Säästökuumetta Lahdessa

Lahti-Saloranta M/26 talvisodassa

11.3. Yle

 

"Koulujen leikkaukset vain harjoittelua seuraaville säästötalkoille"

 

Lahden kaupungin toimialat etsivät kuumeisesti valtuuston edellyttämiä säästöjä. Lautakunnissa leikkauksista on tarkoitus keskustella alustavasti jo tällä viikolla. Säästökohteet tulevat konkretisoitumaan seuraavan kuukauden aikana.

 

Sivistystoimialajohtaja Maritta Vuorinen uskoo, että jokainen sivistystoimen palveluyksikkö joutuu säästämään, kun valtuusto kohdensi eilen sivistystoimialalle yli miljoonan euron leikkaukset.

 

- Budjetin mittakaavat ovat niin suuret, ettei mikään yksikkö pysty leikkauksilta välttymään. Tavoite on, että mahdollisimman vähän jouduttaisiin leikkaamaan lasten ja nuorten opetuksen puolelta. Viimeisten vuosien aikana on tehty paljon rakenteellisia muutoksia ja puututtu jopa opetuksen määriin, Vuorinen sanoo.

 

Lahden opettajien ammattiyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Mario Eklund kertoo, että tavoite tuntuu isolta, sillä säästöt on tarkoitus kasata pienistä puroista.

 

- Tuntuu, ettei oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä. Suomen valtti on ollut se, että osaaminen on ollut tasaista. Heikommat jää aina vähemmälle. Tärkeintä olisi, että lapset saisivat koulutuksen, jolla velkoja sitten maksettaisiin. Tämän yhteiskunnan selkäranka on koulutuksessa, Eklund jatkaa.

 

- Opettajat ovat realistisia. He ymmärtävät, että jotakin on tehtävä. Tuskin lähdemme barrikadeille, vaan etsimme kestävää ratkaisua pienillä vahingoilla. Laatutasoa joudutaan pudottamaan, sanoo Lahden opettajien pääluottamusmies Hannu Lehto.

 

 

Mitäs sitte tehrään, ku se yhrestoista puro on veetty kuiviin?

 

Monessa kunnassa toimitaan jo lakisääteisyyden alarajoilla.

 

Kun opettajien palkkaleikkaukset on tehty, aletaan ketkuilla oppilashuollossa ja erityisopetuksessa. Ei palkata riittävästi oppilashuollon henkilökuntaa ja erityisoppilaita heitellään normiluokkiin ilman kunnon tukea. On kuntia, jotka rikkovat jopa lakia, laistetaan esim. oppilaiden säännölliset koululääkärin tarkastukset.

 

Kovin suurta mielikuvitusta ei vaadita, mitä tehdään, kun se yhdestoista puro on kuivunut.

 

1. Luovutaan valtion ryhmäkokoavustuksesta ja aletaan paisuttaa luokkakokoja niin, että luokkahuoneiden ovet paukkuu.

 

2. Tämän jälkeen voidaan ilman huolen häivää lomautella opettajia, kun ei enää ole pelkoa, että valtion avustukset peritään takaisin.

 

 

"Tavoite on, että mahdollisimman vähän jouduttaisiin leikkaamaan lasten ja nuorten opetuksen puolelta." (Yle 11.3.)

 

 

Enkeliporsas:

 

Sivistystoimialajohtaja Maritta Vuorisen toteamus on tyypillistä opetusalan säästöjargonia, jota kuntien ylimmät virkamiehet ja jotkut luottamusmiehetkin käyttävät.

 

Mielenkiintoista on, että kukaan ei enää puhu priorisoinnista yhtään mitään. Juustohöylä siivuttaa kuntalaisten kannalta oleellisia palveluja kuten peruskoulua tai terveydenhoitoa.

 

Priorisointi voisi merkitä sitä, että joidenkin toimialojen johtajien pallit alkavat heilua.

 

 

Tuhlaajapojan paluu (Iltalehti 14.3. Pauli Vahtera)

 

 

Enkeliporsas:

 

Kallis on silta, se siitä priorisoinnista. Mieluummin lopetetaan pari toimivaa koulua.

 

 

"Opettajat ovat realistisia. He ymmärtävät, että jotakin on tehtävä. Tuskin lähdemme barrikadeille, vaan etsimme kestävää ratkaisua pienillä vahingoilla." (Yle 11.3.

 

 

Enkeliporsas:

 

Jossain vaiheessa, kun on urakalla nostettu luokkakokoja ja opettajia lomautettu, on alettava miettiä myös epärealistista vaihtoehtoa, lakkoa. Päättäjät on pantava miettimään, mikä on tärkeää, mikä ei.

 

Paras paikka opettajien lakkoon on ylioppilaskirjoitusten aika, säpit kiinni lastentarhoista yliopistoihin.

 

Opettajat ovat olleet lakossa vain kerran, v. 1984.

Maikkojen mielenosoitus

 

Opettajat saivat lakon avulla hieman hilattua asemiaan hirvittävän 1970-luvun jälkeen. Muistan, kuinka järkyttynyt olin, kun kollegani Kalevi Lohikoski Hiekkaharjun koulusta näytti meille opettajien 1970-luvun palkkakäyriä. Alaspäin sojottivat kuin lehmänhännät, kun muilla palkansaajajärjestöillä meni hyvin.

 

Muistan myös onnistuneen lakon jälkeen, kuinka Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan johtaja Paavo J. Paavola televisiossa ääni väristen sanoi jotenkin näin, tämä otetaan vielä takaisin korkojen kera.

 

Kyllä otettiin.

Joustava koulupäivä

En tiennytkään, että vieteri on englanniksi spring.

14.1. Yle

Joustavat koulupäivät keräävät kiitosta rehtoreilta, oppilailta ja vanhemmilta

Lahdessa on saatu hyviä kokemuksia joustavista koulupäivistä. Opetushallitus käynnisti viime syksynä kokeilun, jossa koulupäivien keskelle lisättiin kerhotoimintaa tai pidempiä välitunteja tuomaan liikunnallisuutta ja väljyyttä koulutyöhön.

Lahdesta mukana ovat olleet Renkomäen, Kariston, Möysän ja Kivimaan koulut, mutta joustavuutta on lisätty myös muissa lahtelaiskouluissa.

Pidempi tauko koulupäivän keskellä lisää oppilaiden keskittymistä tunneilla, kertoo koululaisten kerhotoiminnan projektikoordinaattori Suvi Lappalainen. Lappalaisen tietojen mukaan niin opettajat, oppilaat kuin vanhemmatkin ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä uudistuksiin.

- Suomessa koulupäivät ovat perinteisesti hyvin lyhyitä ja tehokkaita.

Opetushallituksen kokeilu jatkuu vielä noin vuoden, ja Suvi Lappalaisen mukaan Lahdessa joustavampia koulupäiviä jatketaan senkin jälkeen.

- Uskon, että jatkamme tätä ainakin niin kauan kuin kerhotoimintaan saadaan valtion tukea.

Ylen jutun otsikko on mielenkiintoinen, kiitosta tulee rehtoreilta, oppilailta ja vanhemmilta, mutta ei opettajilta. Projektikoordinaattori Suvi Lappalainen toteaa, että myös opettajat ovat  olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä uudistuksiin.

En ole tutustunut kunnolla joustavaan koulupäivään, joten googlailin:

Joustava koulupäivä hyödyttää kaikkia (Keskisuomalainen 20.8.)

Joustava eli eheytetty koulupäivä (Mukava-hanke)

Olen koulukerhoaatteen ankara kannattaja. Olen myös huolissani lasten ja nuorten liikkumisesta, sillä noin kolmasosa alkaa pudota kelkasta. Uusimman tiedon mukaan kolmasosa 8. ja 9. luokkalaisista liikkuu enää alle tunnin viikossa, kun heidän pitäisi liikkua kaksi tuntia päivässä!

Urheilulääkäri Harri Hakkarainen totesi, että jo kymmenvuotialta lapsilta alkaa löytyä välilevyn pullistumia, kun he istuvat niin paljon. Ei enää leikitä pihoilla.

Joustavan koulupäivän tauko keskellä päivää tuo uusia mahdollisuuksia esim. juuri kerhotoiminnan kehittämiseen sekä liikunnan lisäämiseen. Tauolla pitää olla toimintaa muuten siitä ei ole mitään iloa kellekään.

Ainoa ongelma on, että kokeilut ovat aina projektinluonteisia, hyvin harvoin olen kuullut epäonnistuneesta koulukokeilusta. Kun kokeilut "lanseeraataan" joka kouluun, yleensä rahoitus ei ole sama kuin kokeillessa.

Minulla on asiasta kokemustakin. Aloitin opettajan työt Hiekkaharjun koulussa Vantaalla. Koulu oli ns. tuntikehyskokeilukoulu. Kokeilimme, kuinka resursseja voidaan jakaa uudelleen. Rahoitus oli hyvä, joten myös kokeiluraportista tuli hyvä. 

Mutta, kun tuntikehystä alettiin soveltaa joka kouluun, resurssit eivät ollenkaan olleet samat kuin kokeillessa. Tuntikehystä ei lisätty kuten kokeilussa tehtiin, vaan sitä vähennetiin entisestään.

Mukava-hankkeen sivuilta:

Vuosina 2002-2005 joustavaa koulupäivää kokeiltiin nimellä eheytetty koulupäivä sekä ala- että yläluokilla seitsemässä koulussa eri puolilla Suomea. Hanke toteutettiin johdollani Jyväskylän yliopistossa Sitran rahoittamana, ja sen suojelijoina olivat eduskunnan puhemiehet Riitta Uosukainen ja Paavo Lipponen. Useat kansanedustajat, erityisesti Kyösti Karjula, osallistuivat hankkeen tukemiseen. (professori Lea Pulkkinen)

Opetushallituksen pääjohtajan Aulis Pitkälän mukaan malli on "vakavassa pohdinnassa", kun opetussuunitelman perusteita uudistetaan ensi vuonna.

Mikäli malli "on vakavassa pohdinnassa", on vakavasti mietittävä, kuinka malli tullaan rahoittamaan koko maassa. En tiedä, kuinka pitkästä tauosta on kyse, mutta jo yhdenkin tunnin tauko keskellä päivää maksaa paljon. Viikossa se merkitsee jopa viittä lisätuntia.

Kuinka tauko rahoitetaan? 

Sitran ja Kyösti Karjulan tuet ovat hyttysen ininää, jos joustavaa koulupäivää aletaan toteuttaa koko maassa. Nyt ei ole varaa edes tavallisiin oppitunteihin, monessa kunnassa tuntikehys on puristettu minimiin.

Lahdessakin ollaan realisteja:

- Uskon, että jatkamme tätä ainakin niin kauan kuin kerhotoimintaan saadaan valtion tukea.

Lisäys, toisenlainen joustavan koulupäivän malli:

Auroran siesta 18 vuotta (Martti Hellström 12.6.2009)

Pieni mainos, Vantaan SM-hiihtojen lähtölaukaus:

Hiihdosta energiaa elämään- seminaari 16.1. 2014 klo 12.30- 16.30

- Vantaan kaupungintalon valtuustosali, Asematie 7, Tikkurila

14.50- 15.20 Hiihto osana koululiikuntaa - miten hiihto pärjää palloilulajeille

- Luokanopettaja Kai-Ari Lundell / Vantaan kaupunki

15.45- 16.30 Panelikeskustelu - miten suomalaiset saadaan enemmän liikkumaan?

- Keskustelijoina ovat kansanedustaja Tapani Mäkinen, Liikunnan ja terveystiedon opettajien liiton puheenjohtaja Riitta Pääjärvi-Myllyaho, Vantaan liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti, vantaalainen ex-maajoukkuehiihtäjä Niklas Colliander sekä luennoitsijat Risto Nieminen, Hannu Tolonen ja Kai-Ari Lundell.

Tervetuloa mukaan!