Pisa-Schock in Finnland

29.9. Deutschlandradio Kultur

Pisa-Schock in Finnland

Jahrelang belegte Finnland bei Bildungsvergleichen den ersten Platz. Doch im vergangenen Jahr stürzte das Land regelrecht ab: Platz 12! Eine Folge der drastischen Kürzungen im Bildungsbereich - aber nicht nur.

Gutes Benehmen: An der "Pähkinänrinteen"-Grundschule von Vantaa, der Nachbarstadt Helsinkis, legen sie wert darauf. Klassenlehrer Kai-Ari Lundell nickt energisch. Dass seine Schüler aus der fünften Jahrgangsstufe aufstehen, wenn er das Klassenzimmer betritt: Das, findet der schlaksige Zwei-Meter-Mann, dem man seine Anfang 60 nicht ansieht, gehört sich so. Es ist Freitagvormittag, kurz nach elf.


Toimittaja Michael Frantzen haastatteli minua elokuussa työni lomassa, luokassa, opettajienhuoneessa, ruokalassa. Kierrätin Michaelia ympäri koulua.

Olo oli hontelo, koska haastattelu tehtiin englanniksi. Käytän englantia hyvin harvoin, oikeastaan vain jalkapallotoiviomatkoillani Liverpoolin Anfieldillä ja Brittein saarilla. 

On aika vaikea ottaa kantaa Deutchland Radion juttuun, koska en osaa saksaa. Luin lukiossa lyhyen venäjän. 

Itse haastattelusta en kovin paljon enää muista. Painotin kovasti, että meidän ei pidä lähteä kilpailemaan Aasian tiikereiden kanssa, vaan meidän on vastattava omilla aseillamme ja luotettava omaan koulujärjestelmäämme. Aasian mailla on varaa hukata sieluja, meillä ei.

Kokeilin Googlen kääntäjää, mutta siansaksaahan sieltä tuli.

Saksan taitajien kannattaa lukea koko juttu. Beitrag hören -nappia painamalla jutun voi kuunnellankin. 

Tankero-Enkeliporsas.

1. Our politics say: education, education and education. And then they cut after ten seconds.

2. In Finland we don't compete with anybody. We trust our system.

Vuoden luokanopettajapäivitystä - hauska mediapäivä 2.

22.8. Deutschlandradio Kultur

Here is my request: 

The foreign affairs program "Weltzeit" of National German Radio "Deutschlandradio Kultur" is planing a feature story on the Finish school system. We would like to find out how schools like yours work, what kind of educational strategies you have and also what German schools could learn from the Finnish example.

Kind regards,

Michael Frantzen Freelance reporter with Deutschlandradio Kultur 


Viime viikolla meililaatikkooni tipahti mielenkiintoinen viesti, Deutschlandradio halusi tehdä jutun suomalaisesta peruskoulusta.

Vastasin Michael Frantzenille ja kirjoitin, että tervetuloa. Painotin, että koulumme on aivan tavallinen peruskoulu, joten suomalaisesta peruskoulusta ei tulla esittämään mitään kiiltokuvaa.

Kun Michael saapui kouluumme, kierrätin paikat, samalla hän haastatteli.

Painotin kovasti hyvää suomalaista opettajienkoulutusta, jonne on tunkua toisin kuin saksalaiseen opettajienkoulutukseen. Frantzen totesi, että Saksassa opettajiksi hakeutuvat sellaiset nuoret, jotka eivät oikein tiedä, mitä he muutakaan opiskelisivat. 

Kerroin, että Suomessa opettajienkoulutukseen on hyvin vaikea päästä, koska hakijoita on niin paljon. Suomessa opettajan ammattia vielä arvostetaan. Tosin arvostus ei näy palkkauksessa, kun taas Saksan opettajat ovat hyvin palkattuja.

Toinen asia, jota painotin Michaelille, on suomalaisten opettajien pedagoginen vapaus, joka Saksasta puuttuu. Saksassa opetus on hyvin ohjeistettua ja koulujärjestelmä on edelleen vanhakantaisen hierarkinen. 

Kolmanneksi totesin, että meillä ei ole varaa hukata yksilöitä, koska meitä on niin vähän. Michael oli erittäin kiinnostunut erityisopetuksestamme. Kierrätin häntä erityisluokassa, mikä oli vierailun kohokohta. Erityisopettaja Anna Kihlström osaa saksaa erittäin hyvin, koska hän on opiskellut että opettanut Saksassa. 

Kun tulimme luokkaan, matematiikan tunti oli keskeytynyt, koska luokassa pohdittiin hyvin ajankahtoista henkilöä, Vladimir Putinia. 

Anna kertoi tarkemmin suomalaisesta eritysopetuksesta kauniilla saksan kielellään. Kerroimme myös suomalaisesta inkluusiosta.

Michael ihmetteli myös oppilashuoltosolua, jossa on psykologin, kuraattorin ja terveydenhoitajan huoneet.

Michael vieraili myös rehtori Mikko Kyrön luona. Mikko kertoi Vantaan koululaitoksesta ja vantaalaisista painotuksista. Sekä Mikko että minä ilmaisimme tyytyväisyytemme koulumme nykyiseen luokkakokokeskiarvoon, joka on 21 ilman mitään Excel-taulukkohuijausta.

Michael kysyi minulta, mikä on suomalaisen peruskoulun suurin haaste tällä hetkellä. Kerroin hänelle, että pahin haaste on kuntien rahoituskriisi, joka heikentää suomalaisen peruskoulun totuttua tehovoimaa. Sanoin Michaelille, että pikkuhiljaa koulutuksellinen tasa-arvo on menneiden talvien lumia, jos ei mitään tehdä.

Vierailu oli erittäin hauska, hauskimmat haastatteluosuudet liittyivät Suomen koululaitoksen historiaan. Totesin, että kun kansakoulua rakennettiin, mallia otettiin Saksasta. Sanoin, että suomalainen kulttuuri on painiskellut vuosisadat Ruotsin ja Venäjän puristuksessa, loppujen lopuksi kansa- ja peruskoulu ovat tehneet nykyisenkaltaisen Suomen.

Ei tämä Suomi paha paikka asua olekaan.