Joulu juhlista jaloin

Nyt tulivat ne Martin kaipaamat Opetushallituksen ohjeet koulujen joulujuhlien viettoon. Kuvassa on Pähkiksen viime vuoden joulujuhlien enkeleitä ja paimenia.


HS 19.12.

Koulut saavat päättää itse joulujuhlien kristillisyydestä

Enkeli taivaan -virttä lauletaan monien koulujen joulujuhlissa lähipäivinä. Kouluissa noudatetaan Opetushallituksen ohjeistusta, jonka mukaan yhden virren laulaminen joulujuhlassa on kulttuuriperintöä eikä uskonnon harjoittamista. Koulut saavat itse päättää joulujuhliensa sisällöstä, eivätkä kaupungit ole juuri ohjeistaneet kouluja.

Joulujuhlien vietto voi siis vaihdella kaupungissa kouluittain, kuten esimerkiksi Helsingissä.

"Toisissa kouluissa on ollut uskonnottomia juhlia, ja toisissa joulukirkko on erikseen. Joissakin kouluissa on järjestetty oma juhla uskonnottomille ja sellaisille, jotka eivät halua osallistua joulujuhlaan", kertoo Helsingin opetusviraston opetuskonsultti Tuulia Tikkanen.


Opetushallitus toteaa, että yhden virren laulaminen on kulttuuriperintöä eikä uskonnonharjoittamista. 

Uskonnottomat joulujuhlat? Hmmm...olisiko parasta tällaisissa tapauksissa käyttää nimitystä Syyslukukauden päättäiset. Kyllä se nyt on vaan niin, että joulu on kristillinen juhla.

Itsestään selvää on, että varsinainen uskonnon harjoitus suoritetaan kirkon tiloissa, joulu- ja kevätkirkoissa. Kirkkoon marssikoon ainoastaan kirkkoon kuuluvat.


Vantaalla kaupunki on ohjeistanut kouluja sijoittamaan joulujuhlan selkeästi uskonnollisen sisällön joko juhlan alkuun tai loppuun. Tällöin oppilaat, jotka eivät halua uskonnolliseen sisältöön osallistua, voivat osallistua helposti muuhun osaan juhlasta.

"Uskonnonvapauslainsäädäntöön vedoten ei voi olla pois koulun joulujuhlasta silloin, kun juhla on opetuksen päätösjuhla. Jouluhartaudesta sen sijaan voi olla pois", kertoo opetusneuvos Pekka Iivonen Opetushallituksesta.


Opetushallituksen ja Vantaan kaupungin ohjeistuksien suhteen on selkeä ristiriita.

Pekka Iivonen Opetushallituksesta toteaa, että päätösjuhlat ovat pakollisia. Vantaan ohjeistus tuntuu oudolta, ajatelkaa, jotkut oppilaat kesken juhlan marssivat pois. Juhlan tunnelmaa moinen menettely ei kohota. Pois marssiminen on suorastaan halventavaa. Parempi on, kun juhlaan osallistuminen on noin vaikeaa, oppilas jää yhteisestä juhlasta kokonaan pois. Pois jääneille on silloin järjestettävä oma uskonnoton tilaisuus.

Monet muualta Suomeen muuttaneet haluavat lastensa tutustuvan suomalaisiin tapoihin ja kulttuuriperintöön, mutta koulun tehtävä ei ole käännyttää ihmisiä.

Ehkä Opetushallituksen ohjeet ja Jyrki Kataisen ärähdys nyt selkeyttävät tilannetta. On kertakaikkiaan älytöntä, jos suomalaiset koulut ja opettajat itse eivät arvosta omaa kulttuuriperintöään.

Pelko ei saa ohjata opetusta tai koulun toimintaa.

Jotenkin minusta tuntuu, että silloin kun annetaan periksi ja jätetään enkelitaivaat ja suvivirret pois koulun päättöjuhlista, kyse ei ole sallivuudesta tai muusta, vaan pelosta ja jonkinlaisesta selkärangattomuudesta. Ymmärretään niin maailmaa syleilevästi kaikkea, mutta ei omaa sisintä ja yhteistä kulttuuriperintöämme.

Jos me emme arvosta suomalaisuutta, kukaan muukaan ei sitä tee. Suomalaisuuden arvostaminen ei merkitse sitä, etteikö arvosteta muita.