman kouluni yläkoulu, Hämeenkylän yläkoulu eli Hämis, sijaitsee tavallaan "in the middle of nowhere", ostarille on pitkä matka tallustella. Lainaus Facebookista:

Joskus odotus kestää muutaman minuutin normaalia pidempään ja ovien eteen alkaa kerääntyä vellova massa 9-luokan poikia. Nälkä ja odotus saavat aikaan voimistuvan myllerryksen, varsinkin mikäli on tiedossa, että ruoaksi on jotain oppilaille mieleistä. Kun ovet avataan, saattaa nälkäisten 9-luokkalaisten poikien ryntäävä massa olla melkoinen.

Yllä oleva elävä lainaus on mannaa kaikille kouluruokailufaneille. 

Erään amerikkalaisen tutkimuksen mukaan kaikille lapsille tarjottava kouluruokailu on tasa-arvon tae numero yksi. Kakkonen on yleinen julkinen terveydenhoito ja kolmonen on kaikille yhteinen peruskoulu. Siitä puhe mistä puute.

Oletan, että suurin osa syömättä jättäneistä yläkoulun oppilaista on tyttöjä. Joidenkin tyttöjen nirsoilu alkaa näkyä jo alakoulun ylimillä luokilla.

Yksipuoliset kasvisruokapäivät yläkouluissa ovat suurta typeryyttä. 

Pakolla lapset eivät syö mielellään. On selvää, että juuri testosteronia uhkuvat yläkoulun pojat häippääväät kasvisruokapäivinä muualle. Uudet soijamössöruuat ovat suorastaan murhaa. Edes kaikki opettajat eivät mielellään syö niitä ihmeellisiä soijasörsseleitä, nielen niitä väkisin mallin vuoksi. Myöhemmin pierettää koko porukkaa ja luokissa haisee.

Kasvisruuan osuutta olisi lisättävä motivoivammalla tavalla. Tyttöjä juuri kasvisruoka houkuttaa. Siksi pitäisi olla tarjolla joka päivä ohessa yksi kasvisruokavaihtoehto.

Viime lukuvuonna kouluni oppilaskunta kiinnitti huomiota kouluruokailuun. Haluttiin lisää salaattivaihtoehtoja. Kouluemäntämme lisäsikin salaattitarjontaa. Usein on tarjolla kaksi, jopa kolmekin eri salaattia. Kasvisten syöminen on lisääntynyt selvästi.

Yläkoulujen ravintolatoimikunnilla on vaaransa. Helposti luisutaan hamppari- ja pitsalinjalle. Annetaan asiantuntijoiden laatia maittavat ja terveelliset ruokalistat.

Vanhemmat laskevat omia ruokalistojaan laatiessaan, että lapset saavat kouluruuasta yhden kolmasosan päivittäisestä ravinnontarpeesta.

Kun kävin oppikoulua, Tikkurilan yhteiskoulua, piti maksaa kouluruuasta. Aivan kaikilla ei ollut varaa kouluruokailuun, he söivät omia eväitään tai eivät syöneet ollenkaan.

Opettajille pakollinen valvonta-ateria takaisin koko peruskouluun!