Viikkoraportti 40
-
(+) Monet asiat etenee. PED0032 -tuotokset on arvioitu. Uusi puhelin
hankittu ja pian osataan myös käytyää sitä. Nopeita kokouksia, (-)
Takaisku: Mersuun t...
keskiviikko 13. joulukuuta 2017
Lihakeittoa
Oli pakko kirjoittaa heti perään toinen kouluruoka-aiheinen kirjoitus, joka on jatkoa eiliseen kirjoitukseeni.
Kasvispuuroa ja papuja (Properuskoulu 12.12.2017)
Kysyin omalta kahdelta teiniltäni eilisestä koululounaasta. Tyttäreni, joka käy vielä yläkoulua, kertoi, että oppilaiden annoskoot olivat erittäin pieniä tai ruokaa ei syöty, se ei ollut oikein sellaista kasvissosekeittoa, jota tykkään syödä. Lukiota käyvä poikani totesi ruuan olleen kummallista mössöä, mentiin syömään mäkkäriin.
Kyllä Vantaallakin lapsille valmistetaan heille maistuvaa ruokaa.
Tänään tarjolla oli perinteistä lihakeittoa, jota kaikki näyttivät syövän mielellään. Oppilaat viihtyivät ruokalassa pidempään kuin eilen. Katsoin jäteastiaan, lautaset oli pääosin syöty tyhjiksi. Muutama porkkananpala killui jäteastian pohjalla.
Perusruoka maistuu lapsille ja nuorille.
Perinteisiä ruokia ovat esim. liha- ja hernekeitot, makaroonilaatikko sekä perunamuusi ja lihapyörykät. Uusia maistuvia ruokia ovat esim. lohiperunalaatikko ja tonnikalapastapaistos. Erilaiset kanaruuat maistuvat myös.
Kasvisruuista heille maistuu esim. pinaattiletut ja erilaiset kasvissoseet. Oli hyvin outoa, että eilisen kasvisruuan vaihtoehtona oli toinen kasvisruoka. Pääruokana oli kasvis-perunasoselaatikkoa, jossa oli mukana soijaa sekä papuja, vaihtoehtona oli kikherne-nuudelivuokaa.
Olen huomannut, että kouluissa, joissa on oma keittiö, ruoka on maittavampaa kuin kouluissa, joissa ruoka tehdään muualla ja kuljetetaan paikalle.
Ilmeisesti kouluemännille maistuva ruoka on kunniakysymys. Mutta kouluemännätkään eivät pysty taikomaan ruokaa tyhjästä. Kun on puuro ja mehukeittopäivä, silloin on puuro ja mehukeittopäivä. Koululounaan ruoka-aineiden keskinmääräisellä hinnalla on merkitystä.
Lapsille ei kannata tehdä ruokaa, jota he eivät syö.
Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa (HS 12.12.2017)
tiistai 12. joulukuuta 2017
Kasvispuuroa ja papuja
Eilen oli pitkä ja mielenkiintoinen ilta, Vantaan kaupunginvaltuuston kokous, jossa päätettiin tulevan nelivuotiskauden kaupungin strategiasta. Ilta venyi aamyön ensimmäiselle tunnille.
Käytiin hienoa keskustelua, ja strategiasta tuli mielestäni hyvä. Strategia julkaistaan piakkoin. Valtuusto on yhteistyökykyinen ja se kykenee tekemään hyviä päätöksiä, mikä ei aina ole ollut itsestäänselvää.
Kaupungin omistaman yhtiön Vantin (Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy) ongelmia käsiteltäessä, sivuttiin myös kouluruokailua. Vantaan kouluruoka-annoksen keskinmääräinen yksikköhinta on maan halvin, mikä näkyy myös ruuan tasossa.
Pidin eilen lyhyen palopuheen kouluruokailun puolesta. Alkuun totesin, että olen kouluruuan syömisen todellinen vantaalainen konkari. Aloitin syömisen ekalla luokalla v. 1963 ja syön yhä vantaalaista kouluruokaa.
Tänään lautasella oli ruokaa, jota en edes tunnistanut. Piti katsoa ruokalan seinällä olevasta ruokalistasta, kasvissosetta.
Kasvissose oli oikeastaan kasvispuuroa, en kunnolla tunnistanut, mistä ruoka-aineista puuro oli tehty. Maku oli surkea. Puuron lisäksi tarjolla oli papuja vetisessä liemessä sekä raastetta.
Oli vaikea syödä annosta loppuun, mutta söin urhoollisesti. Kyse minulle oli periaatteesta, koska maksuton kouluruoka on tärkeä osa suomalaista peruskoulua.
Katsoin oppilaiden miniatyyriannoksia. Kasvispuuroa useimmilla lautasella oli lusikallinen. Yhdelläkään oppilaalla ei ollut papuja. Suuri osa lapsista kippasi ateriansa suoraan jäteastiaan.
Lasten kouluruuasta ei kannata säästää enää yhtään, eikä lapsille kannata tarjota sellaista ruokaa, jota he eivät syö.
Klikkaa kuvaa suuremmaksi.
Yllä olevassa kuvassa näkyy kouluruokieni kaari vuodesta 1963 vuoteen 2017. Aloitin oppilaana Helsingin maalaiskunnan (nyk. Vantaa) Veromiehen koulun ensimmäisellä luokalla. Opettajan hommat aloitin v. 1980. Nyt kiertelen eläkeläisenä lounaisvantaalaisissa kouluissa lyhytaikaisia sijaisuuksia tehden.
Neljänä vuonna en syönyt vantaalaista kouluruokaa, koska suoritin asepalvelukseni Haminassa ja opiskelin luokanopettajaksi Jyväskylässä.
Mielenkiintoista on, että kouluruokailuni alkoi makaroonivellillä ja puuroilla, ja lopulta on päädytty soseisiin ja puuroihin. Onneksi muutakin ruokaa vielä saadaan.
Kouluissa, joissa ruoka tehdään paikan päällä, ruuan taso on selkeästi parempi kuin kouluissa, joihin ruoka kuljetaan jostain muualta.
Hienoa uutta ovat salaattipöydät, joista oppilaat saavat kasata lautaselleen mieluisensa salaattiannoksen.
Lisäys:
Katsoin päivän ruokalistaa uudelleen, ja hämmennyin.
Ruokana oli kasvis-perunalaatikkona. Kasvisvaihtoehtona oli kikherne-nuudelivuokaa. Tarjolla oli siis kaksi kasvisruokaa.
Olisi pitänyt ottaa jälkimmäistä.
torstai 7. joulukuuta 2017
Satatalo 2.
Kun opettaja Virtanen toi ensimmäisen kerran luokkaan ison pahvisen Satatalon, jäykistyin ja silmäni laajenivat. Satatalo oli niin hieno ja jotain niin suurta.
Opettaja Virtanen asetti Satatalon karttatelineeseen. Itse talo oli keltainen, katto punainen. Kymppirivit olivat taskuja, ykköset olivat sinisiä irtomylpyröitä, joita sujauteltiin taskuihin tarpeen mukaan. Kymmenjärjestelmä aukeni minulle laakista.
(Properuskoulu 2.9.2013)
Helsingistä minulle lähetettiin pari kuvaa Satatalosta:
Hei, ehkä aihe on jo osaltasi vanhentunut, mutta ilmoittaudunpa kuitenkin - luokanopettaja-äitini, nyt jo pitkälti yli 80-vuotias, säilytti huolella Satataloa ja ylisti sitä minulle useassa käänteessä. Nyt talo on minun hallussani ja yritän selvittää olisiko sille kiinnostunutta ostajaa. Kuulemma Espoon koulumuseo ei tunne koko asiaa. Muihin museoihin en ole vielä ollut yhteydessä.
Netistä olen ymmärtänyt, että Satataloja oli kaiken näköisiä. Ehkäpä tämä on vääränlainen, eikä palvele omaa muistoasi. Mutta voin lähettää siitä kuvia, mikäli sinua kiinnostaa.
terv. Opettajan tytär
Opettaja Virtasen Satalo oli muuten samanlainen, mutta keltainen, iso ja pahvinen. Kuvan Satatalo taitaa olla 1970-luvulta ja muovinen. Näitä olen nähnyt kouluni varastossa vielä ainakin 1990-luvun alussa.
Kuvien Satatalon idea on kumminkin sama, kymmenjärjestelmän havainnollistaminen. Taululla voidaan näyttää myös yhteen- ja vähennyslaskua. Kymmenylitysten havainnollistaminen käy näppärästi.
Kiitän Opettajan tytärtä kuvista, mutta en osta Satataloa, koska olen jo eläkkeellä. Teen enää vain lyhytaikaisia sijaisuuksia. Satatalo kannattaa säilyttää visusti tallessa, ehkä sille vielä ostajakin löytyy. Minulta löytyy myyjän yhteystiedot kyllä.
Osattiinpa sitä ennenkin opettaa matematiikkaa.
Nyt huolestuttaa kovasti eri puolilta tihkuvat tiedot, että matematiikan perustaidot olisivat rapautumassa.
Tunnisteet:
havainnollistaminen,
kymmenjärjestelmä,
matematiikka,
satatalo
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)