11.3. Yle
Pisa-tutkimusten tuloksista pelästynyt Ruotsin
hallitus aikoo sijoittaa noin 2,3 miljardia kruunua eli 260 miljoonaa euroa
vuodessa luokkakokojen pienentämiseen alakouluissa.
Puolueet laskevat, että panostus pienentää
luokkakokoja enimmillään noin viidellä oppilaalla 2015 alkaen.
"Toivottavasti tämä johtaa siihen, että
oppimistilanteista tulee rauhallisempia. Uskomme, että se on erityisen tärkeää
juuri ala-asteella", pääministeri Fredrik Reinfeldt perustelee DN:lle.
Koulujen heikentynyt taso on yksi suurimmista
vaaliteemoista Ruotsin tämän syksyn valtiopäivävaaleissa. Edellinen Pisa-tutkimus osoitti,
että Ruotsissa koululaisten taidot olivat heikentyneet enemmän kuin missään
muussa OECD-maassa.
Ruotsin rinnakkaiskoulujärjestelmä on epäonnistunut, v. 1991 peruskoulut siirtyivät valtiolta kunnille.
Viimeinen naula lyötiin arkkuun v. 1992, kun kunnallisten peruskoulujen
rinnalle sai perustaa vapaakouluja. Keskiluokan lapset kaikkosivat
vapaakouluihin.
Oppimistulokset romahtivat.
Vapaakoulut ovat yksityisiä kouluja, mutta ne
kustannetaan valtion rahoilla! Wallenbergin suku on yksi suurimmista
omistajista ja voiton käärijöistä.
On vaikea ymmärtää, miksi kansankodissa
siirryttiin kaikille yhteisestä peruskoulusta eriarvoiseen koulujärjestelmään, joka on vienyt Ruotsin takaisin
luokkayhteiskuntaan.
Tuntuu siltä, että tyhmyydellä ei ole mitään rajaa.
Pisa
12 -tuloksissa Ruotsi putosi alle OECD:n keskiarvon. Ruotsi on sijalla 38 ja
painii samassa sarjassa Venäjän, Slovakian ja Turkin kanssa. Suomi on yhteispisteissä
seitsemäs, Euroopan ykkönen. Ei ihme, että Ruotsi yrittää tavoittaa Suomen
etumatkaa.
Ruotsin peruskoulu on liian helppo. Kun
vaaditaan vähän, niin opitaan vähän. Ruotsissa opettajan ammatti ei ole järin
arvostettu. On vaikeaa saada riittävästi nuoria opiskelemaan
opettajan ammattiin.
Pääministeri Fredrik Reinfeldt on maltillinen
kokoomuslainen, mieleen ei näytä tulevan, että epätasa-arvoinen
vapaakoulujärjestelmä voitaisiin purkaa.
Ruotsissa ollaan luokkakojen pienentämisaikeilla
oikeilla jäljillä. Suomeenkin pitäisi pian saada aikaan ryhmäkokolaki.
"Vain kirjaamalla maksimiryhmäkoko lakiin
tai asetukseen varmistetaan, etteivät lapset joudu työskentelemään ylisuurissa
ryhmissä", OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo sanoo. (Opettaja 4/2014)
OECD korosti myös, ettei pieniin
luokkakokoihin sijoittaminen ole välttämättä tehokkainta. Tutkimukset
osoittavat pienten luokkakokojen ja oppimistulosten välillä vain heikon
yhteyden, se toteaa analyysissaan. (Yle 11.3.)
Peruskoulu ei kuitenkaan ole yhtä Pisaa ja
oppimistuloksia.
Reinfeldtkin toteaa, että toivottavasti
pienissä luokissa oppimistilanteista tulee rauhallisempia. On aivan varmaa,
että pieneen luokkaan mahtuu keskinmäärin vähemmän häiriköitä tai kiusaajia kuin suureen
luokkaan.
Opettajaurani suurin muutos on juuri
pienentyneet luokkakoot. Opetan nyt 20 oppilaan luokkaa, kiitos valtion luokkakokotuelle. Ero on suuri aikaan, jolloin opetin 26-30 oppilaan luokkaa.
Sitä en kiellä, etteikö luokkakokojen
pienentämisen lisäksi tarvita jotain muutakin oppimistulosten
parantamiseksi kuten Aulis Pitkälä toteaa:
Mutta pitää muistaa, että Suomessa erityisoppilaita on alettu siirtää yleisopetuksen piiriin. On selvää, että
silloin luokkien pitää olla kohtuullisen kokoisia. OAJ:n ehdottama 20 oppilaan
maksimiluokkakoko on tuntuu kohtuulliselta koolta.
Alan pikkuhiljaa fanittaa entistä
esimiestäni, OPH:n pääjohtaja Aulis Pitkälää. Hän on monessa asiassa alkanut
ajatella samoin kuin minä. Pitkälä on ehdottanut, että peruskoulu pitäisi
siirtää valtion harteille. Hän ehdotti myös, että pitäisikö luokanopettajakoulutukseen ottaa mieskiintiöt takaisin.
Pitää pyytää Aulis FB-toveriksi.
Ruotsin tulosten romahduksen pääsyy ei ole luokkakoot tai liian pehmeä vaatimustaso, ne vaikuttavat kyllä mutta taustalla jyllää paljon isompi syy, se on luonteeltaan demografinen ja sen kyllä jokainen keksii ihan itsekin joka asioita seuraa. Ruotsissa syy tunnetaan. Siitä puhutaan median ulkopuolella. Sama taustakehitys kalvaa myös brittien ja ranskalaisten valtionkouluja. Länsi vajoaa vähitellen itse muokkaamaansa ääriglobalistiseen maaperäänsä, mikään pedagoginen temppu ei tuo siihen muutosta. Tuoko mikään? Ei kai. Goodbye Europe as we know it.
VastaaPoistaJoka puolella Somea vaan ei tuo ryhmien pienentämiseen tarkoitettu tuki vaikuta luokanopettajan opettamaan kokonaisluokkakokoon. Jos koulussa ei ole luokkatiloja, ei suuria luokkia voikaan jakaa esim A- ja B-luokkaan, vaan luokanopettajan vastuulla on edelleen reilut 30 pientä oppilasta. Sitten vaan kikkaillaan (yleensä epäpätevän) resurssiopettajan palkkaamisella ja saadaan muutama jakotunti lisää.
VastaaPoista