HS 16.12.
Käsityöstä halutaan samansisältöinen aine tytöille ja pojille
Käsityö pitäisi järjestää kaikille oppilaille – niin tytöille kuin pojille – samansisältöisenä ja yhtenäisenä oppiaineena, esittää opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä. Myös oppiaineen nimeä tulisi muuttaa niin, että se kuvaisi ja tukisi enemmän teknologiaa ja taiteellisia arvoja.
Työryhmä ei kuitenkaan ehdota itse uutta nimeä käsityölle, jonka tulisi ryhmän mukaan edistää käsillä tekemisen taitoja ja erilaisten materiaalien käyttöä.
"Pyörittelimme erilaisia nimivaihtoehtoja, mutta emme keksineet sopivaa. Eihän se voi olla käsiteknologia tai pelkkä teknologiakasvatuskaan", sanoo työryhmää johtanut ylijohtaja Petri Pohjonen Opetushallituksesta.
Koska työryhmä ei ole keksinyt uutta ja hyvää nimeä käsityölle, niin minä ehdotan uudeksi oppiaineen nimeksi artesaanitaito. Artesaanitaidossa yhdistyy sekä käsillä tekemisen taito ja erilaisten materiaalien käyttö. Nimi viittaa myös taideteollisuuteen hyvin laajasti.
Mutta pitääkö käsityö järjestää kaikille oppilaille samansisältöisenä? Kysymys jakaa ainakin opettajistoa vahvasti.
Alakoulussa käsityötä opetetaan samansisältöisenä kaikille 3. ja 4. luokilla, syksyllä teknistä ja keväällä tekstiiliä ja päinvastoin. 5. ja 6. luokkalaiset saavat valita kumpaa he haluavat painottaa, teknistä vai tekstiiliä. Valittua ainetta opiskellaan suurin osa vuodesta, neljäsosa vuotta sitä toista ainetta. Yläluokilla saa valita kumman käsityön haluaa.
Minä kannatan valinnanmahdollisuutta vanhaan malliin. Uutta tuntijakoa suunniteltaessa on puhuttu paljon valinnaisuudesta. Nyt ehdotetaan, että käsityön suhteen oppilas ei saakaan valita. Mielestäni ainakin yläkoulussa oppilaalle on taattava valinnanmahdollisuus teknisen ja tekstiilin välillä.
Valinnanmahdollisuuden poistaminen ei ole tasa-arvoista. Kaikki oppilaat pakotetaan samaan muottiin. Ajatellaanpa, että poika tai tyttö on lahjakas jommassakummassa aineessa, ja häneltä evätään yläkoulussa mahdollisuus keskittyä "hakaoppiaineeseensa" täysipainoisesti.
Toisaalta on aivan järkyttävää, että uudessa tuntijakoehdotuksessa oppilas voi yläkoulusta lähtien rajata musiikin tai kuvataiteen pois.
Toistan oman näkemykseni taide- ja taitoaineiden viikkotuntimäärästä läpi peruskoulun:
2 tuntia musiikkia, 2 tuntia kuvataidetta, 2 tuntia artesaanitaitoa, 4 tuntia liikuntaa.
Taide- ja taitoaineet edistävät ihmisyyttä ja tasa-arvoa. Ihminen ei kasva kokonaiseksi ilman musiikin tai kuvataiteen tarjoamia elämyksiä.
Käsityönurkka
Mitä ovat nämä esineet
-
Vispilä
Zippo
Ämpäri
Äyskäri
Arkipuku
Aromipesä
Astia
Astianpesukone
Baarituoli
Bolero (vaate)
Divaani
Esiliina
Futon
Gore-Tex
Haalari
Haarukka
Halterneck
Ha...
Tekstit
Blogistin ehdottama 10 tuntia viikossa taide- ja taitoaineisiin, on, no, suoraan sanottuna, kamala virhearvio ainakin silloin, jos samassa suhteessa ei nostettaisi luonnon- ja yhteiskuntatieteiden tuntimäärää.
VastaaPoistaNykynuoren ja -aikuisen klassisen sivistyksen taso on nyt jo skandaali: merkittävin tiedonlähde toimittajista opettajiin on wikipedia!
Tuollainen blogistin ehdottama "askartelukoulu" (anteeksi vulgaari, liioiteltu termi)vahvistaisi tätä kehitystä edelleen, ja siten todellisen eliitin valtaa meistä maan matosista.
Tänään, yllätys yllätys, keskusta torjui uusimman koulu"uudistuksen". Mm. draama oppiaineena ei mennyt kepun vastustuksesta läpi. Hyvä. Kohta vihreät ovat tällä menolla kieltämässä matematiikan (ja ehdottamassa virkkuu-oppiainetta tilalle), koska sillä voi todistaa ettei ilmastonmuutos olekaan totta ja että ydinvoima on se turvallisin energiavaihtoehto. (On jo esimerkkejä lukioista, joissa ei saanutkaan laskea yhteen ydinvoiman tilastotieteellistä turvallisuusastetta vrt. maailman kaikkien ydinvoimaloiden käyttövuodet vrt. se ainoa todellinen ydinonnettomuus.)
Suomen koululaitos tarvitsee logiikkaa ja logiikkaa ja logiikaa. Sitten vasta tehdään ne patalaput. Sori.
Itse luen paljon, käyn taidenäyttelyissä jne. Mutta en oleta että taiteen kulutuksen pitäisi olla kansalle pakkosyötettyä kulttuuriohjausta jo kouluikäisestä. Syvä taide löytää aina yleisönsä. Taiteeseen ajaa meidät syvempi kaipuu kuin ops.
Out
Out...ehdotukseni tuntimäärän suhteen ei ole mullistava. Alakoulussa musiikkia, kuvista ja käsityötä on suurinpiirtein kaksi viikkotuntia per oppiaine.
VastaaPoistaLiikunnan tuplaaminen on välttämätöntä jo kansanterveyden kannalta. Tutkimusten mukaan tiettyjen ikäluokien kunto on surkea. Liikunta- ja terveystapojen juurruttaminen on mitä järkevintä ennaltaehkäisyä, mikä tuo yhteiskunnalle suuria säästöjä.
"Askartelukoulu"-nimitys on todellakin vulgaari. Taiteet kuuluvat nimenomaan klassiseen sivistykseen, ovat aina kuuluneet, Hesse, Bach, Rodin...ovatko he askartelijoita?
Suomi tulee tarvitsemaan osaajia, jotka pystyvät liikkumaan monipuolisesti esim. taiteen ja tekniikan maastoissa. Hyvä esimerkki maailmalta alojen onnistuneesta liitosta on Apple, joka on onnistunut siinä missä Nokia ei, muotoilussa.
Pelkällä perinteisellä insinöörijohtoisella suunnittelulla ei enää pitkälle pötkitä. Oletko miettinyt, mistä johtuu suomalaisen arkkitehtuurin ja rakentamisen nykyalennustila?
Siinä olet oikeassa, että yhteiskuntatieteiden, lue historian ja yhteiskuntaopin osuus, on meillä pieni.
Sitäpaitsi alkaa näyttää siltä, että yhteiskunnan "tavoitteena" on pitää tietty kansanosa tykkänään ilman töitä. Silloin musiikeilla, kuviksilla ja käsitöillä on suuri merkitys, vrt. kolmas sektori.
Ei ole kyse "taiteen pakkosyötöstä" kuten ilmaiset, vaan kokemisesta ja tekemisestä.