Vihapuhetta musiikintunneilla

Aamulla lukiessani Hesarin Mielipidettä, hieraisin silmiäni. Filosofian sukupuolentutkimuksen tohtori ja dosentti Taru Leppänen väittää, että suomalaisuus on alakoulujen musiikinkirjoissa ensisijaisesti miehiin liittyvä asia.

Voi olla, että blogikirjoituksellani pistän pääni mehiläispesään.

Otteita Leppäsen mielipidekirjoituksesta:

HS 23.8.

Laulujen sisältämä nationalismi otettava puheeksi koulussa

Opetusmateriaaleissa saattaa olla vihapuhetta läheisesti muistuttavia piirteitä. Vihapuheen kannalta kiinnostavia ovat esimerkiksi alakoulujen  musiikin oppikirjasarjat ja niihin sisältyvät itsenäisyyspäivän viettoon liittyvät nationalistiset laulut.

 "Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen", todetaan peruskoulun opetussuunnitelmassa. Näiden arvojen tulisi toteutua musiikinopetuksessakin.

Suomalaisuus on alakoulujen musiikinkirjoissa ensisijaisesti miehiin liittyvä asia. Maamme-laulussa Suomi on "maa kallis isien". Siniristilipussa "Isät, veljet verellään, vihki sinut viiriksi vapaan maan. Ilomielellä sun jäljessäs käymme tein isäin astumaan". Kansallisuuden ja maskuliinisuuden sidos säilyy vahvana myös uudemmissa lauluissa. Vuodelta 1999 olevassa laulussa Nostetaan lippu salkoon todetaan maamme varttuneen "isoisän ikään".

Kasvatustieteilijä Sirpa Lappalainen on esittänyt, että suomalaisen heteroseksuaalisen maskuliinisuuden tärkeä rakennusosa on valmius puolustaa fyysistä kansallista tilaa. Musiikin oppikirjojen nationalistiset laulut ovat mukana kasvattamassa pieniä poikia tähän tehtävään.

Suomalaisuuden esittäminen maskuliinisena ja sen kytkeminen väkivaltaan ei edistä peruskoulun opetussuunnitelman toteutumista. Lauluohjelmiston sensurointi ei ole ratkaisu ongelmiin. Askel peruskoulun arvopohjan toteutumiseen olisi, että musiikin oppikirjoissa ja oppitunneilla nostettaisiin nationalismin, sukupuolen ja väkivallan teemoja esille ja käsiteltäisiin niitä kriittisesti oppilaiden kanssa. Tällaisenaan oppikirjasarjat eivät tarjoa välineitä kulttuurien kohtaamiseen liittyvien eettisten kysymysten käsittelemiseen.


Minä olen kokenut suomalaisuuden aina hyvin feminiinisenä. Suomen karttaa kuvataan usein Suomi-neitona. Kun opetan suomea ja sen kielioppia, oppiaineena on äidinkieli.

Äidinkieltä opetetaan koulussa noin viisi kertaa enemmän kuin musiikkia.

Nykymusiikkitunneilla lauletaan enää hyvin harvoin yllä kuvattuja kolmea laulua. Maamme ja Siniristilippu opetetaan kyllä ja niitä lauletaan yhdessä kerran vuodessa itsenäisyyspäivänä. Laulut kuuluvat suomalaiseen kulttuuriperintöön.

Ainakaan minä en rinnastaisi ko. lauluja vihapuheeseen.

Jos niitä musiikinkirjoja oikein kunnolla plaraa, niistä löytyy kaikenmaailman lauluja, jotka edistävät rauhaa ja ystävyyttä eri kansojen kesken.

Musiikinopetus ei ole irrallinen osa kaikesta muusta peruskoulussa opetettavasta.

Koulussa opetetaan mm. historiaa ja maantietoa, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään asioita laajemmin. On ensimmäinen kerta, kun kuulen, että musiikinopetus sotii ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, demokratiaa jne. vastaan.

Leppänen ehdottaa, että musiikin oppitunneilla nostettaisiin nationalismin, sukupuolen ja väkivallan teemoja esille ja käsiteltäisiin niitä kriittisesti oppilaiden kanssa. Leppäselle totean, että musiikin tunteja peruskoulussa on hävyttömän vähän.

Jos musiikin opetussuunnitelmat kiinnostaa, kannattaa katsoa vaikka Myyrmäen alueellista opetussuunnitelmaa musiikin osalta.

http://www.edu.vantaa.fi/pahkis/ops/22_musiikki.htm

Musiikin opettamiseen kuuluu paljon muutakin kuin musiikin oppikirjat.

Leppäsen ehdottamia asioita käsitellään muissa oppiaineissa. Musiikintunneilla pitäisi keritä laulaa ja soittaa ja saada elämyksiäkin, tuottaa iloa lapsille.

Sirpa Lappalaisen lausehirviö "suomalaisuuden heteroseksuaalisuuden maskuliinisuuden tärkeä rakennusosa on valmius puolustaa fyysistä kansallista tilaa" on järjetön. Puhuuko Lappalainen miehisyydestä? 

Väite, että "musiikin oppikirjojen nationalistiset laulut ovat mukana kasvattamassa pieniä poikia tähän tehtävään" on vielä järjettömämpi. Siis musiikintunneilla opetetaan poikia sotimaan ja tappamaan? Olenko käsittänyt oikein?

On selvää, että 1940-luvulla kouluissa nostettiin puolustustahtoa ja isänmaallista henkeä laulamalla, mutta ne ajat ovat kaukana takana. Nykykoululaisista pyritään kasvattamaan rakentavia ja rauhaa rakastavia kansalaisia, olivat he se sitten poikia tai tyttöjä.

Taidetta kouluihin!

Edutopia

HS 15.3.

Oppilaat hallitsevat taitoaineet vain tyydyttävästi

Musiikin, kuvataiteen ja käsityön osaaminen peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa on keskimäärin välttävää tai enintään tyydyttävää, kertoo Opetushallituksen tekemä arvio.

Arviointi kohdistui ensimmäistä kertaa taide- ja taitoaineisiin.

Tietoja ja vähän itse taitojakin mitanneet testit tehtiin viime keväänä 152 koulussa, ja niihin osallistui liki viisi tuhatta oppilasta.

Kaikissa kolmessa oppiaineessa osaamisessa oli tuntuvia eroja oppilaiden välillä. Erot johtuivat pitkälti siitä, että vain osa oli opiskellut näitä aineita valinnaisina myös ylimmillä luokilla.

Opettajat ja rehtorit valittivat, että opetusaikaa taitoaineisiin on aivan liian vähän, ja toisinaan kyseisiä tunteja saatetaan käyttää jopa muiden aineiden kokeisiin.

Tulos oli aivan odotettu.

En ole koskaan ymmärtänyt, että oppilaat pistetään yläkoulussa valitsemaan esim. musiikin ja kuvataiteen väliltä. Kaikki tarvitsevat sekä musiikkia että kuvataidetta. Taiteet ovat yksi ihmisyyden perusta.

Alakoulun tuntimäärät taito- ja taitoaineiden suhteen ovat riittävät liikuntaa lukuunottamatta. Liikuntaa on vain kaksi viikkotuntia, käsittämättömän vähän. Liikunnan määrä tulisi tuplata.

Oikeat viikkotuntimäärät kaikille oppilaille läpi peruskoulun pitäisi olla:

- liikunta 4 vt

- musiikki 2 vt

- kuvataide 2 vt

- käsityö 2 vt

Joskus tuntuu, että koulu on oppilaille liian teoriapainoitteinen, ei ole tilaa hengittää. Oppiminen vaatii ilmaa, aikaa, opittua pitää sulatella. Lapsi ei voi olla mikään tietolikasanko, joka tuupataan ääriään myöten täyteen.

On totta, että taitoaineita käytetään surutta muiden oppiaineiden tarpeisiin. Alakoulussa ei ole oppiainetta nimeltä tietotekniikka. Kuuden vuoden ajan opettajat taiteilevat minkä oppiaineiden tunneille tietotekniikan opetus tungetaan. Olen tänä lukuvuonna opettanut tietotekniikkaa toisella kuvataiteen tunnilla.

Monet opettajat pitävät kuvista jonkinlaisena muiden oppiaineiden apuaineena, kuvistunneilla tehdään ties minkälaisia biologian, maantiedon tai historian projekteja. Kyllä kuvataide on kuvataidetta omine oppisisältöineen ja tavoitteineen.

Olen aivan varma, että tulevaisuudessa tarvitaan muutakin kuin "insinöörivetoista" suunnittelua. Hyvä esimerkki löytyy älypuhelimista, Apple vetoaa ihmisiin aivan eri tavalla kuin teknisesti monipuolisempi Nokia. Muotoilulla ja mielikuvilla on kovassa kilpailussa sijansa, tarvitaan eri alojen ristivetoa.

Valekuvismaikka

newsgrist.typepad.com

(Siristä silmiäsi ja katso kuvaa tarkemmin, hauskaa miespainantaa. Voihan niitä tulppaaneja näinkin painella, riemastuttava kolmen ukon yhteistaideteos, todellista kokeilevaa taidetta.)

HS-STT 27.9.

Valeopettajan palkkaus maksoi kunnalle kymmeniä tuhansia

Kuortaneen valeopettajajutun esitutkinta on valmistunut, ja juttu siirtyy seuraavaksi syyttäjälle. Valeopettajaksi epäilty nainen on kertonut poliisikuulusteluissa ostaneensa tutkintotodistuksen tuntemattomaksi jääneeltä henkilöltä.

Nainen ehti työskennellä kymmenen vuotta kuvaamataidon lehtorina ennen kuin tapaus tuli ilmi viime keväänä.

Epäilty toimitti työtä hakiessaan vuonna 2 000 jäljennöksen tutkintotodistuksestaan. Poliisitutkinnassa kävi ilmi, ettei hän ollut suorittanut kyseistä tutkintoa.

Valekuvismaikan tapaus on äärimmäisen harvinnainen, opetetaan väärennetyin paperein.

Tällaisetkin tapaukset estettäisiin opettajarekisterillä. Työnantajan olisi helppo parilla klikkauksella tarkistaa palkattavan opettajan pätevyys.

Feikkikuvis-tai musiikinmaikkoja on ollut kautta aikojen. Monissa pikkupitäjissä on kunnantaiteilijat opettaneet kuvista tai kanttorit musiikkia. Yksi syy moiseen toimintaan ennen on ollut se, että joka pitäjään ei päteviä opettajia hakeutunut. Pikkulukioissa ei päteville opettajille aina ollut riittävästi tuntejakaan.

Joskus on feikattu työnantajan toimesta. Epäpätevän opettajan palkkaaminen tulee halvemmaksi, vaikka saatavilla olisi ollut päteviäkin opettajia.

Olen joskus ajatellut, että pikkulukioiden tarpeeseen pitäisi kouluttaa taiteen moniottelijoita, opettajia, jotka olisivat opiskelleet sekä kuvataidetta että musiikkia.

Hyvin mielenkiintoista koulutusta annetaan Itä-Suomen yliopistossa Savonlinnassa, siellä on mahdollisuus suorittaa OpeArt-luokanopettajan koulutustatutkinto. Savonlinnalaisen opettajankoulutuksen erityispiirteitä ovat yhtenäisen peruskoulun opettajuuteen liittyvä tutkimus sekä suuntautuminen taide- ja taitoaineisiin.

Vanhin tyttäreni pääsi opiskelemaan Savonlinnaan OpeART-linjalle, pitänee seurailla, millaista opiskelun sisältö on. Äkkiä ajatellen juuri tällaista koulutusta pitää ollakin, luokanopettajia, joilla on kaksoistutkinto tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan. Trendi on yhtenäiskouluihin päin, oppilas käy koko peruskoulunsa samassa koulussa, opettajina samat tutut opettajat. Vaikuttaa turvalliselta.

Ikävä kyllä Itä-Suomen Savonlinnan laitos on liipasimella, voi olla, että tulevaisuudessa opiskelu keskitetään Joensuuhun.