keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Ruotsin koulupaniikki

11.3. Yle


Pisa-tutkimusten tuloksista pelästynyt Ruotsin hallitus aikoo sijoittaa noin 2,3 miljardia kruunua eli 260 miljoonaa euroa vuodessa luokkakokojen pienentämiseen alakouluissa.

Puolueet laskevat, että panostus pienentää luokkakokoja enimmillään noin viidellä oppilaalla 2015 alkaen.

"Toivottavasti tämä johtaa siihen, että oppimistilanteista tulee rauhallisempia. Uskomme, että se on erityisen tärkeää juuri ala-asteella", pääministeri Fredrik Reinfeldt perustelee DN:lle.

Koulujen heikentynyt taso on yksi suurimmista vaaliteemoista Ruotsin tämän syksyn valtiopäivävaaleissa. Edellinen Pisa-tutkimus osoitti, että Ruotsissa koululaisten taidot olivat heikentyneet enemmän kuin missään muussa OECD-maassa.






Ruotsin rinnakkaiskoulujärjestelmä on epäonnistunut, v. 1991 peruskoulut siirtyivät valtiolta kunnille. Viimeinen naula lyötiin arkkuun v. 1992, kun kunnallisten peruskoulujen rinnalle sai perustaa vapaakouluja. Keskiluokan lapset kaikkosivat vapaakouluihin. 

Oppimistulokset romahtivat.

Vapaakoulut ovat yksityisiä kouluja, mutta ne kustannetaan valtion rahoilla! Wallenbergin suku on yksi suurimmista omistajista ja voiton käärijöistä. 

On vaikea ymmärtää, miksi kansankodissa siirryttiin kaikille yhteisestä peruskoulusta eriarvoiseen koulujärjestelmään, joka on vienyt Ruotsin takaisin luokkayhteiskuntaan. 

Tuntuu siltä, että tyhmyydellä ei ole mitään rajaa.

Pisa 12 -tuloksissa Ruotsi putosi alle OECD:n keskiarvon. Ruotsi on sijalla 38 ja painii samassa sarjassa Venäjän, Slovakian ja Turkin kanssa. Suomi on yhteispisteissä seitsemäs, Euroopan ykkönen. Ei ihme, että Ruotsi yrittää tavoittaa Suomen etumatkaa.

Ruotsin peruskoulu on liian helppo. Kun vaaditaan vähän, niin opitaan vähän. Ruotsissa opettajan ammatti ei ole järin arvostettu. On vaikeaa saada riittävästi nuoria opiskelemaan opettajan ammattiin.

Pääministeri Fredrik Reinfeldt on maltillinen kokoomuslainen, mieleen ei näytä tulevan, että epätasa-arvoinen vapaakoulujärjestelmä voitaisiin purkaa.

Ruotsissa ollaan luokkakojen pienentämisaikeilla oikeilla jäljillä. Suomeenkin pitäisi pian saada aikaan ryhmäkokolaki.


"Vain kirjaamalla maksimiryhmäkoko lakiin tai asetukseen varmistetaan, etteivät lapset joudu työskentelemään ylisuurissa ryhmissä", OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo sanoo. (Opettaja 4/2014)


OECD korosti myös, ettei pieniin luokkakokoihin sijoittaminen ole välttämättä tehokkainta. Tutkimukset osoittavat pienten luokkakokojen ja oppimistulosten välillä vain heikon yhteyden, se toteaa analyysissaan. (Yle 11.3.)


Peruskoulu ei kuitenkaan ole yhtä Pisaa ja oppimistuloksia.

Reinfeldtkin toteaa, että toivottavasti pienissä luokissa oppimistilanteista tulee rauhallisempia. On aivan varmaa, että pieneen luokkaan mahtuu keskinmäärin vähemmän häiriköitä tai kiusaajia kuin suureen luokkaan. 

Opettajaurani suurin muutos on juuri pienentyneet luokkakoot. Opetan nyt 20 oppilaan luokkaa, kiitos valtion luokkakokotuelle. Ero on suuri aikaan, jolloin opetin 26-30 oppilaan luokkaa.

Sitä en kiellä, etteikö luokkakokojen pienentämisen lisäksi tarvita jotain muutakin oppimistulosten parantamiseksi kuten Aulis Pitkälä toteaa:




Mutta pitää muistaa, että Suomessa erityisoppilaita on alettu siirtää yleisopetuksen piiriin. On selvää, että silloin luokkien pitää olla kohtuullisen kokoisia. OAJ:n ehdottama 20 oppilaan maksimiluokkakoko on tuntuu kohtuulliselta koolta.

Alan pikkuhiljaa fanittaa entistä esimiestäni, OPH:n pääjohtaja Aulis Pitkälää. Hän on monessa asiassa alkanut ajatella samoin kuin minä. Pitkälä on ehdottanut, että peruskoulu pitäisi siirtää valtion harteille. Hän ehdotti myös, että pitäisikö luokanopettajakoulutukseen ottaa mieskiintiöt takaisin.

Pitää pyytää Aulis FB-toveriksi.

2 kommenttia:

  1. Ruotsin tulosten romahduksen pääsyy ei ole luokkakoot tai liian pehmeä vaatimustaso, ne vaikuttavat kyllä mutta taustalla jyllää paljon isompi syy, se on luonteeltaan demografinen ja sen kyllä jokainen keksii ihan itsekin joka asioita seuraa. Ruotsissa syy tunnetaan. Siitä puhutaan median ulkopuolella. Sama taustakehitys kalvaa myös brittien ja ranskalaisten valtionkouluja. Länsi vajoaa vähitellen itse muokkaamaansa ääriglobalistiseen maaperäänsä, mikään pedagoginen temppu ei tuo siihen muutosta. Tuoko mikään? Ei kai. Goodbye Europe as we know it.

    VastaaPoista
  2. Joka puolella Somea vaan ei tuo ryhmien pienentämiseen tarkoitettu tuki vaikuta luokanopettajan opettamaan kokonaisluokkakokoon. Jos koulussa ei ole luokkatiloja, ei suuria luokkia voikaan jakaa esim A- ja B-luokkaan, vaan luokanopettajan vastuulla on edelleen reilut 30 pientä oppilasta. Sitten vaan kikkaillaan (yleensä epäpätevän) resurssiopettajan palkkaamisella ja saadaan muutama jakotunti lisää.

    VastaaPoista