Geronimo - koodisana kouluihin?

Iltalehti 3.9.

Aamulehti: Asiantuntija haluaa kouluihin varoittavan koodisanan

Helsingin pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen sanoo, että koodisanan ohella keskusradiosta kuuluva tietty äänimerkki tai musiikkikappale voisi varoittaa opettajia kouluun tulleesta ulkopuolisesta tunkeutujasta.

Hän arvioi, että saksalaisessa koulussa opettajien koodisana pelasti kymmeniä lapsia kouluampumisessa vuonna 2009.

Helsinkiläisten koulujen turvallisuuskulttuuria väitöskirjassaan tutkinut Waitinen korostaa, että lapsille koodia ei saa kertoa.

Opetushallituksen opetusneuvos Pekka Iivonen pitää ajatusta koodisanasta hyvänä, sillä se voi parantaa kouluturvallisuutta. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei pienissä kouluissa ole keskusradiota.

Kouluturvallisuus on noussut jälleen esille Orivedellä sattuneen kouluampumisen vuoksi.

Kun olin opettajana Malminkartanon koulussa, Matti Waitinen oli koulun rehtorina. Malminkartanosta Waitinen siirtyi Helsingin pelastuskorkeakoulun rehtoriksi, mikä oli sääli, sillä hänessä oli aitoa rehtoripaloa.

Waitisen ehdotus turvakoodista on kannatettava.

Kriisitilanteessa tieto on saatava opettajille ja muulle koulun henkilökunnalle. Kaikkien on tiedettävä, kuinka on toimittava. Olisi karmeaa kyykistellä luokassa avuttomana oppilaiden kanssa tietämättä mistään mitään, kuulisi vain ampumista, sekasorron  ja pelastusajoneuvojen ääniä.

Omassa koulussani on sovittu kaksi turvakoodisanaa. Toinen tarkoittaa, että on lähdettävä heti ulos. Toinen tarkoittaa, että oppilaat on pidettävä luokissa, luokkien ovet on pidettävä suljettuina.

Kouluun on tehty toimiva suunnitelma mahdollista kriisitilannetta varten. Opettajat käyvät suunnitelman läpi säännöllisin väliajoin. Koko koulu osallistuu kerran vuodessa poistumisharjoitukseen. Oppilaat ja henkilökunta kokoontuvat luokittain tapaamispaikalle, joka on koulun urheilukenttä. Poistuminen arvioidaan ja käydään läpi seuraavassa opettajienkokouksessa.

Kuten Opetushallituksen Pekka Iivonen totesi, turvakoodin käyttö ei ole täysin ongelmatonta. Pienissä kouluissa ei ole aina toimivia kuulutusjärjestelmiä. Toisaalta kriisitilanteessakin jonkun on kyettävä kuuluttamaan turvakoodin.

Vaikka kuinka koulu varusteltaisiin viimeistä huutoa olevilla turvalaitteilla ja -järjestelmillä, vaikka koulusta tehtäisiin linnake, turvallisuus ei siitä parane. Häiriintyneet ihmiset tai terroristit iskevät vain järeämmin asein.

Kansan Uutiset Verkkolehti: Vanhemmat haluavat talonmiehet takaisin kouluihin

Olen samaa mieltä kuin Kansan Uutisten Verkkolehti. Talonmiehet irtisanottiin kouluista 1990-luvulla. Vahtimestareista tehtiin kouluisäntiä, jotka eivät pääsääntöisesti asu enää kouluilla, koska talonmiesten asunnoista tehtiin muita tiloja. Esim. omassa koulussani tila on iltapäiväkerhon käytössä.

Tällä hetkellä kouluisännillä ei ole enää omaa virallista kouluakaan. Heitä voidaan käyttää tilapäisesti hyppyheikkinä jossakin muussa koulussa, kun ko. koulun oma kouluisäntä on sairas tai lomalla.

Kun oman kouluni talonmies siirrettiin kunnan urheilukenttien hoitajaksi, kouluumme iski selkeä ilkivalta-aalto. Viikonloppuisin paikkoja sotkettiin tai rikottiin. Vasta turvakameroiden asentaminen rauhoitti tilanteen.

Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila: Emme usko valvontakameroiden ja metallinpaljastimien olevan ratkaisu koettuun kouluturvattomuuteen. Turvavälineet ovat heikko lääke ja vieläpä väärään tautiin.

Kouluampujat viisveivaavat turvalaitteista. On paneuduttava ampumisten syihin.

Sitäpaitsi, varhainen puuttuminen tuo säästöä.

Joulu juhlista jaloin

Nyt tulivat ne Martin kaipaamat Opetushallituksen ohjeet koulujen joulujuhlien viettoon. Kuvassa on Pähkiksen viime vuoden joulujuhlien enkeleitä ja paimenia.


HS 19.12.

Koulut saavat päättää itse joulujuhlien kristillisyydestä

Enkeli taivaan -virttä lauletaan monien koulujen joulujuhlissa lähipäivinä. Kouluissa noudatetaan Opetushallituksen ohjeistusta, jonka mukaan yhden virren laulaminen joulujuhlassa on kulttuuriperintöä eikä uskonnon harjoittamista. Koulut saavat itse päättää joulujuhliensa sisällöstä, eivätkä kaupungit ole juuri ohjeistaneet kouluja.

Joulujuhlien vietto voi siis vaihdella kaupungissa kouluittain, kuten esimerkiksi Helsingissä.

"Toisissa kouluissa on ollut uskonnottomia juhlia, ja toisissa joulukirkko on erikseen. Joissakin kouluissa on järjestetty oma juhla uskonnottomille ja sellaisille, jotka eivät halua osallistua joulujuhlaan", kertoo Helsingin opetusviraston opetuskonsultti Tuulia Tikkanen.


Opetushallitus toteaa, että yhden virren laulaminen on kulttuuriperintöä eikä uskonnonharjoittamista. 

Uskonnottomat joulujuhlat? Hmmm...olisiko parasta tällaisissa tapauksissa käyttää nimitystä Syyslukukauden päättäiset. Kyllä se nyt on vaan niin, että joulu on kristillinen juhla.

Itsestään selvää on, että varsinainen uskonnon harjoitus suoritetaan kirkon tiloissa, joulu- ja kevätkirkoissa. Kirkkoon marssikoon ainoastaan kirkkoon kuuluvat.


Vantaalla kaupunki on ohjeistanut kouluja sijoittamaan joulujuhlan selkeästi uskonnollisen sisällön joko juhlan alkuun tai loppuun. Tällöin oppilaat, jotka eivät halua uskonnolliseen sisältöön osallistua, voivat osallistua helposti muuhun osaan juhlasta.

"Uskonnonvapauslainsäädäntöön vedoten ei voi olla pois koulun joulujuhlasta silloin, kun juhla on opetuksen päätösjuhla. Jouluhartaudesta sen sijaan voi olla pois", kertoo opetusneuvos Pekka Iivonen Opetushallituksesta.


Opetushallituksen ja Vantaan kaupungin ohjeistuksien suhteen on selkeä ristiriita.

Pekka Iivonen Opetushallituksesta toteaa, että päätösjuhlat ovat pakollisia. Vantaan ohjeistus tuntuu oudolta, ajatelkaa, jotkut oppilaat kesken juhlan marssivat pois. Juhlan tunnelmaa moinen menettely ei kohota. Pois marssiminen on suorastaan halventavaa. Parempi on, kun juhlaan osallistuminen on noin vaikeaa, oppilas jää yhteisestä juhlasta kokonaan pois. Pois jääneille on silloin järjestettävä oma uskonnoton tilaisuus.

Monet muualta Suomeen muuttaneet haluavat lastensa tutustuvan suomalaisiin tapoihin ja kulttuuriperintöön, mutta koulun tehtävä ei ole käännyttää ihmisiä.

Ehkä Opetushallituksen ohjeet ja Jyrki Kataisen ärähdys nyt selkeyttävät tilannetta. On kertakaikkiaan älytöntä, jos suomalaiset koulut ja opettajat itse eivät arvosta omaa kulttuuriperintöään.

Pelko ei saa ohjata opetusta tai koulun toimintaa.

Jotenkin minusta tuntuu, että silloin kun annetaan periksi ja jätetään enkelitaivaat ja suvivirret pois koulun päättöjuhlista, kyse ei ole sallivuudesta tai muusta, vaan pelosta ja jonkinlaisesta selkärangattomuudesta. Ymmärretään niin maailmaa syleilevästi kaikkea, mutta ei omaa sisintä ja yhteistä kulttuuriperintöämme.

Jos me emme arvosta suomalaisuutta, kukaan muukaan ei sitä tee. Suomalaisuuden arvostaminen ei merkitse sitä, etteikö arvosteta muita.