9.3. Savon Sanomat
Opetushallituksen tuoreet vielä
julkistamattomat tilastot osoittavat, että naisopettajien määrä on kasvanut
edelleen viimeisen kahdeksan vuoden aikana kaikilla kouluasteilla.
Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälästä
opettajankoulutuksen sisältöä on syytä selvittää myös opettajien
sukupuolijakauman näkökulmasta.
Pitkälä on puheenjohtajana opetusministeri
Krista Kiurun (sd.) viikko sitten asettamassa peruskoulun tilaa selvittävässä
hankkeessa, jossa etsitään syitä Pisa-tulosten heikkenemiseen sekä poikien ja
tyttöjen oppimistulosten eriytymiseen. Tavoitteena on löytää oppimistuloksia ja
-motivaatiota parantavia tekijöitä.
Pitkälästä poikien opiskelumotivaation lasku
on vakava paikka, johon on löydettävä lääkkeet.
– Opettajankoulutusta on reivattava. Enemmän on kiinnitettävä huomiota
käytännön opetustyössä tarvittaviin valmiuksiin kuten ryhmän hallintaan ja
erilaisiin oppilaisiin.
Koulutuksessa painottuu Pitkälästä nyt liikaa
tutkimuksellinen ote.
– Painotetaan maistereiden valmistamista enemmän kuin ammatillista puolta,
työn hallintaa.
Pitkälä ei sulje pois mieskiintiöiden
palauttamista opettajankoulutukseen. Asia on noussut esille useaan otteeseen,
mutta vuonna 1989 poistettuihin kiintiöihin ei ole palattu.
– Nyt pääsykokeet suosivat kilttejä ja tunnollisia tyttöjä, sanoo Pitkälä.
Enkeliporsas:
Naisvalta tulee kasvamaan entisestään, sillä mieskiintiöikäluokat vetelevät peruskoulussa viimeisiään.
Sohaisin lyhyesti miesopettajuutta nelisen
vuotta sitten, kannattaa lukaista "Miehiä kouluihin" -kommenttiosio. Keskustelu oli rajua, osin ihmeellistä. Toivon, kun nyt keskustellaan, muistettaisiin Viides käsky.
Pitkälä toteaa, että opettajankoulutusta on
reivattava käytännölliseen suuntaan. Olen samaa mieltä. Alakoulussa opettajan
työ on hyvin käytännöllistä työtä. Opettajan työn ammatillista puolta ei saa
unohtaa.
Pitkälä ei sulje pois mieskiintiöiden
palauttamista opettajankoulutukseen. Minäkään en sulje.
Opetusneuvos Armi Mikkola opetus- ja kulttuuriministeriöstä puolestaan sanoo topakasti, ettei opettajien ammattitaito ole sidoksissa sukupuoleen.
– Hetikö syytä aletaan etsiä naisista, kun pojat olivat Pisa-tuloksissa kaikissa testeissä tyttöjä heikompia?
Ennemmin Mikkolasta pitäisi tarkastella miesten heikkoa halukkuutta hakeutua opetusalalle.
– Ilmeisesti miehet eivät koe kasvatustyötä niin arvokkaaksi kuin naiset.
Mikkola muistuttaa, ettei Suomi ole mikään poikkeus opettajien naisvaltaisuudessa.
Asetelma on tyypillinen eurooppalaisittain ja monessa maassa naisten osuus on suurempi kuin Suomessa. (Savon Sanomat 9.3.)
Enkeliporsas:
Mikkola sanoo topakasti, ettei opettajan
ammattitaito ole sidoksessa sukupuoleen. Olen samaa mieltä.
Mutta ei kait kukaan ole syyttänyt naisopettajia siitä, että Pisa-tuloksissa pojat olivat tyttöjä heikompia?
Suomi ovat edelleen Euroopan Pisa-ykkönen. Yhtenä syynä menestykseen on pidetty korkeatasoista suomalaista opettajienkoulutusta.
Mutta ei kait kukaan ole syyttänyt naisopettajia siitä, että Pisa-tuloksissa pojat olivat tyttöjä heikompia?
Suomi ovat edelleen Euroopan Pisa-ykkönen. Yhtenä syynä menestykseen on pidetty korkeatasoista suomalaista opettajienkoulutusta.
Mikkola sanoo, että ilmeisesti miehet eivät koe kasvatustyötä niin arvokkaaksi kuin naiset.
Olisikohan kyse mallioppimisesta? Nuoret ammatinvalintaa pohtivat miehet eivät ole montaa miesopettajaa omana kouluaikanaan nähneet.
Pitkälästä miesopettajien lisäämisellä saattaisi
olla merkitystä poikien opiskelumotivaation lisääjänä.
– Miehet ymmärtävät poikien maailmaa paremmin. Opettajan työtä tehdään
persoonalla ja se nyt vaan on tosiasia, että miehet ja naiset ovat erilaisia.
Pitkälästä pojat saisivat myös paremman kuvan
yhteiskunnasta, jos miesopettajia olisi enemmän.
Hänestä opettajilla pitäisi ylipäätään olla
enemmän valmiuksia kohdata erilaisia oppilaita. (Savon Sanomat 9.3.)
Enkeliporsas:
Tasa-arvoa pitäisi tarkastella oppilaan
kannalta. Miesopettajia tarvitaan.
Miksi muka kaikkien opettajien pitäisi olla
naisia?
– Palkkaus on ihan kilpailukykyinen. Keino
opettajankoulutuksen houkuttavuuden lisäämiseksi on sisällön ja
pääsykriteereiden muuttaminen. (Savon Sanomat 9.3.)
Enkeliporsas:
Palkkaus ei ole kilpailukykyinen.
Moni miesmaisteri ei ole tehnyt päivääkään opettajan työtä, vaan on heti valmistuttuaan siirtynyt aivan muihin hommiin esim. kustannusalalle tai henkilöstöhallintaan. Syynä on luokanopettajien
heikko palkkaus. Urakehitystä ei juuri ole, kaikki opettajat eivät halua
rehtoreiksi.
Kiintiömiesopettajista lähes kaikki tekivät elämäntyönsä opettajina.
Vähintään kolmannes peruskoulunopettajista pitäisi olla miehiä.
Kiintiömiesopettajista lähes kaikki tekivät elämäntyönsä opettajina.
Vähintään kolmannes peruskoulunopettajista pitäisi olla miehiä.
Millainen on se mieshenkilö, jota jokainen poikaoppilas alitajuisesti ohjaajakseen toivoo? Eköhän makseta tarpeeksi, jotta kriteerin täyttävät mieshenkilöt saadaan rekrytoitua hommiin meidän naisten jälkiä korjailemaan
VastaaPoistahttp://peruskoulupesula.blogspot.fi/2013/07/rekrytointiosa-2-tarpeellisen-opettajan.html
Laura :)
PoistaEn usko, että Pitkälä ajattelee, että kenenkään jälkiä pitäisi korjailla. Mutta tosiasia on, että kohtapuoleen miesopettajia pitää tosissaan huhuilla koulujen käytävillä.
Tasa-arvoa pitää ajatella myös lasten kannalta.
Kai-Ari, olen kai niin yksinkertainen etten ymmärrä ongelmaa :)
PoistaJoku oppilas jossain voi kaivata tietynlaista (stereotyyppistä?) miehen mallia, mutta vaikka opettajista 50% olisi miehiä, saattaa ko. oppilaalle kuitenkin osua nainen. Tai sellainen mies, jonka kanssa ei synkkaa ollenkaan. Ehkä osuu mies, mutta lyhyt, hiljainen ja "naisellinen"? Sukupuolielintäkö siinä silloin kaivataan? Ihmettelen siis sitä, miksi oppilaan kohtaamattomuusongelmaa yritetään ratkoa sukupuolella vielä vuonna 2014, aikana, jolloin viimeistään tulisi olla selvää ettei jokainen "mies" edusta "miestä", ja että keskiarvot ovat keskiarvoja. Opettajan tulee omasta sukupuolestaan riippumatta joka tapauksessa oppia kohtaamaan erilaisia ihmisiä, olivatko he sitten ronskiutta kaipaavia tyttöjä tai balettia harrastavia poikia. Ei naisopettajakaan mene luokkaan "naiseksi" antamaan tytöille "naisen mallia", eikä yhtään "miestä" tarvitse palkata alalle miehen malliksi opettajan työn sijaan. Jos jollakulla lapsella on krooninen miehen mallin tarve, olisiko kyseessä enemmin sosiaalihuollon ratkaistava ongelma? Opettajaksi haluava mies kyllä pääsee sisään halutessaan siinä missä nainenkin. Jos taas mies ei halua alalle palkkauksen vuoksi, voisi kai pohtia, hakeutuvatko alalle myöskään parhaat naiset. Vai oliko se sittenkään rahasta kiinni?
Olen aiemminkin yrittänyt saada ymmärrettävää vastausta sille, miten naisvaltaisuus vaarantaa oppilaiden tasa-arvon. Nyt kun Kai-Ari sohaisit, niin osaisitko sinä vastata? Niin, että yllä esitetty kritiikki tulee huomioiduksi.
Laura...
PoistaAsiani ydin on hyvin yksinkertainen. On hyvä, että koulussa on erilaisia ihmisiä kuten muuallakin yhteiskunnassa on. On miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja, kokeneita ja kokemattomia.
Naisvaltaisuus ei ole ollenkaan pahasta. Naisvaltaisuus ei vaaranna tasa-arvoa. Naisvaltaisuus on aivan eri asia kuin, että miesmaikkoja ei ole kouluissa kohta ollenkaan tai erittäin vähän.
Tätä rataa miehiä ei kouluista juuri löydy.
Aika oudolta tuntuisi pyrkiä yliopistoon opiskelemaan luokanopettajaksi ja jäädä ulkopuolelle vain naissukupuolensa vuoksi. Pärjäisi pääsykokeissa ja soveltuvuustesteissä paremmin kuin monet sisään otetut miehet, mutta ei saisi opiskelupaikkaa "lasten edun" vuoksi?
VastaaPoistaNaurettavalta tuntuu tuo Pitkälän höpötys siitä, että pääsykokeet suosivat kilttejä ja tunnollisia tyttöjä. Mikä häntä estää opetushallituksen pääjohtajana tekemästä sellaisia pääsykokeita, jotka suosisivat tuhmia ja ei-tunnollisia poikia? Onko siellä pääsykokeissa tai -kokeilla muuten testattu hakijat tällä kiltti/tuhma ja tunnollinen/ei-tunnollinen akselilla ja vielä suhteessa sukupuoleen? Ärsyttää, kun hoetaan kritiikittömästi näitä samoja sukupuolimantroja ja sukupuoliuskomuksia vuodesta toiseen ja vielä vastuuviranomaisten taholta..
Miehiä on tärkeä saada luokanopettajiksi, mutta ainoa tie siihen on saada pojat ja miehet haluamaan ja hakemaan luokanopettajan ammattiin ja kiinnostuneiksi osoittamaan tuo halunsa ja kykynsä luokanopettajiksi myös pääsykokeissa. Joissa pääsykokeissa muuten jo nyt yritetään suosia miehiä niin paljon kuin vain suinkin kehdataan. Curling- ja helikopteriyliopistot eivät kuitenkaan ole kansakunnan ja lasten etu.
Halupula
Halipula...
PoistaEdelleen viittaan samaan, tasa-arvoa pitää alkaa ajatella myös oppilaan kannalta.
Eikö koulussa tärkeintä ole juuri lasten etu?
Nuoret miehet luulevat pian, että opettajan ammatti on pelkästään naisten ammatti, vrt. mallioppiminen, kun kohta kouluilla miesmaikkoja ei näy.
Ei Halipula vaan Halupula! Kerrotaan niille nuorille miehille, että opetus- ja hoitotyö eivät ole pelkästään naisten ammatteja, vaikka siltä näyttää. Innostetaan myös nuoria miehiä hakeutumaan alalle. Halusta on kyse ja siihen on satsattava. Sukupuolilisät ja -tasoitukset eivät ole kuitenkaan nykyaikaa ja hyväksyttäviä palkoissa, rekrytoinnissa tai koulutukseen pääsyssä. Niiden käyttäminen ei ole opetusalan eikä oppilaiden edun mukaista - eikä varsinkaan nuorten miesten, jotka saavat aivan väärän viestin, että heiltä edellytetään vähemmän kuin naisilta.
VastaaPoistaJossain kohtaa elämää naiset ovat saaneet sukupuolilisää tai tasoitusta. Yliopistot ovat täynnä naisia ja osa nuorista miehistä voi pahoin. Jossain on mätää.
PoistaTässä sekoitetaan keskenään muutama eri asia "tasa-arvon edistämisen" käsitteen alle.
VastaaPoistaJos meillä on jollain alalla vinoutunut sukupuolijakauma, ja epäilemme syyksi syrjintää, on järkevää pyrkiä toimiin, jotka korjaavat syrjinnän aiheuttaman vinouman. Esimerkiksi käy firmojen ylin johto: monien mielestä naiset eivät pääse johtopaikkoihin, vaikka olisivat yhtä päteviä tai jopa pätevämpiä kuin mieshakijat. Tällöin voidaan harkita erilaisia korjaavia liikkeitä: anonyymejä hakemuksia (joista ei voi päätellä hakijan sukupuolta, ikää, etnistä taustaa jne.), lievää positiivista syrjintää (esim. kahden yhtä pätevän hakijan tilanteessa valitaan aina vähemmistön edustaja) tai äärimmäisessä tapauksessa kiintiöitä.
Jos taas sukupuolijakauma on vinoutunut yhteiskunnan sukupuolimallien tai vastaavien rakenteellisten syiden takia, voi olla syytä muuttaa kyseisiä rakenteita. Ei kuitenkaan ole mitään syytä siirtyä kiintiöihin, mikäli mitään ryhmää ei aktiivisesti syrjitä. Meidän yhteiskuntamme on perusidealtaan meritokraattinen, eikä tähän perustaan tulisi kajota kuin poikkeustapauksissa.
En edes ymmärrä, miksi opettajakunnan naisvaltaisuus olisi niin poikkeuksellisen paha asia. Monet ammatit ovat vahvasti sukupuolittuneita: sairaanhoitajat, autonkorjaajat, sähköasentajat, parturi-kampaajat. Pitäisikö kaikilla näillä aloilla ottaa käyttöön kiintiöt? Jos ei, niin miksi sitten luokanopettajien tapauksessa pitäisi?
Antti, olisitko sinä tyytyväinen, jos lapsesi kävisi lastentarhasta lukioon asti pelkällä naistyövoimalla näkemättä vilaustakaan yhdestäkään miesopettajasta?
PoistaPian ollaan lähes sellaisessa tilanteessa. Pitäisi jollakin tavalla saada poikia lisää lukioon.
En voisi vähempää välittää lasteni opettajien sukupuolesta. Tämä kysymys kuulostaa minun korviini samanlaiselta kuin "olisitko tyytyväinen, jos lapsesi hiukset leikkaisi aina vain naisparturi?".
PoistaKirjoitat, että miesopettajia tarvitaan lisää, muttet perustele tätä väitettä mitenkään. Tartun nyt esimerkiksi tuohon viimeiseen argumenttiisi: jos tulkitsen.oikein, sanot yllä, että poikien lukioonpääsyä edistäisi, jos heillä olisi miesopettajia peruskoulussa. Tämä on aika vahva väite. Onko sinulla todisteita sen tueksi?
"että poikien lukioonpääsyä edistäisi, jos heillä olisi miesopettajia peruskoulussa."
PoistaKirjoitin huonosti, jos tulkitsit noin. Totesin vain, että poikia pitäisi saada jollakin tavalla lisää lukioon.
Mallioppiminen voi kyllä vaikuttaa asiaan. Kun koulussa on miesopettajia, pojat pitävät opettajuutta mahdollisuutena myös itselleen.
Nyt on täkeää paikantaa ja lääkitä mätä oikein. Kaikkiein parhaiten voiva ryhmä ovat hyvätuloisimmat miehet, heidän jälkeensä tulevat hyvätuloisimmat naiset ja huonotuloisimmat naiset ja kaikkein huonoimmin voivat pienituloisimmat miehet. Nuorten miesten syrjäytyminen on vakava ongelma - siihen on puututtava.
VastaaPoistaNaisilta ja tytöiltä on aina vaadittu paljon - siitä on ollut naisille hyötyäkin.Ei ole ollut kodeissa, päiväkodeissa eikä kouluissa mitään "tytöt nyt ovat tyttöjä" -hymistelyä. On jouduttu ponnistelemaan, tekemään koulussakin duunia ja käyttäytymään ilman mitään sukupuolilisiä tai -tasoituksia. Miesten tiukat roolimallit suhteessa opiskeluun voivat olla kohtalokkaita varsinkin alimpien sosiaaliryhmien pojille. Karkeasti yleistäen voisi todeta, että naisten ja tyttöjen hyvää suoriutumista vähätellään ja psykologisoidaan, miesten ja poikien huonoa suoriutumista vähätellään ja psykologisoidaan - heille haitaksi.
Halupula
Koko peruskoulun yläaste on yhtä tasoitusta tytöille.
PoistaAntti,
VastaaPoistasamaa mieltä: kyse on sukupuolimalleista ja rakenteista. Aika usein naiset kertovat syntymäpäivähaastatteluissaan, kuinka heille kotona teroitettiin koulutuksen tärkeyttä taloudellisen itsenäisyyden saavuttamiseksi. Nyt tätä samaa vakavaa puhetta koulutuksen tärkeydestä tarvitaan pojille. Kotona ja kouluissa.
Halupula
Halupula...
PoistaJuuri näin.
Edessäsi oleva ano sohaisi yhtä ongelmaa, yläkoulua. Pojat ovat siellä murrosiässä, koulumyönteisyys ei ole kovinkaan muodikasta. Lukiovalinta tulee osalle pojista pahaan paikkaan.
Kaikki alkaa kehdosta ja perinteisestä sukupuolikasvatuksesta, joka on iskostunut selkärankaamme: tytöt kasvatetaan hoivaamaan, hoitamaan, olemaan tunnollisia, pojat taas vapaammin. Heiltä edellytetään enemmän fyysisyyttä, kaikenlaista toiminnallisuutta, ja heidän riehumistaan pidetään luonnollisena. Heiltä ei vaadita yhtä paljon velvollisuudentuntoa kuin tytöiltä.
VastaaPoistaEi ole ihme, että tytöt pärjäävät poikia paremmin ja saavat parempia arvosanoja. Poikien huonompaa koulumenestystä ja lukuhaluttomuutta selitetään monin tavoin sukupuolesta johtuvaksi, kun on selvästi perinteisen kasvatuksen tulosta.
Ei tämän vuoksi pidä antaa sukupuolietuutta, sillä se sortaa auttamatta tyttöjä, jotka panostavat kouluun ja usein haluavat opettajaksi. Paukkuja sinne alkukasvatukseen, ja samanlaiset vaatimukset molemmille sukupuolille. Palkka koko alalla myös koulutusta vastaavaksi, niin miehetkin alkavat hakeutua kouluihin.
Sukupuolineutraalia maailmaa ei ole olemassakaan. Sukupuoli merkitsee. Naisten koulu on naisten koulu, ilman muuta. Ilman mitään arvolatausta, mutta näin on. Koulu jossa toimii sekä miehiä että naisia on miesten ja naisten koulu, tyttöjen ja poikien koulu. Hyvä!
VastaaPoistaMinä, isänä ja miehenä toivon ilman muuta että lapseni opettajina toimii sekä miehiä että naisia. Miksi? Koska sellainen on maailmakin. Peruskoulun opettajuudesta on tehtävä houkutteleva vaihtoehto miehillekin. Mikään hoiva-alahan se ei ole elleivät opettajat itse sitä sellaiseksi tee. Opettajien ei tulisi myöskään suostua tekemään töitään ale-hintaan tai sopeutua oman työnsä häiritsemään. Jos näistä peruasioista pidetään huolta, kyllä miehiä tulee.
Moni kommentoija on ihmetellyt ovatko naiset jotenkin huonompia kuin miehet opettajina (eivät varmasti).
VastaaPoistaOpettajakunnan sukupuolijakauman yksipuolistuminen on kuitenkin paljon ikävämpi asia kuin esimerkiksi parturi-kampaajien (enkä kyllä sitäkään vastustaisi jos enemmän miehiä hakeutuisi alalle näin asiakkaana) siinä suhteessa, että jos tiettyjä aineita opettavat opettajat ovat järjestään samaa sukupuolta, se edesauttaa paitsi opettaja-ammatin, myös *opetettavien aineiden* ja yleisesti koulumaailman ja akateemisen sivistyksen leimautumista oppilaiden silmissä (kuten kirjallisuudelle ja lukuharrastukselle tuntuu käyneen).
On suuri sääli jos matematiikka, luonnontieteet, historia, kirjallisuus tai yleisesti akateeminen maailma menettää puolet ikäluokan potentiaalisista lahjakkuuksista, jotka saattaisivat olla joillain alalla ehdottoman loistavia, vain koulussa opettajien persoonallaan tahtomattaankin tarjoamien roolimallien myötä syntyvien ennakkoluulojen takia. Menetys on molemminpuolinen (sekä nuorten että kunkin alan kannalta). Toiseen suuntaan tämä ongelma kyllä nähdään: tyttöjä yritetään hyvin tarmokkaasti kannustaa tietoteknisten alojen pariin (on RailsGirls yms. yms. mahtavia hankkeita). Miksi siis ajatus siitä että myös miehiä kaivattaisiin opetusalalle tuntuu olevan joilekin naisopettajille hirveä henkilökohtainen loukkaus ja syytös omasta kelpaamattomuudesta?
Samoin oletan ettei kukaan ole niin hölmö että kaipaisi 'perusmiehisiä heteromies-miehiä' vain siksi että testosteronia huokuvia uroita pitäisi ehdoin tahdoin haalia esittämään miehisen mies-miehen mallia oppilaille. Päinvastoin, eikö olisi parempi jos lapset ja nuoret voisivat kasvaessaan tutustua useisiin tapoihin 'olla' mies tai nainen, ja nimenomaan ei ole vain yhtä ainoaa tapaa? Muistaakseni yläasteella eräällä naispuolisella teknisen käsityön opettajalla oli h******n kova auktoriteetti jopa pahimpien sovinistisikaa esittäneiden jätkien silmissä. Puolet mahdollisuuksista tarjota tällaisia malleja menetetään jos *jotain* miesten kannustamiseksi opetusalalle ei tehdä.
Älä sinä Enkeliporsas viitsi feministien kanssa vitsaa vääntää, häviät varmasti. Ei ole järkeväää todistella miesten olemassaoloa. Miehiä on, toivottavasti opettajinakin.
VastaaPoistaAno...
PoistaViime kerralla turpiin tuli, aina en oikein ymmärtänyt, mistä oikein keskusteltiin. Kannattaa lukea alla olevani kirjoitukseni keskusteluketju.
Kiihkeää.
http://www.properuskoulu.net/2010/01/miehia-kouluihin.html
Kyllä se koulu kummasti muuttaa muotoaan, jos joukossa olevat miehet käyvät uhanalaisiksi. Yläkoulun opena toivon lisää miehiä eri aineiden opettajiksi. Monet nuoret kaipaavat "miehen mallia" ja erilaisia kohtaamisia opettajien kanssa. Ymmärtäviä, empaattisia, sanattomia, humoristisia, tiukkasävyisiä. Miehen antama palaute toimii eri tavalla kuin naisen.
VastaaPoistaMiehet tuovat myös järkeä koulunpitoon, jotain järkeä naisvaltaiseen opehuoneeseen. Ehkä ei ihan kaikesta kehdata aina kaakattaa, kun joku mies laittaa välillä asiat perspektiiviin ;)
Naisope
Niitä miehiä siis tarvitaankin tuomaan kuria ja järkeä opehuoneeseen. :D
VastaaPoistaKiltit, älykkäät tytöt ovat yhteiskunnan ongelmajätettä. He päätyvät opettajiksi ja muihin vastaaviin (lahjoihin verrattuna) suht huonopalkkaisiin kutsumusammatteihin. Niissäkin heitä vihataan ja paheksutaan.
VastaaPoistaHarkitsen vakavasti, että hakisin paikkaa peruskoulusta. Opettaisin oppilaille, että ahkeruudella ja vastuuntunnolla ei ole todellisessa elämässä mitään merkitystä. Niiden vuoksi joutuu vain halveksutuksi. Nuoruus kannattaa käyttää johonkin muuhun kuin koulukirjojen pänttäämiseen. Aikuisuus kannattaa käyttää johonkin muuhun kuin velvollisuutensa suorittamiseen. Elämässä saa arvostusta ja menestystä aivan muilla ansioilla.
Ennen kaikkea tytötkin kannattaisi kasvattaa kuten pojat. Unohdetaan se vastuuntunto ja hyvä käytös. Kannustetaan röyhkeyteen ja velvollisuuksien laiminlyöntiin (pojat ovat poikia).
Opettajana en koe olevani ongelmajätettä, koska opettajan työ on kutsumusammattini.
PoistaAhkeruudella ja velvollisuudentunnolla pärjää yhä edelleen. Akateemisissa ammateissa saa palkkaakin enemmän kuin keskinmäärin. Kiltit ja ahkerat tytöt pärjäävät erittäin hyvin, opettajat, lääkärit, tuomarit jne.
Noin kolmasosa nuorista pojista on sen sijaan suurissa vaikeuksissa. Töitä ei tahdo löytää.
Röyhkeydellä ja velvollisuuksien laiminlyönneillä ei pitkälle pötkitä.
Kannustan sinua opiskelemaan.
Tietenkään sinä et ole ongelmajätettä. Olethan mies, et kiltti tyttö. Kiltit tytöt ovat ongelmajätettä. Heitä ei ikinä kunnioiteta missään.
PoistaKiitos kannustuksesta. Luulen kuitenkin, että yksi tohtorintutkinto on tarpeeksi yhdelle ihmiselle. Lähinnä tässä mietin, hakeako virkaa peruskoulusta/lukiosta.
Totta kai ymmärrän, että miesopettajiakin olisi hyvä olla, jotta pojat ja tytöt näkisivät positiivisia miesesikuvia. Silti yksilötasolla tuntuu kohtuuttomalta, että tietää aina häviävänsä viranhaussa toiselle sukupuolelle vain siitä syystä, että sillä toisella on erilaiset sukuelimet.
Vaikeuksissa olevia poikia auttaisi parhaiten se, että heille ei annettaisi mitään löysäilymahdollisuuksia sukupuolen perusteella. Yhteiskunnan rakennemuutos vaikeuttaa tietenkin nyt miesduunarien asemaa, mutta ei ammattien sukupuolittuneisuus ole mikään luonnonlaki (Suomessahan se on itse asiassa poikkeuksellisen suurta) - pojat voivat aivan hyvin tehdä erilaisia valintoja kuin isänsä. Samalla tavalla tietenkin tytöiltä pitäisi vaatia ponnistelua esimerkiksi matemaattisissa aineissa eikä katsella lusmuilua sormien läpi, koska tytöt eivät muka osaa matikkaa.
Koulussani on opettajana monta niin sanottua kilttiä tyttöä, kyllä heitä kunnioitetaan. Ei kunnioitus voi olla sukupuolesta kiinni.
PoistaMitä tähän röyhkeyteen tulee, niin yksi syy koululaisten haluttomuuteen on varmasti juuri se, että heitä ei voi loputtomiin huijata. Nykyisessä pätkätyömaailmassa leipäpalasta on taistelemassa kymmeniä ihan yhtä päteviä työntekijöitä, jolloin työt menevät liian monesti härskeimmille tai verkostoituneimmille (siis niille, jotka ovat istuneet opiskeluaikoina eniten kapakassa). Jokainen, joka on tähän peliin joskus joutunut osallistumaan, huomaa hyvin pian, ettei opiskelumenestyksellä tai ahkeruudella tai muulla sellaisella ole siinä mitään sijaa. Koululaisille pitäisi opettaa, että täytyy opiskella, koska opiskelu on itsessään kiinnostavaa ja tärkeää, eikä lupailla jotain tulevaisuuden menestystä, kun se on ihan selvästi valehtelua.
VastaaPoista