Uusi koulupäivä - koulu alkaisi aikaisintaan yhdeksältä

Agraariyhteiskunnan ajan lukujärjestys

12.3. Iltalehti

Koulupäivät pian uusiksi - ei enää kahdeksan aamuja?

Torstaina aamupäivällä Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä luovutti Tulevaisuuden peruskoulu -nimisen loppuraporttinsa opetusministeri Krista Kiurulle. Työryhmässä päätettiin muun muassa siitä, että koulupäivän pitäisi alkaa aikaisintaan yhdeksältä.

- Kahdeksan kouluaamut juontavat juurensa agraariyhteiskunnan ajoilta. Oppimisen näkökulmasta tehokkaampaa olisi, jos koulupäivät alkaisivat vasta yhdeksältä. 

Opettajavuosistani muistan, kuinka väsyneitä oppilaat yleensä olivat ensimmäisellä aamutunnilla. Lisäksi isommissa kaupungeissa asuvat lapset eivät joutuisi aamuruuhkaan ja pienemmillä paikkakunnilla asuvien taas ei tarvitsisi herätä niin aikaisin, jos lähimpään kouluun on pitkä matka, perustelee Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä.


Koko raportti:

Tulevaisuuden peruskoulu (minedu.fi)

Koulun aloitusaika herättää aina suuria intohimoja. Oletan, että niin käy nytkin, kun Tulevaisuuden peruskoulu -raportissa esitetään, että koulu alkaisi aikaisintaan yhdeksältä.

Maalla koulumatkat voivat olla pitkiä ja kouluihin mennään koulutakseilla. Maalla on hyvä, että koulu alkaa yhdeksältä.

Olen aina ollut sitä mieltä, että koulun paras aloitusaika on kello kahdeksan. Kun kouluun mennään ajoissa, sieltä pääsee myös ajoissa pois. Lapsille jää koulupäivän jälkeen enemmän leikki- ja harrastusaikaa.

Jos koulupäivän alkua myöhennetään tunnilla, lapsilla on kiire tehdä läksyt ennen harrastuuksiinsa menoa. Leikkiaikaa ei juuri jää.

Kaikkia harrastuksia ei kouluun edes saada, musiikki- ja kuvataidekoulut, ratsastukset, uimiset ja jääkiekot. Urheiluseurojen valmentajat käyvät päivisin töissä, mistä ihmeestä löytyy valmentajia vaikka keskelle koulupäivää?

En usko, että lapset tulevat olemaan sen pirteämpiä, jos koulu alkaa säännöllisesti yhdeksältä. Lasten elämänrytmi siirtyy tunnilla. Silloin mennään säännöllisesti myös nukkumaan myöhemmin, ja lapset tulevat kouluun yhtä väsyneinä kuin ennenkin.

Paras lääke aamuväsymiseen on laittaa lapset kotona ajoissa nukkumaan. Alakoululaisen sopiva nukkumaanmenoaika on noin 20.30-21.00. Jos lapset ovat aamulla väsyneitä, ei oikeastaan voida syytä kuin kotia. 

Kyllä vanhempien tehtävä on laittaa lapsi nukkumaan, eikä jättää lasta kukkumaan kännykän tai konsolipelin kanssa. On täysin selvää, että lasta väsyttää, jos hänet jätetään valvomaan vempaittensa kanssa yömyöhään. Silloin tullaan kouluun väsyneenä alkaa koulu sitten kahdeksalta tai yhdeksältä.

Lintsaamisesta sakkoa? 3.

25.3. HS

Brittivanhempia sakotetaan koululaisten poissaoloista

Ennätysmäärä vanhempia sai sakkoja koululastensa luvattomien poissaolojen vuoksi viime lukuvuonna Britanniassa. Sakkoja annettiin lukuvuonna 2012–2013 yhteensä 52 370 kappaletta.

Britanniassa viranomaiset voivat määrätä sakkoja perheille, joiden lapset pinnaavat koulusta tai ovat ilman lupaa poissa esimerkiksi lomailun vuoksi.

Monet perheet matkustaisivat mielellään koulujen loma-aikojen ulkopuolella, koska matkat ovat yleensä silloin halvempia.

Britannian hallitus on viime vuosina tiukentanut poissaolomääräyksiä ja nostanut sakkomaksun 60 puntaan eli 72 euroon.

Jos vanhemmat eivät maksa sakkoa neljän viikon kuluessa, se nousee 120 puntaan. Viime lukuvuonna 7 806 tapausta eteni aina oikeuteen saakka, ja myös sakko voi tuolloin yhä nousta.

Tavoitteena on vähentää poissaoloja, ja ne ovatkin tiistaina julkistettujen tilastojen mukaan laskussa. Poissaoloprosentti oli viime lukuvuonna 5,2.

Lintsaamisesta sakkoa? 2. (Properuskoulu 9.1.)

Lintsaamisesta sakkoa? (Properuskoulu 8.1.)

Suomessa lintsaamisesta sakottamista on kokeiltu ainakin Lempäälässä, paina yllä olevia linkkejä.

Suomessa on oppivelvollisuus. 

Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritetuksi. Jos huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden täyttymistä, hänet voidaan tuomita sakkoon oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä. (Opetushallitus)

Alakoulussa lintsaaminen yleensä loppuu heti, kun siihen puututaan. Joskus on jouduttu tekemään lastensuojeluilmoitus.

Mutta mitä sitten tehdään, kun lintsaaminen ei lopukaan? 

Ainakin OPH:n ohjeet ovat selvät. Huoltaja voidaan tuomita sakkoon oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä. 

Mutta mitä sitten tehdään, kun kunta laiminlyö perusopetuksen järjestämisen sen alueella asuville oppivelvollisille?

Kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta kaikille sen alueella asuville oppivelvollisille.  (Opetushallitus)

Lapset lintsaavat koulusta harvoin. Sen sijaan moni kunta tänäkin lukuvuonna on lomauttanut opettajansa ja lapset ovat jääneet ilman opetusta.

Lomautukset ovat laittomia (Properuskoulu 23.8.2010)

Opetusministeri Kiuru: Myönnetyt avustukset voidaan periä takaisin lomauttavilta kunnilta (Opetus- ja kulttuuriministeriö)

Enkeliporsas: Krista Kiuru, tuumasta toimeen!

Mieskiintiöt takaisin opettajienkoulutukseen

The Chronicle of Higher Education

9.3. Savon Sanomat

Naisvalta kouluilla kasvanut

Opetushallituksen tuoreet vielä julkistamattomat tilastot osoittavat, että naisopettajien määrä on kasvanut edelleen viimeisen kahdeksan vuoden aikana kaikilla kouluasteilla.

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälästä opettajankoulutuksen sisältöä on syytä selvittää myös opettajien sukupuolijakauman näkökulmasta.

Pitkälä on puheenjohtajana opetusministeri Krista Kiurun (sd.) viikko sitten asettamassa peruskoulun tilaa selvittävässä hankkeessa, jossa etsitään syitä Pisa-tulosten heikkenemiseen sekä poikien ja tyttöjen oppimistulosten eriytymiseen. Tavoitteena on löytää oppimistuloksia ja -motivaatiota parantavia tekijöitä.

Pitkälästä poikien opiskelumotivaation lasku on vakava paikka, johon on löydettävä lääkkeet.

– Opettajankoulutusta on reivattava. Enemmän on kiinnitettävä huomiota käytännön opetustyössä tarvittaviin valmiuksiin kuten ryhmän hallintaan ja erilaisiin oppilaisiin.

Koulutuksessa painottuu Pitkälästä nyt liikaa tutkimuksellinen ote.

– Painotetaan maistereiden valmistamista enemmän kuin ammatillista puolta, työn hallintaa.

Pitkälä ei sulje pois mieskiintiöiden palauttamista opettajankoulutukseen. Asia on noussut esille useaan otteeseen, mutta vuonna 1989 poistettuihin kiintiöihin ei ole palattu.

– Nyt pääsykokeet suosivat kilttejä ja tunnollisia tyttöjä, sanoo Pitkälä.

Enkeliporsas:

Miehiä kouluihin (Properuskoulu 6.1.2010)

Naisvalta tulee kasvamaan entisestään, sillä mieskiintiöikäluokat vetelevät peruskoulussa viimeisiään.

Sohaisin lyhyesti miesopettajuutta nelisen vuotta sitten, kannattaa lukaista "Miehiä kouluihin" -kommenttiosio. Keskustelu oli rajua, osin ihmeellistä. Toivon, kun nyt keskustellaan, muistettaisiin Viides käsky.

Pitkälä toteaa, että opettajankoulutusta on reivattava käytännölliseen suuntaan. Olen samaa mieltä. Alakoulussa opettajan työ on hyvin käytännöllistä työtä. Opettajan työn ammatillista puolta ei saa unohtaa.

Pitkälä ei sulje pois mieskiintiöiden palauttamista opettajankoulutukseen. Minäkään en sulje.

Opetusneuvos Armi Mikkola opetus- ja kulttuuriministeriöstä puolestaan sanoo topakasti, ettei opettajien ammattitaito ole sidoksissa sukupuoleen.

– Hetikö syytä aletaan etsiä naisista, kun pojat olivat Pisa-tuloksissa kaikissa testeissä tyttöjä heikompia?

Ennemmin Mikkolasta pitäisi tarkastella miesten heikkoa halukkuutta hakeutua opetusalalle.

– Ilmeisesti miehet eivät koe kasvatustyötä niin arvokkaaksi kuin naiset.

Mikkola muistuttaa, ettei Suomi ole mikään poikkeus opettajien naisvaltaisuudessa. 

Asetelma on tyypillinen eurooppalaisittain ja monessa maassa naisten osuus on suurempi kuin Suomessa. (Savon Sanomat 9.3.)

Enkeliporsas:

Mikkola sanoo topakasti, ettei opettajan ammattitaito ole sidoksessa sukupuoleen. Olen samaa mieltä.

Mutta ei kait kukaan ole syyttänyt naisopettajia siitä, että Pisa-tuloksissa pojat olivat tyttöjä heikompia? 

Suomi ovat edelleen Euroopan Pisa-ykkönen. Yhtenä syynä menestykseen on pidetty korkeatasoista suomalaista opettajienkoulutusta.

Mikkola sanoo, että ilmeisesti miehet eivät koe kasvatustyötä niin arvokkaaksi kuin naiset.

Olisikohan kyse mallioppimisesta? Nuoret ammatinvalintaa pohtivat miehet eivät ole montaa miesopettajaa omana kouluaikanaan nähneet.

Pitkälästä miesopettajien lisäämisellä saattaisi olla merkitystä poikien opiskelumotivaation lisääjänä.

– Miehet ymmärtävät poikien maailmaa paremmin. Opettajan työtä tehdään persoonalla ja se nyt vaan on tosiasia, että miehet ja naiset ovat erilaisia.

Pitkälästä pojat saisivat myös paremman kuvan yhteiskunnasta, jos miesopettajia olisi enemmän.

Hänestä opettajilla pitäisi ylipäätään olla enemmän valmiuksia kohdata erilaisia oppilaita. (Savon Sanomat 9.3.)

Enkeliporsas:

Tasa-arvoa pitäisi tarkastella oppilaan kannalta. Miesopettajia tarvitaan.

Miksi muka kaikkien opettajien pitäisi olla naisia? 

– Palkkaus on ihan kilpailukykyinen. Keino opettajankoulutuksen houkuttavuuden lisäämiseksi on sisällön ja pääsykriteereiden muuttaminen. (Savon Sanomat 9.3.)

Enkeliporsas:

Palkkaus ei ole kilpailukykyinen. 

Moni miesmaisteri ei ole tehnyt päivääkään opettajan työtä, vaan on heti valmistuttuaan siirtynyt aivan muihin hommiin esim. kustannusalalle tai henkilöstöhallintaan. Syynä on luokanopettajien heikko palkkaus. Urakehitystä ei juuri ole, kaikki opettajat eivät halua rehtoreiksi.

Kiintiömiesopettajista lähes kaikki tekivät elämäntyönsä opettajina.

Vähintään kolmannes peruskoulunopettajista pitäisi olla miehiä.

Katainen - purukumilla mä paikkaan sen

8.12. Yle

Katainen haluaa uudistaa koulujen opetusmenetelmät

 

Pääministeri Jyrki Katainen otti tänään pääministerin haastattelutunnilla kantaa Suomen Pisa-tulokseen sanomalla, että opetusmenetelmiä pitäisi nyt tarkastella uudelleen.

 

- Tällä tarkastelujaksolla määrärahat ovat kasvaneet, eli ainakaan ensi sijassa kysymys ei näyttäisi olevan rahasta, Katainen pohti.

Katainen haluaa nyt kuulla asiantuntijoiden arvioita siitä, miten suomalaista peruskoulua pitäisi uudistaa ja mitä kannattaisi säilyttää.

- Kruununjalokiviä, jotka pitäisi säilyttää, ovat hyvälaatuinen opettajankoulutus sekä opettajan vahva rooli koulussa opetuksen kehittäjänä. Ne ovat hyviä asioita, joiden varaan tulevaisuudessa kannattaa rakentaa, mutta opetusmenetelmissä voi olla vielä parantamista.

 

Valtion määrärahat ovat varmaan nousseet, vrt. valtion luokkakokoraha, josta on ollut apua esim. Vantaalla. Ilman valtion luokkakokorahaa vantaalaiset opetusryhmät huitelisivat 30 oppilaassa. 30 oppilaan ryhmässä olisi nykyistäkin vaikeampaa toteuttaa lähikouluperiaatetta (erityiskouluja on lopetettu ja erityisoppilaita on sijoiteltu normiluokkiin).

Mutta samaan aikaan kunnilla on mennyt erittäin huonosti. Koulutuksesta on resursseja viety urakalla tavalla tai toisella. Silloin, kun oppitunteja on viety pois, oppilaat saavat vähemmän opetusta, mikä tuntuu varmasti myös oppimistuloksissa. Opettajien pääasiallinen työkalu on oppitunnit.

Jos opetusmenetelmät olisivat ratkaisu Pisa-tulosten romahtamiseen, opettajat olisivat toimineet ajat sitten. Sitä en kiellä, etteikö opetusmenetelmiä voisi kehittää, mutta tulosten romahtamisen syyt ovat syvemmällä kuin luokkahuoneiden sisällä tapahtuvassa toiminnassa.

Peruskoulun tappotalkoot (Properuskoulu 27.11.)

Pisa-romahduksen syitä (Properuskoulu 14.11.)

Mielestäni, jotta opetusministeri Krista Kiurun esittämät peruskoulutalkoopuheet ja pääministeri Jyrki Kataisen peruskoulun uudistuspuheet saisivat edes jotain katetta, korjattaisiin ensin edes homekoulut. Kunnat sekä valtio, kansallisiin homekoulutalkoisiin siitä!
 

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kartoituksen mukaan kaksi kolmesta päiväkodista ja koulusta on homeessa. Sisäilmaongelmaisissa kouluissa olemista voi verrata siihen, että koettaa opiskella käytetty pölynimuripussi päässä. Edes lahjakas ei pääse niin hyviin Pisa-tuloksiin, vaikka kuinka yrittäisi. (IrmaHirsijärvi, HS Mielipide 8.12.)

 

Hallituksen eväät oppimistulosten nostamiseksi tuntuvat hyvin heppoisilta. Kuka tahansa kadulta revitty ihminen voisi esittää samanlaisen ratkaisumallin, parannetaan opetusmenetelmiä. 

Peruskoulun opettajia on noin 40 000. He ovat kaikki akateemisesti koulutettuja asiantuntijoita. 

Katainen sanoi kuuntelevansa opetusalan asiantuntijoiden arvioita siitä, miten suomalaista peruskoulua pitäisi uudistaa ja mitä kannattaisi säilyttää. 

Pääministeri Katainen, kuuntele asiantuntijoita. Paniikkiratkaisuja ei saa tehdä, koska Suomi on edelleen Euroopan maiden Pisa-ykkönen, kun kolmen tutkitun oppimisen osa-alueen pisteet lasketaan yhteen. 

Jos uusia opetusmenetelmiä aletaan kehittää, sekin maksaa. Opettajien lisäkoulutus maksaa. Ei opetusmenetelmiä voida uudistaa Opetushallituksen paimenkirjeillä.

Viime vuosina opettajien täydennyskoulutus on täydellisesti laiminlyöty.

On puhuttu paljon, että uutta tekniikkaa pitäisi käyttää entistä enemmän opetuksessa. Uuden tekniikan ongelma on, että se vanhenee pian. Pitää hankkia entistä ehompaa tekniikkaa. Uusi tekniikka se vasta maksaakin.

 

Hyvä opetus ei koskaan ole ilmaista.

A-talk: Peruskoulu kuntoon - tiiliä, tiiliä!

Mitä tuli sanottua ja mitä jäi sanomatta: A-sudio: Talk 5.12.

Peruskoulu pulassa - vieraina olivat opetusministeri Krista Kiuru, kasvatustieteen professori Pasi Sahlberg, vuoden luokanopettaja Kai-Ari Lundell ja Pyynikin koulun yhdeksäsluokkalainen Jesse Kosonen.

Enkeliporsaan arviointia ohjelmasta:

Aihe oli hyvin laaja, jokainen keskustelija yritti tuoda esiin omaa näkökulmaansa. Insertti, jossa haastateltiin oman yläkouluni, Hämeenkylän koulun rehtori Pasi Majasaarta oli hyvä. Pasi korosti, että sana yleissivistys on pian historian havinaa, haetaan vain pikavoittoja ja mielihyvää. Ei aina jakseta ponnistella.

Sain jollakin tavalla tuotua esiin oman asiani. Ikävä kyllä, ääneni ei ollut kunnossa. Heti, kun koulu alkaa, osalla kouluni opettajista ääni häviää. Ilmanvaihto on huono. Laitteisto ei ole koko ajan päällä ja päivällä koneisto levittää hienonhienoa pölyä pitkin poikin koulua.

Kiuru puhui paljon peruskoulutalkoista. Olen eri mieltä, nyt on alettava tehdä työtä ammattilaisten voimin. 

Opettajat ovat joutuneet tekemään palkattomia talkoita aivan riittämiin. Otan esimerkiksi itseni, palkkani ei ole noussut kymmeneen vuoteen. Kun opettajat ovat saaneet palkankorotuksen kuten muutkin palkansaajat ovat saaneet, palkannousu on viety välittömästi viemämällä oppitunteja pois kuin luun kuolaavan koiran suusta. Käteen jäävä palkanosa on pysynyt kymmenen vuotta samana.

Ei peruskoulua kehitetä talkoilla, ilmaisella työllä. Ei lapsia opeteta pelkällä pyhällä hengellä.

Mielenkiintoinen finessi oli, kun kysyin Kiurulta, että "mainitse yksi kunta, jossa kouluasiat on hoidettu hyvin".  Kiuru mainitsi Porin.

Olisin hyvin kiitollinen, jos joku porilainen opettaja vastaisi Kiurun väitteeseen vaikka tämän blogikirjoituksen kommenttiosioon. Kiinnostaa todella. Onko Porissa satsattu myös peruskoulutukseen? Mitä uudistuksia siellä on tehty? Ovatko opettajat, alan ammattilaiset, olleet tyytyväisiä Porin koulusatsauksiin? Vastatkaa pian, muuten purskahdan.

Enkeliporsas antaa esintymiselleen A-talkissa nykykasin, joka vastaa entistä seiskaa.

Enkeliporsaan tiiliä, tiiliä - peruskoulun jälleenrakennusohjelma:

1. Lopetetaan kaikinpuolinen haihattelu ja kääritään hihat ylös ja aletaan tehdä työtä.

2. Ennen kuin mitään muuta tehdään korjataan kaikki homekoulut. 

Lasten ja opettajien terveydellä ei saa leikkiä.

Kun kouluja korjataan tai rakennetaan, saadaan samalla koulurakennukset päivitettyä nykyajan opetukseen sopiviksi.

3. Valtion on otettava peruskoulu haltuun, koska kunnat eivät pysty rahoittamaan peruskoulua. 

Syitä on kolme:

- ei ole rahaa

- ei ole taitoa ja osaamista

- ei ole edes halua, peruskoulua pidetään säästöautomaattina

Kuntien autonomia on vitsi.

4.  Valtion on alettava toteuttaa johdonmukaista koulutuspolitiikkaa.

Ei ole mitään järkeä siinä, että opettajat kouluissaan ovat ihmeissään huuli pyöreinä, kun koulutusta johdetaan säästö- ja paniikkinappulat päällä. 

Opettajia pidetään jonkinlaisina hyppyheikkeinä. Tyypillinen esimerkki on paraikaa tapahtuva ns. arvokeskustelu. Keskustelu runtataan joka tasolla väkisin läpi, joko se vie valtaisasti aikaa tai hutaistaan läpi hetkessä, kun koko asia koetaan täysin hyödyttömäksi.

Iltalehti kyseli ihmisiltä, minkälaisia koulun arvojen pitäisi olla. Kaksi arvoa nousi yli muiden: työ ja ahkeruus. Kyllä kansa tietää, kun samaan aikaan akateemisesti koulutetut alan ammattilaiset laitetaan leikkimään jonkinlaista älyllistä laatikkoleikkiä.

5. Lopetetaan opetussuunnitelmasekoilu. 

Tehdään kunnollinen valtakunnallinen opetussuunnitelma Peruskoulun 1970- luvun opetussuunnitelman malliin, jossa oli selkeä johtolanka ja idea. Päivitetään sitten opetussuunnitelmaa tarpeen mukaan ja ollaan johdonmukaisia.

Ajatusta kannattivat kaikki A-talkin asiantuntijakeskustelijat, Kiuru, Lundell ja Sahlberg.

6. Annetaan menetetyt resurssit takaisin.

Koulun tiilejä ovat oppitunnit ja muut koulun tukitoimet. Ollaan niin pohjalla, että kohta tiilet on revitty kivijalkaan. Oppitunteja on vähennetty, jakotunteja on vähennetty, tukitunteja on minimimäärä. Joissain kunnissa koulupsykologeja, -kuraattoreita tai -lääkäreitä saa huhuilla metsästä aivan turhaan.

Laaja-alaisia erityisopettajia on liian vähän. Esim. 400 oppilaan koulussa pitäisi olla kolme laaja-alaista erityisopettajaa malliin 1-2, 3-4 ja 5-6.

7. Ryhmäkoko on kirjoitettava lakiin.

OAJ on ehdottanut 20 oppilaan maksimikokoa. Opetusministeri Krista Kiuru toi asian keskustelussa selkeästi esiin. Nyt odotan innolla, että ryhmäkoko tulee lakiin. Sydänalaa lämmitti, kun tajusin, että Kiuru on hengessä mukana.

8. Lähikouluperiaatteesta on luovuttava.

Kun erityiskouluja lopetettiin, lopetettiin käytännössä koko erityisopetus. Voidaan hyvällä syyllä puhua vastuuttomasta julkisesta heitteillejätöstä. 

Todellisuudessa lähikouluperiaatteessa ei ole mitään muuta ideaa kuin säästöt.

Luokkiin erityisoppilaan mukana ei tullut juuri resurssin resurssia. Inkluusioideologit puhuivat kuin Moosekset siitä, että ei niitä erityisoppilaita lähikouluihin tuoda ilman lisäapua. Joku inkluusioprofessoreista kehtasi aivan julkisesti todeta, että "kyllä luokkaan yhden eritysioppilaan mukana aina yksi erityisopettaja mukaan tulee".

Eipä ole näkynyt. Koulut ja yksittäiset opettajat jätettiin yksin kuin nallit kalliolle. Kouluissa joudutaan tekemään päivittäin kaoottisia hätäratkaisuja. Yksittäistä oppilasta rauhoittamaan tarvitaan vähintään kaksi koulun työntekijää. 

Pelko on tullut kouluun, kaikki opettajat eivät uskalla mennä yksin edes välituntivalvontaan, koska koskaan ei tiedä, mitä voi tapahtua. Ollaan siirrytty parivalvontaan, esim. omassa koulussani on kaksi valvojaa kerrallaan sekä ala- että yläpihalla, yhteensä siis neljä valvojaa. Koulu on saanut vankilanomaisia piirteitä.

Pasi Sahlbergin penäämä hieno ajatus siitä, että puolet oppitunneista pitäisi olla luokkahuoneen ulkopuolella, on mahdotonta toteuttaa turvallisuustekijöiden takia. Opettajat pelkäävät raastupaa ja julkista inkvisiota kuin ruttoa. 

Koulun henkilökunta alkaa väsyä. Jopa rehtorit on valjastettu tiettyjen oppilaiden rauhoittamiseen. Pian ei yksikään opettaja halua alkuopetukseen. Vielä muutama vuosi sitten opettajat kisailivat alkuopetukseen, koska alkuopetus oli niin antoisaa ja palkitsevaa.

9. Liikunnan kaikinpuolista osuutta sekä koulussa että kotona on lisättävä.

On selvää, jos lapset viettävät suurimman osan vapaa-ajastaan istuen jonkun ruudun äärellä, liikuntaelimistö- ja tavat alkavat rappeutua. He eivät jaksa käydä koulua kunnolla.

Koululiikunnan määrä on tuplattava kahdesta neljään malliin 2 + 05 + 0,5 + 0,5 + 0,5 viikkotuntia. Jos aasialaiset jaksavat istua koulussa sellaiset 40-50 viiikotuntia, kyllä meidän lapsemmekin jaksavat käydä koulua noin 28 viikkotuntia, pienet lapset ovat tietenkin erikseen, noin 20 viikkotuntia riittänee heille. 

Koulussamme on onneksi jäljellä vielä taide- ja taitoaineita, jotka kasvattavat lapsemme ajatteleviksi ja tunteviksi ihmisiksi.

10. On pidettävä huolta koulutuksellisesta tasa-arvosta. 

Krista Kiuru mainitsi moneen kertaan sanaparin koulutuksellinen tasa-arvo, mikä on hyvä!

Pojat on saatava jollain ilveellä opiskelemaan. Annan Enkeliporsaan Nobel-palkinnon sille professorille, joka keksii toimivan keinon esim. miten Itä- ja Pohjois-Suomen kyydistä pudonneet pojat saadaan opiskelemaan.

Pisa on vain pisara meressä.

Kuten Sahlberg totesi, että Pisa mittaa vain pientä osaa siitä, mitä koulussa oikeasti tehdään.

Oleellista on, että saataisiin jollakin tavalla Pisan jyrkkä alaspäin menevä käyrä edes vaakatasoon, nykytasolle.

Olemme yhteispisteissä sentään Euroopan ykkönen ja OECD:n maiden kolmonen. Ei tässä pelihousuja kannata repiä.

Kun yllä luetellut perusasiat on saatu kuntoon, voidaan sitten jo alkaa kehittää varsinaista opetustakin.

Vieressäni istunut Jesse Kosonen on edustava peruskoulun helmituote, itsenäinen ja ajatteleva nuori. Kuvitellaan, että Jesse nyt asuisi Kiinassa. Todennäköisesti Jesse olisi Kiinassa radikalisoitunut ja olisi järjestelemässä mielenosoituksia Taivaallisen rauhan aukiolla ja odottelemassa panssarivaunuja.

Suomi on pohjoismainen demokratia.

Suomalaisen koulujärjestelmän ei ole mitään järkeä lähteä kisaamaan jonkun aasialaisen diktatuurin kanssa. Nyt ei saa tehdä paniikkiratkaisuja.

Yksi asia kaihertaa minua. Missä luuraa koulutussuunnittelun ylipäällikkö, Opetushallituksen pääjohtaja? Miksi häntä ei haastatella heikoista Pisa-tuloksista? Miksi hän ei anna missään minkäänlaisia lausuntoja? Onko pää laitettu pensaaseen?

Haluaisin, että pääjohtaja Aulis Pitkälä tulisi voimalla esiin peruskoulu valtion haltuun -avauksellaan. Aulis, entinen esimieheni Vantaalta, olen peruskoulu valtion haltuun -ajatuksella  kanssasi tasan samaa mieltä.

Lisäys:

Myös Martti Hellström analysoi keskustelua monipuolisesti omassa blogissaan:

A-Talk ja Pisa-romahdus (6.12.)