Kuvateksti: Pähkinärinteen koulussa
työskentelevä Kai-Ari Lundell tutkaili sulatettuja quorn-kuutioita. Hänen
mukaansa koulussa tarjottava quorn-moussaka (kuvan annos ei ole kyseinen
ruokalaji) maistuu oppilaille selvästi huonommin kuin tavallinen
jauhelihaversio.
Vantaalaisoppilaille syötetään teollista sienivalmistetta
Vantaalaisoppilaiden lautasille on tänä vuonna ilmestynyt erikoinen ruoka. Punahomeesta valmistettu synteettinen proteiinivalmiste nimeltä quorn.
Quornia on tarjolla Vantaalla
kerran kuudessa viikossa, ja samaa tarjoilevat myös Helsingin koulut.
Vantaalaisopettaja, vuoden luokanopettajaksikin
valittu Kai-Ari Lundell kertoo hämmästyneensä, kun sai
kasvisruokapäivänä quorn-moussakaa eteensä.
– En tiennyt yhtään, mitä syön, sanoo asian Uuden Suomen
blogissaan esiin nostanut Lundell.
Hän paineli heti googleen
etsimään valmisteesta lisätietoa.
– Punahomesientä voi käsittääkseni olla talon
rakenteissa ja kasveissa ja niistä sitä myrkytetään pois, Lundell päivittelee.
Quorn tuodaan Vantaalle
Iso-Britanniasta.
– Jurppii, kun Suomessa on paras satokausi meneillään ja
meillä lapsille syötetään ulkomailta tuotua soijaa ja quornia.
Vantaan kaupunki tilaa
suurimman osan ruoistaan Vantilta. Vantin ateria- ja puhtauspalvelujohtaja
Pirjo Huvila-Nicklénin mukaan quornia tilataan, koska sen ravintoarvo on
hyvä.
– Tuotteessa on korkealaatuista proteiinia, kuitua ja
vähän rasvaa. Quornissa on myös paljon vitamiineja ja kivennäisaineita.
Oikeiden sienien hinta ei ole
quornia kalliimpi, mutta sienien kypsennyshävikki on Huvila-Nicklénin mukaan suurempi.
– Sieniä täytyy ostaa enemmän kuin quornia. Tarvitsemamme
määrän sieniä on mahdollista saada ainoastaan pakasteena tai säilykkeenä.
Lundell uskoo, että quorn ei
pärjää proteiiniarvoillaan tavalliselle jauhelihalle.
– Quornia pitäisi syödä kaksinkertainen määrä
jauhelihaan verrattuna, että saisi saman määrän proteiinia.
Lundell ei pidä kasvisruokaa
sinänsä huonona, vaan toivoo, että tarjolla olisi suomalaisia kasviksia, joiden
alkuperä olisi selvillä.
Huvila-Nicklénin mukaan ruoan
valintakriteerinä ei voi olla kotimaisuus.
– Kaupungin elintarvikehankintoja säätelee hankintalaki,
jonka mukaan kunnan tulee kilpailuttaa hankinnat. Hankintalaki edellyttää, että
ketään ei saa syrjiä.
– Muista sopimusvaltioista tuleviin tarjouksiin on
sovellettava samoja ehtoja kuin Suomesta tuleviin tarjouksiin.
Vantaalla kasvisruokapäivä on
kerran viikossa. Lundell miettisi käytännöt uudelleen.
– Koulun tavoite on, että ruokaa syödään. Ei ole mitään
järkeä, että ruokaa kipataan läjäpäin jäteastioihin, kun se ei maistu. Lasagne
ei maistu oppilaille yhtä hyvin, jos se on tehty soijasta kuin, jos se olisi
tehty jauhelihasta.
– On hassua, että lihapäivänä on aina tarjolla
kasvisruokaa, mutta kasvispäivänä ei saa liharuokaa.
Toimittaja: Jonna Hovi-Horkan
Kuvat: Johanna Erjonsalo
Kuvateksti: Quorn-valmistetta löytyy myös
kauppojen pakastealtaista muun muassa kuutioina ja rouheena.
Mikä ihmeen quorn?
Quorn on mykoproteiinista
eli sieniproteiinista synteettisesti valmistettavien proteiinivalmisteiden
tuotemerkki.
Quorn on kehitetty lihan
korvikkeeksi. Sen keksijä on tohtori Gerald Solomon.
Quorn sisältää proteiinia,
ravintokuitua ja se on vähärasvainen.
Quorn valmistetaan
punahomeesta käymismenetelmällä.
Quorniin lisätään
sideaineeksi munanvalkuaista, joten se ei sovi vegaaniseen ruokavalioon. Quorn
ei myöskään sovi keliaakikoille.
Quornista valmistettuja
tuotteita on ollut Suomessa myynnissä syksystä 2012 lähtien.
Lähde: Wikipedia ja Vantaan
kaupunki
Enkeliporsaan arvio Vantaan Sanomien jutusta:
Ysi. Juttu on omalla tavallaan hauska, ainakin aihepiiriltään. Juttu on tehty omalta osaltani puhelinhaastattelun sekä blogikirjoituksen perusteella. Kuva, jossa olen syöväni kanaa matkivaa quornia, on lavastettu. Toisin kuin kananlihan haistelu quornin haistelu oli etovaa.
Huvila-Nicklénin mukaan ruoan valintakriteerinä ei voi olla kotimaisuus.
Minä olen tasan eri mieltä.
Olen varma siitä, että suurin osa suomalaisista on sitä mieltä, että pitää suosia puhdasta suomalaista ruokaa, jonka alkuperä tiedetään.
Pitää laatia kilpailutuskriteerit siten, että suomalainenkin ruoka pärjää.
Luulen, että Suomessa noudatetaan hankintalakeja orjallisemmin kuin missään muussa EU-maassa. Sahataan omaa oksaa.
Tekstit
