Suomalaista girl poweria

Kauppalehti 7.2.

OECD: Tytöt loistavat tieteessä ja eniten Suomessa

New York Times kirjoittaa OECD:n tutkimuksesta, jossa testattiin 15-vuotiaiden nuorten valmiuksia matematiikkaan ja tieteeseen 65 maassa.

Uutta on se, että niin sanottuihin pehmeisiin arvoihin kasvatetut tytöt näyttäisivätkin suoriutuvan lähes joka maassa poikia paremmin kovissa tieteissä, mutta lähes yhtä suuri kohu Yhdysvalloissa on syntynyt Suomen pisteistä. Meillä tytöt loistavat suurin piirtein maailman parhaina.

Parempiin pisteisiin pääsivät vain shanghailaiset tytöt.

Suomen alapuolelle jäivät muun muassa kaikki muut Pohjoismaat.

Onneksi olkoon tytöt!

OECD:n tutkimus vahvistaa PISA-tutkimusten tuloksia. Vaikka suomalaiset pojatkin pärjäsivät testeissä muiden maiden oppilaisiin nähden hyvin, tyttöjen pärjääminen oli vieläkin parempaa.

Tyttöjen pärjääminen näkyy jo peruskoulussa. Motivaatio on toista kuin suurimmalla osalla pojista. Lukioon menee selvästi enemmän tyttöjä kuin poikia. 

Suomessa naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten, palkkataso ei. Naisten korkea koulutustaso ei ole eurooppalainen poikkeus, sillä kaikissa EU-maissa naiset kouluttautuvat paremmin kuin miehet.

Naisten koulutus on tärkeämpää kuin miesten. 

Naisia kouluttamalla voidaan parantaa kehitysmaitten asemaa. Suomessakin on tutkittu asiaa, korkeasti koulutettujen äitien lapset pärjäävät elämässä keskinmäärin ottaen hyvin. Äidin koulutus vaikuttaa lapsen hyvinvointiin monella tasolla.

Suuren lapsijoukon terveyttä seuranneessa tutkimuksessa kävi ilmi, että mitä koulutetumpi äiti on, sitä paremmin lapsi voi. Äidin koulutustaso vaikuttaa lapsen liikuntaan ja hampaiden harjaamiseen, vähentää ylipainoa ja auttaa lasta jopa uimaan pitemmälle kuin kouluttamattoman äidin lapsi. (HS 24.4.2012)

Kehitys Suomessa on ollut melko nopeaa. Kun kävin lukiota 1970-luvulla tyttöjä ja poikia oli suurinpiirtein yhtä paljon. 1970-luvun lopulla opiskellessani Jyväskylän yliopistossa opettajaksi, kampuksella tallusteli tyttöjä ja poikia saman verran.

Joskus 1990-luvun alussa lueskelin Opettaja-lehteä ja juttua Jyväskylän yliopistosta. Jutun yhteydessä oli kuva yliopiston päärakennuksen aulasta, valtaisa lauma innokkaita opiskelijatyttöjä ja yksi ainoa orpo opiskelijapoika!

Osa suomalaisista nuorista miehistä syrjäytyy tai syrjäytetään. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) raportti vuodelta 2010 kertoo, että kaksi kolmasosaa syrjäytyneistä nuorista oli miehiä. 

Apunen lukee oppikirjaa kuin piru raamattua

HS 4.12.

Oppikirjan tekijä torjuu Matti Apusen kritiikin

Oppikirjailija ja opettaja Eenariina Hämäläinen tyrmää Evan johtajan Matti Apusen kritiikin 9-luokkalaisille tarkoitetusta yhteiskuntaopin kirjasta. Apunen arvosteli tänään Helsingin Sanomissa julkaistussa kolumnissaan  Forum 9 Yhteiskuntaoppi -kirjaa, jonka yksi tekijöistä Hämäläinen on.

Apunen muun muassa kirjoitti, että kirja "esittelee laajasti hyvinvointivaltiota" ja "kasvattaa kuuliaisia veronmaksajia, joita valmistetaan korkeiden verojen väistämättömyyteen". Sen sijaan talouskasvun merkityksestä annetaan kirjassa Apusen mielestä väärä kuva.

"Ymmärrän, että oppikirjan on esiteltävä eri virtauksia. Kuitenkin jälleen kerran hassutukset saavat runsaasti tilaa ja vastuullinen talousliberalismi – yksilön vapauksien ja velvollisuuksien korostaminen, kilpailun vapaus – haaleita sivulauseen puolikkaita", Apunen sanoi.

Apusen kritiikki aamun Hesarista:

Yhteiskuntaopin kirja kasvattaa kuuliaisia veronmaksajia

Aihe on opettajan kannalta äärimmäisen mielenkiintoinen. Heti alkuun tartun Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtaja Matti Apusen otsikkoväitteeseen: "Yhteiskuntaopin kirja kasvattaa kuuliaisia veronmaksajia".

En voi kuin nauraa. Luonnollinen ihmettelyn aihe on: 

Jos nuorista ei kasvateta kuuliaisia veronmaksajia, minkälaisia veronmaksajia Apusen mielestä sitten pitäisi kasvattaa? Veronkiertäjiäkö? 

Kehottaako Apunen veronkiertoon?

Kuitenkin jälleen kerran hassutukset saavat runsaasti tilaa ja vastuullinen talousliberalismi – yksilön vapauksien ja velvollisuuksien korostaminen, kilpailun vapaus – haaleita sivulauseen puolikkaita", Apunen sanoi. (HS)

Apunen heitti kehiin järjettömän sanaparin, vastuullinen talousliberalismi. 

Talousliberalisti kannattaa vapaakauppaa eikä rakasta taloudensääntelyä tai verotusta. Apunen on ainakin rehellinen ja johdonmukainen.

Suomessa ns. verosuunnittelu alkaa tietyissä piireissä olla pikemminkin normi kuin poikkeus.

Apusen mielestä Forum 9 Yhteiskuntaoppi esittelee laajasti hyvinvointivaltiota. (HS)

Hellanlettas sentään Apunen, jos kirja ei esittelisi laajasti hyvinvointivaltiota, minkälaista valtiota kirjan sitten pitäisi esittää? Kirgisiaa vai Keski-Afrikan Kongoa? 

Onko Apunen sitä mieltä, että Suomi ei ole enää hyvinvointivaltio vai, että suomalaisesta hyvinvointivaltion mallista pitäisi pyrkiä eroon?

Herää kysymys, minkälainen Apusen ihannevaltio on? Vai onko Apunen sitä mieltä, että perinteisiä valtioita ei enää tarvita? 

Hämäläisen mukaan Apunen on lukenut kirjaa valikoiden ja nostanut esiin yksityiskohtia asiayhteydestä irrallaan.

"Apusen silmään olivat sattuneet kirjasta vain ne asiat, jotka hän tulkitsi talouskasvun ja markkinaliberalismin vastaisiksi", Hämäläinen kommentoi. (HS)

Apunen ei löytänyt kirjasta näkökulmia, jotka kertovat, että talouskasvu on välttämätöntä hyvinvoinnille, ja että ilman yrittäjyyttä yhteiskunta ei pärjää, ja että yrittäjyys luo työpaikkoja, toteaa Hämäläinen.

On pakko vetää johtopäätös, että Apunen ei kannata perinteistä kapitalismia, vaan ultrakapitalismia. Perinteinen pohjoismainen hyvinvointimalli näyttää olevan Apuselle kirosana.

Oppikirjantekijä toteaa osuvasti, että peruskoululaisille asioita pitää myös yksinkertaistaa. Totean tähän, että monia käsitteitä pitää peruskoululaisille myös selventää.

Peruskoulussa opetetaan perusasioita.

Ei voida ajatella, että peruskoululainen olisi EVA:n tai EK:n tykinruokaa. Ihminen ei ole pelkkä tuotantoväline. Onneksi peruskoulussa suomalaista nuorta ei kasvateta pelkäksi tuotantovälineeksi tuottamaan rahaa ja mammonaa suomalaisten ultrakapitalistien taskuihin.