Älypuhelimet ja Ranskan malli

Smartphone zombie kid apocalypse is coming!

Hauskaa, että silloin tällöin vielä otetaan yhteyttä Vuoden luokanopettaja 2013 tiimoilta. Tällä kertaa minulle soitettiin mökille. Puhelinhaastattelu tehtiin vauhdilla, kun istuskelin laiturilla auringonpaahteessa.

Ranskan malli kiinnostaa mediaa. Maa oli ensimmäinen eurooppalainen maa, jossa lakiin on kirjattu, että oppilaat eivät saa tuoda älypuhelimia kouluun. Olen aina pitänyt Ranskaa todellisena sivistysmaana.

Oikeastaan koko jutun ydin löytyy kahdesta lauseestani:

- Kyllä kantani on selvä. Vantaalla jokaisella oppilaalla on kaupungin puolesta tabletti tai tietokone käytössä, ei älypuhelinta siellä silloin tarvita, vantaalainen Lundell sanoo.

– Koulu on sosiaalinen paikka myös, siellä kuuluisi leikkiä ja oppia tulemaan toimeen toisten ihmisten kanssa. Se ei ole pelkkä akateemisen oppimisen paikka.

Ja siitä lukemisen ymmärtämisen tason laskusta olen todella huolissani. Jotain on oikeasti alettava tehdä.

Kirjallisuuden korkea veisu (Properuskoulu 30.9.2014)

Luetun ymmärtäminen perustuu hyvään lukutaitoon (Properuskoulu 25.11.2013)

Enkeliporsaan 16 visionomaista koulutuspoliittista teesiä selityksineen (Properuskoulu 14.12.2010)

Lisään vielä tämänkin linkin:

Koulutuspolitiikan professori: Paras tapa saada Pisa-tulokset nousuun on hillitä nuorten älypuhelinten käyttöä (Yle 15.6.2018)

* * *

2.8. Vantaan Sanomat

Palkittu luokanopettaja:  En ymmärrä, miksi puhelimia ei voisi jättää kotiin Ranskan malliin

Ranskassa hyväksyttiin maanantaina laki, joka tiukentaa maan koululaisten älypuhelinkieltoa. Jatkossa kaikki oppilaitten älylaitteet, kuten tabletit ja puhelimet, ovat joko jätettävä kotiin tai ne on pidettävä suljettuina koulun tiloissa.

Oppilaiden älylaitteiden käyttöä kuulee välillä arvosteltavan Suomessakin.

Vuoden 2013 luokanopettaja Kai-Ari Lundell kritisoi viisi vuotta sitten voimakkaasti teknologisten laitteiden kasvavaa käyttöä kouluissa. Lundell korosti, että älylaitteiden yleistymisellä on selvä yhteys oppilaiden taitojen ja keskittymisen heikentymiseen. 

(Lue vuoden 2013 juttu Lundellista tästä linkistä.)

Mutta mitä palkittu opettaja ajattelee nyt?

– Kyllä kantani on selvä. Vantaalla jokaisella oppilaalla on kaupungin puolesta tabletti tai tietokone käytössä, ei älypuhelinta siellä silloin tarvita, vantaalainen Lundell sanoo.

Eläkkeellä oleva, mutta yhä ympäri Vantaata luokanopettajan sijaisuuksia tekevä Lundell sanoo, että viime vuosien tutkimustulokset peruskouluikäisten luetun ymmärtämisestä ovat opettajalle surullista luettavaa. Tuloksien hän uskoo olevan suoraa seurausta älylaitteiden jatkuvasta käytöstä.

Sitäkin murheellisempi olo hänellä tulee, kun koulumatkalla kohtaa nenä puhelimessa kiinni kulkevia oppilaita.

– Se on karmea näky, kun ekaluokkalainen kävelee kouluun ihan zombina. He häviävät älypuhelimen myötä sinne omaan maailmaan täysin, Lundell kummastelee ja jatkaa:

– En ymmärrä, miksi puhelimia ei voisi jättää kotiin Ranskan malliin. Lakia ei voida kaikesta säätää, mutta yleiseen opetussuunnitelmaan sen voisi kirjata.

Useimmissa koululuokissa Suomessa on kielletty puhelinten käyttö opetuksen aikana, mutta nykyisen säännön valvominen vie Lundellin mukaan ylimääräistä aikaa ja synnyttää turhia konfliktitilanteita.

– Kaiken mahdollisen ajan käyttäisin opettamiseen. Sitä varten opettajat ovat palkattu, ei vahtimaan lasten älypuhelinten käyttöä, hän lataa.

Luokanopettaja huomauttaa, että lapset viettävät jo valmiiksi valtavia määriä aikaa puhelinten, tietokoneitten ja pelikonsolien parissa. Lundell on huomannut, että etenkin ujot ja syrjäänvetäytyvät oppilaat pakenevat sosiaalisia tilanteita helposti puhelimen ääreen.

– Koulu on sosiaalinen paikka myös, siellä kuuluisi leikkiä ja oppia tulemaan toimeen toisten ihmisten kanssa. Se ei ole pelkkä akateemisen oppimisen paikka

Lisää aiheesta:

Tutkimus: Joka toinen lapsi käyttää älypuhelintaan liikaa – vanhempien huolena sopimaton nettisisältö 4.10.2017 07.35

Tutkimus: Vanhemmat voimattomia – lasten digipelaamista hankala suitsia 18.7.2018 09.03

Peruskouluun yksi vuosi lisää? Tutkijat esittävät useita keinoja poikien opintien tueksi – digilaitteet jopa heikentäneet tuloksia 17.4.2018 14.07

Ylilääkäri varoittaa älyteknologian vaaroista Susun haastattelussa: Jo tuhannet suomalaiset riippuvaisia 4.3.2018 09.25

Vanhempi, oletko taas kännykällä? Lue tämä juttu, laita älylaite pois ja koko perheesi kiittää! 25.3.2018 20.16

Vuoden luokanopettajapäivitystä - hauska mediapäivä 1.

22.8. Iltalehti 

Palkitut luokanopettajat kertovat: Tämä mättää suomalaisessa peruskoulussa

Lundell taas pelkää koulumaailman rahoituksen puolesta.

Lundell muuttaisi koulujen rahoituksen valtiolliseksi. Näin koulujärjestelmästä tulisi tasa-arvoisempi.

- Opettajat ovat tällä hetkellä kauhuissaan, etenkin kun uusi valtion budjetti tuli julki. Kunnat ovat rahoituskriisissä, eivätkä ne pysty rahoittamaan enää kunnolla peruskoulua.

- Tätä vanhemmat eivät usein tajua, mutta oikeasti Suomessa lapset ovat eriarvoisessa asemassa riippuen asuinpaikasta.

22.8. Iltalehti

Kuuluvatko pulpetit nykykouluun?

Vantaan Pähkinärinteen koulussa opettava Kai-Ari Lundell, Vuoden luokanopettaja vuosimallia 2013, suhtautuu luokkahuoneiden sisustamiseen hieman skeptisemmin kuin Korhonen. Lundell pitää kollegansa ideaa hauskana, mutta muistuttaa, että eri kunnissa voi olla erilaisia rajoituksia esimerkiksi luokkien kasveille ja tekstiileille.

Lundell kuitenkin myöntää, että osa opettajista toteuttaa tällaista "myönteistä kansalaistottelemattomuutta", eikä hän sitä lähde tuomitsemaan.

- Matot ja sohvat voivat olla hankalia allergisten kannalta, samoin kasvit, joiden mullat tulisi vaihtaa vähintään kerran vuodessa. Kuntatasolla on tiettyjä standardeja, Lundell sanoo.

Yhdestä asiasta Vuoden luokanopettajat ovat samaa mieltä. Pelkkä neljän seinän sisällä tekeminen ei ole kenellekään hyväksi.


22.8. Iltalehti

Ei kuulosta maailman parhaalta

Opettajat ovat huolissaan suomalaisen peruskoulun suunnasta, eivätkä suotta, kirjoittaa Iltalehden toimittaja Mimosa Hedberg.

Haastattelin kahta opettajaa, joiden vuosikymmeniä kestänyttä opetustyötä arvostetaan niin paljon, että heidät oli palkittu Vuoden luokanopettaja -tittelillä. Molempien opettajien puheista kantautui huoli Suomen koulujärjestelmästä.


Iltalehti haastatteli Maarit Korhosta, joka on kirjoittanut pamfletin "Herää, koulu!" sekä Vuoden 2013 ja 2014 Vuoden luokanopettajia Kai-Ari Lundellia ja Kari Keitaanniemeä.

Ainakin minun osaltani haastattelu tehtiin puhelimitse. Olisi ollut kiva tavata molemmat opettajat livenä ja jutella yhdessä heidän kanssaan.

Korhonen ravisteli ja runttasi.

Keitaanniemi puhui kyläkoulujen puolesta.

Lundell 0li huolissaan kuntien rahoituskriisistä.

Kolme näkökulmaa, hienoa, että haastatteluista tehtiin peräti kolme juttua. Asia on tärkeä.

Gender equality in Finland means choice and quality

Huomasin, että Ulkoministeriön FINFO:n esite, johon minua haastateltiin, on nyt valmis. Esitteessä käsitellään upeasti suomalaista sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Muita haastateltavia ovat: Pirkko Mäkinen, Irja Askola, Pauliine Koskelo, Kaisa ja Pasi Kaitila, Anna-Liisa Laine, Gunvor Kronman, Sirkka-Liisa Roine ja Nasima Razmyar.

Kannattaa lukaista koko esite.

Suomessa koulutuksellinen tasa-arvo on tavoittanut hienosti tytöt ja naiset, mutta osa pojista ja miehistä on pudonnut kelkasta pois. Tutkimusten mukaan ongelma on suuri Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta sama ilmiö on havaittavissa Pääkaupunkiseudullakin.

Haastattelun ensimmäinen versio suomeksi:

Education - the forward force in Finland (Properuskoulu  8.12.2013)

Piipahda myös FINFO:n ylläpitämällä this is Finland-sivustolla. Näet miten Suomea markkinoidaan ulkomaille, sivustosta löytyy myös mielenkiintoisia blogeja.

Gender equality in Finland means choice and quality

COMPREHENSIVE SCHOOL TEACHER KAI-ARI LUNDELL

“Education for girls is one of the most important ways to build a well-functioning society. Educated women want their children to be educated. This lays the foundation for equality, safety, growth and success,” says Kai-Ari Lundell, comprehensive school teacher.

“Women in Finland have an excellent level of education. A high number of teachers, doctors and lawyers are women. Of particular importance are immigrant girls, who take learning seriously when given the opportunity to attend school,” says Lundell, who was selected as Class teacher of the year by the association of Class teachers in Finland in 2013.

When Kai-Ari was carrying out his military service, his interests ranged from music and written and visual expression to natural sciences. He decided to pursue teacher training. Since then, over three decades, he has taught all age groups in lower comprehensive schools. Alongside his work, he has actively engaged in the prevention of social exclusion among children and young people.

“The global economy is inevitably affecting Finland. Cost-cutting in early childhood education is counterproductive, resulting in expenses later. It would be more cost effective to prevent problems,” says lundell. Class sizes are increasing, and the number of group lessons, support lessons and special needs classes is decreasing. This burdens teachers, whose work is highly dependent on resources. According to Lundell, we should invest in children aged between five and ten, whose attitudes towards learning, the joy of insight and independent thinking are still in the process of being shaped.

“Finland has good schools of a consistent quality and committed teachers. We strongly believe in equal opportunities for all. It is essential to offer children a broad-based general education and prepare them for lifelong learning, instead of trying to produce top experts in a narrow field. This will enable children to realise their full potential, regardless of their background,” says Lundell.

(Toimittaja Aino Krohn)

Vuoden luokanopettaja 2013 kiittää

Kuva on Luokanopettajaliiton vuosikokouksesta Jyväskylästä. Liiton nimi muutettiin, uusi nimi on Suomen Luokanopettajat ry.

Vuoden luokanopettaja 2013 sai kiitokseksi vuoden julkisesta aherruksestaan Luokanopettajaliiton pronssisen ansiomitalin sekä taiteilija Anne Tammisen grafiikanvedoksen, mikä lämmitti mieltäni kovasti. Taulua pitelee puheenjohtaja Matti Sippola Seinäjoelta, keskellä on Piritta Siekkinen Hämeenlinnasta.

Yllätyin, kuinka kollektiivinen palkinto Vuoden luokanopettaja 2013 -palkinto oikeastaan oli. Edustin koko vuoden suomalaisia luokanopettajia ja Luokanopettajaliittoa sekä Vantaan kaupunkia ja Pähkinärinteen koulua. 

Painotin lähiökouluopettajuutta, lähiökoulut ovat suuria kouluja, joissa on paljon oppilaita. Lähiökoulujen opettajat ovat työnsankareita, duunarimaikkoja.

Olin julkisuudessa paljon. Enkeliporsas on ilmeisesti mediaseksikäs elikko. En kieltäytynyt yhdestäkään haastattelusta.

Paina blogin vasemmasta laidasta tunnistetta, Vuoden luokanopettaja 2013. Joka jutusta en tehnyt blogijuttua. Moni toimittaja soitteli minulle myös kysellääkseen taustatietoja juttuunsa. 

Sometin niin paljon kuin sielu sieti.

Minulle tuli myös muutama luentokutsu, joista kieltäydyin pitkän matkan takia. Yhden luennon pidin Vantaan SM-hiihtojen seminaarissa Vantaan kaupungintalolla.

Enkeliporsas taisi olla sika paikallaan, koska moni ei tätä ennen tiennyt, mikä Luokanopettajaliitto on. Myös Vuoden luokanopettaja -titteli tuli paremmin tunnetuksi. Moni minulle tuntematon ihminen tuli juttelemaan kanssani.

Vuoden kohokohdat olivat voimaosallistuminen Korhos-gaten keskusteluun sekä Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlat Tampere-talossa.

Enkeliporsas kiittää ja liihottelee eteenpäin.

Suomen Luokanopettajat ry syntyi Jyväskylässä

Olin viikonloppuna Luokanopettajaliiton vuosikokouksessa Jyväskylän Sokos Hotel Alexandrassa. Kokous oli merkittävä, koska Luokanopettajaliitto sai uuden nimen Suomen Luokanopettajat ry.

Kokouksessa valittiin myös ensimmäinen Suomen Luokanopettajien hallitus sekä puheenjohtaja. Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Luokanopettajaliiton vimeinen puheenjohtaja Matti Sippola Seinäjoelta.

Kokousväki oli aktiivista, avointa ja mukavaa.

Jyväskyläläinen Ruamjai-kuoro avasi vuosikokouksen laulutervehdyksellään.

Luokanopettaja-lehden pitkäaikaista päätoimittaja Martti Helströmiä muistettiin paketilla Elvis DVD-levyjä. Vuoden alusta lehden päätoimittajana aloitti seinäjokelainen Raimo Hautanen. Vasemmalta, Marko Jokinen, Matti Sippola ja Martti Hellström.

Vuoden luokanopettaja 2013 sai kiitokseksi vuoden julkisesta aherruksestaan Luokanopettajaliiton pronssisen ansiomitalin sekä taiteilija Anne Tammisen grafiikanvedoksen, mikä lämmitti mieltäni kovasti. Keskellä on Piritta Siekkinen.

Vuoden 2014 luokanopettajaksi valittiin ulvilalainen Kari Keitaanniemi Kaasmarkun kylästä, "Koulu on kylän sydän". Valitettavasti Keitaanniemi ei päässyt paikalle pokkaaman palkintoaan, olisin mielelläni jutellut hänen kanssaan.

Onnea ja tsemppiä Karille!

Kari Keitaanniemestä Vuoden luokanopettaja (Ilkka 16.3.)

Oli hyvin mielenkiintoista kuulla professori Jouni Välijärven analyysejä PISA:n TIMMS:n ja PIRLS:n tuloksista. Käyrät ovat laskevia kautta linjan, vaikka olemmekin edelleen Euroopan ykkösiä. 

Huolestunut täytyy olla, kun osa pojista on putoamassa kelkasta varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Onneksi koulujen väliset erot ovat pieniä.

Martti Hellströn teki Välijärven analyyseistä hienon tiivistelmän omassa blogissaan:

Syvää analyysiä peruskoululaisten osaamisesta (Martti Hellström 16.3.)

Kokouksen puheenjohtajana toimi Ari Häkkinen Kouvolasta, kuvassa (oikealla) hän onnittelee Suomen Luokanopettajien ensimmäistä puheenjohtajaa, Matti Sippolaa.

Kokouksessa valittiin Suomen Luokanopettajien ensimmäinen hallitus: vasemmalta, Marko Jokinen, Piritta Siekkinen, Janne Louhi, Tia Carina Ukkola, Johanna Pietilä, Eva-Stina Törnroos, Elina Karjalainen ja Riitta Lenkola. Kuvasta puuttuu Eija Västinsalo.

Erityisen mieluisaa oli nähdä pitkästä aikaa kunniavieraat, Anneli ja Martti Mäkelän. Martti on ammattiyhdistysidolini, sillä hän toimi Vantaan opettajien ammattiyhdistyksen puheenjohtajana, kun aloitin opettajan työt v. 1980. Anneli ja Martti opettivat Vantaan Kaivokselan koulussa, Martti toimi myös rehtorina.

Martti oli jämäkkä puheenjohtaja, jonka sanaan aina luotettiin. Hän toimi myös OAJ:n hallituksen puheenjohtajana eli oli OAJ:n kakkosmies heti silloisen OAJ:n puheenjohtaja Voitto Ranteen jälkeen. Martti toimi myös Luokanopettajaliiton puheenjohtajana.

Kokouksessa laadittiin Luokanopettajan päätoimittajan Raimo Hautasen johdolla selkeäsanainen mediatiedote:

Julkista heitteillejättöä peruskoulussa

Suomen Luokanopettajat ry on järkyttynyt suomalaisen perusopetuksen nykytilasta ja kehityksestä. Kuntien yhä lisääntyvät säästötoimet uhkaavat koulujen päivittäisen työn toteuttamista. Oppimistulokset heikkenevät ja sitä kautta Suomi menettää mainettaan laadukkaana koulutusvaltiona.

Koulutuksen järjestäjät rikkovat jatkuvasti perusopetuslakia lomautusten ja säästövapaiden kautta. Turvallisuuttakaan ei voida taata, kun luokassa ei ole opettajaa.

Kuntien säästötoimet rikkovat myös YK:n Lapsenoikeuksien sopimusta, jossa todetaan: ”Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu.” Lapsenoikeuksien sopimus on sisällytetty Suomen perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmiin.

Päättäjät eivät ymmärrä, että leikkaukset kohdistuvat lasten ja nuorten tulevaisuuteen ja sitä velkaa ei heille pystytä koskaan maksamaan takaisin.

Matti Sippola

puheenjohtaja

Suomen Luokanopettajat ry

Vaalimainos tämäkin

  

Kuvassa keekoilen Nääsvillessä tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Minut kutsuttiin juhliin, koska minut valittiin Vuoden luokanopettajaksi 2013.

Juhlat olivat hyvin demokraattiset, mikä sopi minulle hyvin. Ei tarvinnut pukeutua frakkiin. Presidentti Niinistö kutsui juhliin hyvin monia tavallista työtä tekeviä kansalaisia. Kiakkovieraat Juti-naamareiden takaa olivat väärässä.

Kuvan hanska ei ole minun, vaan Meksikon 1968 200 metrin olympiavoittajan Tommie Smithin. Minäkin olen kerran heiluttanut mustaa hanskaa, Puistokulmassa, jotkut voivat vielä muistaakin.

OAJ:n valtuustovaalit 2014 tulevat olemaan mielenkiintoiset. Vantaa on aikaisemmin kuulunut Itä-Uudenmaan piiriin. Piiriuudistuksen myötä kuulumme nyt OAJ Pääkaupunkiseutuun, johon kuuluu Helsingin, Espoon ja Vantaan opettajat. Vaalit voivat olla hyvin arvaamattomat.

Minut pyydettiin mukaan ehdokkaaksi, Yhteinen opettajuus -vaaliliitossa on kokeneita ammattiyhdistysihmisiä. Kärkinimi on viime vaaleissa veret seisauttavan äänimäärän saanut Kari Kinnunen.

Ensin ajattelin, että olen täytemies, jonka tehtävä on haalia vaaliliitolle lisä-ääniä esim. Helsingistä. Viime keväänä tappelin julkisuudessa helsinkiläisten opettajien oikeuksien puolesta, kun Helsingin opetusvirasto jahtasi Antti Korhosta.

Aatteellisesti olen pohjoismainen demokraatti. 

Olen kypsytellyt asiaa jonkin aikaa, kun kerran asetutaan ehdolle, silloin myös pyritään tosissaan.

Jos harkitset äänestäväsi minua, lue blogiani. Silloin ymmärrät, mistä on kyse.

Joustava koulupäivä

En tiennytkään, että vieteri on englanniksi spring.

14.1. Yle

Joustavat koulupäivät keräävät kiitosta rehtoreilta, oppilailta ja vanhemmilta

Lahdessa on saatu hyviä kokemuksia joustavista koulupäivistä. Opetushallitus käynnisti viime syksynä kokeilun, jossa koulupäivien keskelle lisättiin kerhotoimintaa tai pidempiä välitunteja tuomaan liikunnallisuutta ja väljyyttä koulutyöhön.

Lahdesta mukana ovat olleet Renkomäen, Kariston, Möysän ja Kivimaan koulut, mutta joustavuutta on lisätty myös muissa lahtelaiskouluissa.

Pidempi tauko koulupäivän keskellä lisää oppilaiden keskittymistä tunneilla, kertoo koululaisten kerhotoiminnan projektikoordinaattori Suvi Lappalainen. Lappalaisen tietojen mukaan niin opettajat, oppilaat kuin vanhemmatkin ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä uudistuksiin.

- Suomessa koulupäivät ovat perinteisesti hyvin lyhyitä ja tehokkaita.

Opetushallituksen kokeilu jatkuu vielä noin vuoden, ja Suvi Lappalaisen mukaan Lahdessa joustavampia koulupäiviä jatketaan senkin jälkeen.

- Uskon, että jatkamme tätä ainakin niin kauan kuin kerhotoimintaan saadaan valtion tukea.

Ylen jutun otsikko on mielenkiintoinen, kiitosta tulee rehtoreilta, oppilailta ja vanhemmilta, mutta ei opettajilta. Projektikoordinaattori Suvi Lappalainen toteaa, että myös opettajat ovat  olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä uudistuksiin.

En ole tutustunut kunnolla joustavaan koulupäivään, joten googlailin:

Joustava koulupäivä hyödyttää kaikkia (Keskisuomalainen 20.8.)

Joustava eli eheytetty koulupäivä (Mukava-hanke)

Olen koulukerhoaatteen ankara kannattaja. Olen myös huolissani lasten ja nuorten liikkumisesta, sillä noin kolmasosa alkaa pudota kelkasta. Uusimman tiedon mukaan kolmasosa 8. ja 9. luokkalaisista liikkuu enää alle tunnin viikossa, kun heidän pitäisi liikkua kaksi tuntia päivässä!

Urheilulääkäri Harri Hakkarainen totesi, että jo kymmenvuotialta lapsilta alkaa löytyä välilevyn pullistumia, kun he istuvat niin paljon. Ei enää leikitä pihoilla.

Joustavan koulupäivän tauko keskellä päivää tuo uusia mahdollisuuksia esim. juuri kerhotoiminnan kehittämiseen sekä liikunnan lisäämiseen. Tauolla pitää olla toimintaa muuten siitä ei ole mitään iloa kellekään.

Ainoa ongelma on, että kokeilut ovat aina projektinluonteisia, hyvin harvoin olen kuullut epäonnistuneesta koulukokeilusta. Kun kokeilut "lanseeraataan" joka kouluun, yleensä rahoitus ei ole sama kuin kokeillessa.

Minulla on asiasta kokemustakin. Aloitin opettajan työt Hiekkaharjun koulussa Vantaalla. Koulu oli ns. tuntikehyskokeilukoulu. Kokeilimme, kuinka resursseja voidaan jakaa uudelleen. Rahoitus oli hyvä, joten myös kokeiluraportista tuli hyvä. 

Mutta, kun tuntikehystä alettiin soveltaa joka kouluun, resurssit eivät ollenkaan olleet samat kuin kokeillessa. Tuntikehystä ei lisätty kuten kokeilussa tehtiin, vaan sitä vähennetiin entisestään.

Mukava-hankkeen sivuilta:

Vuosina 2002-2005 joustavaa koulupäivää kokeiltiin nimellä eheytetty koulupäivä sekä ala- että yläluokilla seitsemässä koulussa eri puolilla Suomea. Hanke toteutettiin johdollani Jyväskylän yliopistossa Sitran rahoittamana, ja sen suojelijoina olivat eduskunnan puhemiehet Riitta Uosukainen ja Paavo Lipponen. Useat kansanedustajat, erityisesti Kyösti Karjula, osallistuivat hankkeen tukemiseen. (professori Lea Pulkkinen)

Opetushallituksen pääjohtajan Aulis Pitkälän mukaan malli on "vakavassa pohdinnassa", kun opetussuunitelman perusteita uudistetaan ensi vuonna.

Mikäli malli "on vakavassa pohdinnassa", on vakavasti mietittävä, kuinka malli tullaan rahoittamaan koko maassa. En tiedä, kuinka pitkästä tauosta on kyse, mutta jo yhdenkin tunnin tauko keskellä päivää maksaa paljon. Viikossa se merkitsee jopa viittä lisätuntia.

Kuinka tauko rahoitetaan? 

Sitran ja Kyösti Karjulan tuet ovat hyttysen ininää, jos joustavaa koulupäivää aletaan toteuttaa koko maassa. Nyt ei ole varaa edes tavallisiin oppitunteihin, monessa kunnassa tuntikehys on puristettu minimiin.

Lahdessakin ollaan realisteja:

- Uskon, että jatkamme tätä ainakin niin kauan kuin kerhotoimintaan saadaan valtion tukea.

Lisäys, toisenlainen joustavan koulupäivän malli:

Auroran siesta 18 vuotta (Martti Hellström 12.6.2009)

Pieni mainos, Vantaan SM-hiihtojen lähtölaukaus:

Hiihdosta energiaa elämään- seminaari 16.1. 2014 klo 12.30- 16.30

- Vantaan kaupungintalon valtuustosali, Asematie 7, Tikkurila

14.50- 15.20 Hiihto osana koululiikuntaa - miten hiihto pärjää palloilulajeille

- Luokanopettaja Kai-Ari Lundell / Vantaan kaupunki

15.45- 16.30 Panelikeskustelu - miten suomalaiset saadaan enemmän liikkumaan?

- Keskustelijoina ovat kansanedustaja Tapani Mäkinen, Liikunnan ja terveystiedon opettajien liiton puheenjohtaja Riitta Pääjärvi-Myllyaho, Vantaan liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti, vantaalainen ex-maajoukkuehiihtäjä Niklas Colliander sekä luennoitsijat Risto Nieminen, Hannu Tolonen ja Kai-Ari Lundell.

Tervetuloa mukaan!