Penicillium -home, Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto. Kuvaliite kirjaan Sisäilma ja terveys - rakentajan opas
HS-Omakaupunki 10.12.
Helsingin koulujen työntekijät vetoavat terveen sisäilman puolesta
140 Helsingin koulujen työntekijää haluaa kiireesti eroon sairastuttavista työtiloista. Heidän allekirjoittamansa vetoomus on lähetetty marraskuun 24. päivänä Helsingin kaupungille, Opetushallitukseen ja ministereille.
Allekirjoittaneet sanovat sairastuneensa pysyvästi tai oireilevansa koulujen kehnon sisäilman vuoksi. Valtaosa allekirjoittaneista on opettajia.
"Vetoamme päättäjiin, jotta homeongelmaan tartuttaisiin käytännön tasolla", vetoomuksessa sanotaan.
"Ongelma on ollut työnantajan tiedossa jo vuosia, mutta uusia sairastumisia ei ole voitu estää. Jopa samasta koulusta on sairastunut pysyvästi useita henkilöitä monen vuoden aikana ilman, että kunnollisia sisäilmatutkimuksia tai ongelman poistavia korjauksia olisi tehty."
Opettajat tekevät kouluissaan työtään kymmeniä vuosia.
Lähes joka kunnan ykkössloganeita on: Työntekijät ovat kunnan tärkein voimavara. Jostain syystä kuntien opettajistoa ei tahdota kuunnella oli sitten kysymys koulujen sisäilmasta tai pikkukoulujen lakkauttumisista.
Ei välitetä edes opettajien terveydestä. Jo muinaisessa Roomassa tajuttiin, että orjista kannatti pitää hyvää huolta, koska orjat olivat tuotantovälineitä ja kauppatavaraa. Näin ajatellen nykyopettajat eivät ole orjienkaan arvoisia.
Kaikki tahot tuntuvat siirtelevän vastuuta.
- Kaupungin opetustoimi sysää pallon poliitikoille. "140 allekirjoittanutta kuvastaa asian vakavuutta. Päätöksentekijöiden tiedossa on, että tarpeita on enemmän kuin hankkeita saadaan eteenpäin", opetustoimen johtaja Rauno Jarnila sanoo.
- "Tämä on tietysti tärkeä asia, muttei yksinomaan rahalla ratkaistavissa. Yksi asia on esimerkiksi tilanpuute. Korjaustahtia on vaikea kovin paljon kiristää", lautakunnan puheenjohtaja Pia Pakarinen (kok) sanoo.
- "Opetushallituksen mukaan asia on puhtaasti Helsingin oma kysymys", Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen sanoo.
Pia Pakariselle, kyllä asia on nimenomaan rahalla ratkaistavissa. Jopa tilaa saadaan rahalla. Pakaristyyppiset vastaukset ovat vastuunkiertoa, harhautetaan selittämällä. Selkokielellä Pakarisen vastaus tarkoittaa, että homekoulut joutuvat pitkälle jonotuslistalle.
Mielellään kuntapäättäjät rakentelevat pömpöösejä kulttuuri- ja urheilulaitoksia, mutta perustoimintojen ulkoisista puitteista ei ole niin väliä. Koulujen korjauksia siirtämällä saadaan kivaa säästöä.
Tiedän opettajia, jotka ovat joutuneet lopettamaan työnsä sairastuttuaan homeongelman takia. Kukaan ei kuunnellut ensioireiden tultua. Vasta, kun vanhemmat nostivat älämölön asiasta, alkoi tapahtua jotakin. Vanhemmissa on enemmän äänestysvoimaa kuin muutamassa keuhkosairaassa opettajassa.
Harva tietää, että myös koneellinen ilmanvaihto tuottaa opettajille suuria vaikeuksia. Ääni jää ilmastoinnin äänien alle. Ilmastointi siirtää helposti rakennuksen epäpuhtaudet ympäri koulua. Ilmastointilaitteet pitäisi putsata säännöllisin väliajoin.
Omassa koulussani suurimmat sisäilmaongelmat johtuvat juuri koneellisesta ilmastoinnista. Koulun 30-vuotisen historian aikana ilmastointikoneisto putkineen on putsattu vain kerran.
Vantaallakin sisäilmaongelmat ovat suuri ongelma. Uomarinteen koulu korjattiin totaalisen perusteellisesti, Laajavuoren koulu tullaan purkamaan kokonaan.
Hulluinta on, että terve koulu on saatu peruskorjaamalla homeiseksi. Taannoin Kaivokselan koulu remontointiin. Rempan jälkeen todettiin, että kouluun on tullut hometta. Koulua jouduttiin remontoimaan heti perään uudelleen.
Koulujen homeongelmat ovat uinuva aikapommi, jota pyritään vähättelemään tai piilottelemaan. Laitetaan päät pensaaseen. Harvoin ongelmat itsestään ratkeavat, piilottelemalla usein ne vain pahenevat.
Onneksi oppilaat ovat yleensä yhdessä koulurakennuksessa korkeintaan kuusi vuotta. Tosin kuudessakin vuodessa kerkiää aivan hyvin altistua homeelle. Toivottavasti uudet koulut rakennetaan kunnolla. Koulurakennuksen pitäisi olla satavuotias investointi.
Pitäkää vanhemmat yllä sitä älämölöä, mikäli lapsenne käyvät homekoulua. Vaatikaa lapsille kunnolliset työolot.
Opettajia ei kuulla kumminkaan, se on jo nähty.
HS-Omakaupunki 10.12.
Helsingin koulujen työntekijät vetoavat terveen sisäilman puolesta
140 Helsingin koulujen työntekijää haluaa kiireesti eroon sairastuttavista työtiloista. Heidän allekirjoittamansa vetoomus on lähetetty marraskuun 24. päivänä Helsingin kaupungille, Opetushallitukseen ja ministereille.
Allekirjoittaneet sanovat sairastuneensa pysyvästi tai oireilevansa koulujen kehnon sisäilman vuoksi. Valtaosa allekirjoittaneista on opettajia.
"Vetoamme päättäjiin, jotta homeongelmaan tartuttaisiin käytännön tasolla", vetoomuksessa sanotaan.
"Ongelma on ollut työnantajan tiedossa jo vuosia, mutta uusia sairastumisia ei ole voitu estää. Jopa samasta koulusta on sairastunut pysyvästi useita henkilöitä monen vuoden aikana ilman, että kunnollisia sisäilmatutkimuksia tai ongelman poistavia korjauksia olisi tehty."
Opettajat tekevät kouluissaan työtään kymmeniä vuosia.
Lähes joka kunnan ykkössloganeita on: Työntekijät ovat kunnan tärkein voimavara. Jostain syystä kuntien opettajistoa ei tahdota kuunnella oli sitten kysymys koulujen sisäilmasta tai pikkukoulujen lakkauttumisista.
Ei välitetä edes opettajien terveydestä. Jo muinaisessa Roomassa tajuttiin, että orjista kannatti pitää hyvää huolta, koska orjat olivat tuotantovälineitä ja kauppatavaraa. Näin ajatellen nykyopettajat eivät ole orjienkaan arvoisia.
Kaikki tahot tuntuvat siirtelevän vastuuta.
- Kaupungin opetustoimi sysää pallon poliitikoille. "140 allekirjoittanutta kuvastaa asian vakavuutta. Päätöksentekijöiden tiedossa on, että tarpeita on enemmän kuin hankkeita saadaan eteenpäin", opetustoimen johtaja Rauno Jarnila sanoo.
- "Tämä on tietysti tärkeä asia, muttei yksinomaan rahalla ratkaistavissa. Yksi asia on esimerkiksi tilanpuute. Korjaustahtia on vaikea kovin paljon kiristää", lautakunnan puheenjohtaja Pia Pakarinen (kok) sanoo.
- "Opetushallituksen mukaan asia on puhtaasti Helsingin oma kysymys", Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen sanoo.
Pia Pakariselle, kyllä asia on nimenomaan rahalla ratkaistavissa. Jopa tilaa saadaan rahalla. Pakaristyyppiset vastaukset ovat vastuunkiertoa, harhautetaan selittämällä. Selkokielellä Pakarisen vastaus tarkoittaa, että homekoulut joutuvat pitkälle jonotuslistalle.
Mielellään kuntapäättäjät rakentelevat pömpöösejä kulttuuri- ja urheilulaitoksia, mutta perustoimintojen ulkoisista puitteista ei ole niin väliä. Koulujen korjauksia siirtämällä saadaan kivaa säästöä.
Tiedän opettajia, jotka ovat joutuneet lopettamaan työnsä sairastuttuaan homeongelman takia. Kukaan ei kuunnellut ensioireiden tultua. Vasta, kun vanhemmat nostivat älämölön asiasta, alkoi tapahtua jotakin. Vanhemmissa on enemmän äänestysvoimaa kuin muutamassa keuhkosairaassa opettajassa.
Harva tietää, että myös koneellinen ilmanvaihto tuottaa opettajille suuria vaikeuksia. Ääni jää ilmastoinnin äänien alle. Ilmastointi siirtää helposti rakennuksen epäpuhtaudet ympäri koulua. Ilmastointilaitteet pitäisi putsata säännöllisin väliajoin.
Omassa koulussani suurimmat sisäilmaongelmat johtuvat juuri koneellisesta ilmastoinnista. Koulun 30-vuotisen historian aikana ilmastointikoneisto putkineen on putsattu vain kerran.
Vantaallakin sisäilmaongelmat ovat suuri ongelma. Uomarinteen koulu korjattiin totaalisen perusteellisesti, Laajavuoren koulu tullaan purkamaan kokonaan.
Hulluinta on, että terve koulu on saatu peruskorjaamalla homeiseksi. Taannoin Kaivokselan koulu remontointiin. Rempan jälkeen todettiin, että kouluun on tullut hometta. Koulua jouduttiin remontoimaan heti perään uudelleen.
Koulujen homeongelmat ovat uinuva aikapommi, jota pyritään vähättelemään tai piilottelemaan. Laitetaan päät pensaaseen. Harvoin ongelmat itsestään ratkeavat, piilottelemalla usein ne vain pahenevat.
Onneksi oppilaat ovat yleensä yhdessä koulurakennuksessa korkeintaan kuusi vuotta. Tosin kuudessakin vuodessa kerkiää aivan hyvin altistua homeelle. Toivottavasti uudet koulut rakennetaan kunnolla. Koulurakennuksen pitäisi olla satavuotias investointi.
Pitäkää vanhemmat yllä sitä älämölöä, mikäli lapsenne käyvät homekoulua. Vaatikaa lapsille kunnolliset työolot.
Opettajia ei kuulla kumminkaan, se on jo nähty.
Tekstit
Homeongelmat johtuvat vain siitä, ettei lapsia enää saa pihalle välituntisin ja luokkia tuuletettua kunnolla. Tätä ei jostain syystä haluta tai uskalleta tunnustaa.
VastaaPoistaAno...ei pidä paikkaansa. Lapset ovat ulkona välituntisin.
VastaaPoistaIkkunoita ei saa edes avata, koska koneellinen ilmastointi menee sekaisin. Välituntisin ei saa siis luokkia tuulettaa.
Homeongelmat johtuvat huonosta rakentamisesta, ja siitä, että välttämättömiä peruskorjauksia on siirretty vuositolkulla.
Usein homeongelmat tulevat kosteusvaurioista.
Luinpa pari viikkoa sitten - öh - oliskohan ollut metrosta - että Hämeenkylän koulusta etsitään homevaurioita. Juuri remontoidusta koulusta! Minulla on sellainen näppituntuma, että ainakin joissain julkisissa rakennuksissa homeongelmat ovat alkaneet remontin jälkeen.
VastaaPoistaItse allekirjoitin ko. adressin koska olen homekoulun opettaja.
VastaaPoistaVoin kertoa: eivät pidä edes h-koulujen vanhemmat meteliä, vaan tyytyvät "viranomaisselvityksiin" kuten suuri osa opettajalampaistakin.
Ja hei, on pakko olla kerettiläisyydelleni uskollinen: missä näissä asioissa on OAJ, edes paikallistasolla?
Me homekoulujen opet tiedämme vastauksen.
Niin tsaarista tämä kaikki on, niin tsaarista...
Out
Hei!
VastaaPoistaHuomasin vasta nyt nimeni mainittavan tässä blogissa oudolla tulkinnalla.
Puolen tunnin keskusteluni toimittajan kanssa oli Hesarin artikkelissa tiivistetty kahdeksi virkkeeksi.
Kuten kyseisessä jutussa totesin, ongelma ei ole korjattavissa p e l k ä s t ä ä n rahalla. Muutamana viime vuonna rahaa on itse asiassa käytetty Helsingissä peruskorjauksiin aika runsaasti. Ensi vuodeksikin on luvassa 49 miljoonaa euroa, ja seuraaville kahdelle vuodelle 50-60 miljoonaa euroa. Tämän summan lisääminen ei yksin auttaisi, koska pullonkaulana on peruskorjausten suunnittelu ja toteuttaminen. Lähes jokaisessa opetuslautakunnan kokouksessa hyväksytään hankesuunnitelma tai toinenkin, mutta lista on niin pitkä, ettei se hevin lyhene.
Tarkoituksenani ei ollut valitella uutisessa tilojen vähyyttä, vaan VÄISTÖtilojen vähyyttä. Normaalit peruskorjaukset pyritään tekemään koulujen kesälomien aikana, mutta isot peruskorjaukset kestävät väistämättä pidempään, jolloin tarvitaan väistötiloja. Hitaimmin työt edistyvät, jos paikalle joudutaan hankkimaan parakkeja, koska siihen kuluu yleensä kaiken kaikkiaan (viemärityöt ym.) noin 9 kk. Kaupunki on pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan vuokraamaan myös valmista tilaa, mutta sitä ei ole hyvin saatavilla. Vastikään vuokrattiin Oulunkylästä entinen Sihteeriopisto ammatillisen koulutuksen väistötilaksi ja Pengerkadulta 10 vuodeksi tilat, joihin siirtyy vuoron perään useampi lukio niiden rakennusten peruskorjausten ajaksi.
Masentavinta kaikessa on ollut se, että Helsingissä yksi aivan uusikin koulurakennus on homehtunut. Tapahtunutta on analysoitu, ja syynä ovat olleet moninaiset rakennusaikaiset virheet, valvonnan puuttuminen, luokattoman huono käyttöönottosiivous ja käyttövirheetkin. Tein valtuustossa hyväksytyn toivomusponnen siitä, että homekorjausten ja niihin liittyvien hyvien toimintatapojen suunnitteluun allokoitaisiin Tilakeskuksessa yksi virkamies, jolle asia kuuluisi täysipäiväisesti. Edes yksi, mielellään enemmänkin. Valvontaa on tehostettava, ja kyseenalaistan kaupungin rakentamisessa liian pitkien alihankintaketjutusten käytön, koska vaikuttaa siltä, että silloin kukaan ei kanna vastuuta.
Olen pohtinut myös sitä, mitä pitäisi tehdä kouluisäntäjärjestelyille. Kouluisännät ovat nykyisin Palmian alaisuudessa. Olisin halukas pohtimaan heidän palauttamistaan takaisin koulujen henkilöstöön, suoraan rehtorien alaisuuteen. Olisi tärkeää, että heidät koulutettaisiin pitämään huolta koulurakennuksista ja seuraamaan niiden tilaa. Esim. ilmastoinnin säädöt ovat monimutkaisia. Kouluisäntien vaihtuvuus on ollut joillain kouluilla liian suurta. Tuttujen aikuisten läsnäolo on tärkeää myös oppilaiden kannalta.
Koulujen sisäilmaongelmat ovat ilman muuta ikävin ja surullisin ongelma opetustoimessa – niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa – tällä hetkellä, ja pidän niiden korjaamista yhtenä lähivuosien tärkeimmistä tehtävistä, joihin pitää löytyä riittävästi rahaa mutta myös riittävän hyvä valvonta, muuten nekin rahat menevät hukkaan, kuten muutama surkea korjaustapaus osoittaa.
Pia Pakarinen
Pia Pakariselle...kiitos, kun vaivauduit kommentoimaan.
VastaaPoistaKirjoitin blogikirjoitukseni Hesarin artikkelin perusteella. Tunnen paremmin vantaalaiset olosuhteet kuin helsinkiläiset. Homekoulujen suhteen oletan, että tilanne on molemmissa kaupungeissa samankaltainen.
Homekoulujen opettajistoa pännii ankarasti asioiden peittelyt ja viivyttelyt. Joka vuosi homekoulussa työskentelyä pahentaa opettajien terveystilannetta. lapset eivät onneksi työskentele kouluissa ikuisesti.
On erittäin hyvä, jos asiaan on nyt herätty voimalla. Ilman muuta selvää on, että homekouluongelmat ratkaistaan rahalla. Rahalla niitä kouluja korjataan ja niitä väistötiloja voidaan hankkia.
Jotain todella pitää tehdä rakentamisen valvonnalle. On ilmeisesti mietittävä, onko nykyisenkaltainen kilpailuttaminen järkevää, kun se on johtanut alihankintaketjutuksiin ja suomalaisen ammattitaitoisen työvoiman hyljeksintään.
Nykyisenkaltainen "hukkakorjaaminen ja -rakentaminen" on älytöntä ja kallista. Kuntarakentamissa vallitsee nyt "villin lännen ja idän lait".
On mietittävä, otetaanko muutama piiru taaksepäin ja perustetaan kaupungille oma rakennusyksikkönsä koulurakentamista varten. Opettajat ja kunnan lapset eivät saa olla "terveyspelinappuloita".
Pia Pakarinen: "Olen pohtinut myös sitä, mitä pitäisi tehdä kouluisäntäjärjestelyille. Kouluisännät ovat nykyisin Palmian alaisuudessa."
Itse olen ollut tuota mieltä alunperinkin. Kun työntekijä edustaa toista firmaa, sitoutuminen ei ole koskaan korkeaa tasoa. Oman koulun tuntemus on aivan toista luokkaa, kun kouluisäntä on sitoutunut työpaikkaansa ja esimies on koko ajan lähellä ja saavutettavissa. Joka nurkka on tuttu.
Olisi mietittävä paluuta vanhaan siinäkin mielessä, että tuplattaisiin koulujen huoltotyöntekijöiden määrä, vahtimestarit ja talonmiehet takaisin. Isoissa kouluissa töitä riittää molemmille. Talonmiehen palkka oli niin pieni, että heitä ei olisi kannattanut pistää kouluista ulos. Yhteiskunnalle tulee kalliimmaksi yhden työttömän miehen ylläpito kuin yhden talonmiehen palkan maksaminen.
Kaitsu,
VastaaPoistajos luokan ilma ei kierrä riittävästi painovoiman tai koneellisen ilmanvaihdon avulla, ikkunoita saa ja pitääkin avata vähäksi aikaa välitunnilla.
Tätä mieltä on Vantaalla myös tilakeskus. Ei ole ehkä riittävän selkeästi kerrottu.
K
Kari...aina silloin tällöin on pakko toimiakin noin. Kiitos vahvistamisesta.
VastaaPoista