Näytetään tekstit, joissa on tunniste salo jaakko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste salo jaakko. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Peruskoulun päättöarvioinnin uudet kriteerit


Odotettu uutinen kolahti postilaatikkooni.

Kaikki tietävät, että tavoite lisätä arvioinnin yhdenvertaisuutta sekä arvosanojen vertailukelpoisuutta on hyvä. Hyvä, että arvosanoille 5, 7 ja 9 laaditaan selkeät kriteerit. 

Olen oppilailleni kuudennen luokan keväällä aina todennut, että muistakaa sitten, että ysiluokan kevättodistus ei sitten ole enää mitään vessapaperia, sillä haetaan lukioon tai ammattikouluun.

Muistan hyvin, kun Vantaalla tehtiin alueellista opetussuunnitelmaa, silloin määriteltiin kriteerit numeroille 5 ja 8. Olin fysiikan ja kemian ryhmässä. Eniten keskustelua syntyi numerosta 5. Kysyimme mentorilta, joka oli alueen toisen yläkoulun rehtori, että mitä tehdään, jos oppilas ei tavoita numeron 5 kriteereitä. Annettiin vahvasti ymmärtää, että numeron 5 kriteereiden on oltava sellaisia, että kaikki pääsevät läpi.

Kun mentori lähti huoneesta pois, naureskelimme hetken ja teimme työtä käskettyä, mahdollisimman väljätulkinnalliset numeron 5 kriteerit. Käytimme paljon sanapareja on tutustunut, on kokeillut jne. Varsinaisesta osaamisesta ei vitosen suhteen tullut yhtään mainintaa.

Nykyisen opetussuunnitelman kriteerit ovat vielä väljemmät, kun osaamistaso on määritelty vain numerolle 8. 

Toivottavasti nyt onnistutaan. Hienoa, että perusnumero 7 rehabilitoidaan. Hyvin mielenkiintoista on, millaiset kriteerit numerolle 5 luodaan. Nyt oppilas voidaan päästää läpi, vaikka hän ei jossain oppiaineessa osaa juuri mitään.

Oleellinen kysymys on: Mitä tehdään, jos oppilas ei saavuta numeron 5 kriteerejä? 

Kihelmöivän mielenkiintoista, odotan laajaa keskustelua. Juuri mikään ei opettajien mielestä ole niin seksikästä ja intohimoja herättävää kuin oppilasarviointi.

* * *

Perusopetuksen arvioinnin uudistaminen etenee 

Tiedote. Julkaistu: 15.05.2019, 09:31

Opetushallitus

Opetushallitus valmistelee perusopetuksen päättöarvioinnin uusia kriteerejä ja arvioinnin linjausten täsmennyksiä yhteistyössä asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tarkempien kriteerien tavoitteena on lisätä arvioinnin yhdenvertaisuutta sekä arvosanojen vertailukelpoisuutta. Arvioinnin tasa-arvoisuus on herättänyt huolta sekä opetusalan ammattilaisissa että perheissä. Kriteerityön ohella selkiytetään arvioinnin kansallisia linjauksia, sillä ne on koettu nykyisessä opetussuunnitelmassa liian tulkinnanvaraisiksi.

Nyt laaditaan arvioinnin kriteereitä arvosanoille 5, 7 ja 9. Niissä määritellään, mitä peruskoulunsa päättävän oppilaan on osattava kyseisen arvosanan saadakseen.

─ Tällä hetkellä osaamistaso on määritelty vain arvosanalle 8. Arvioinnin linjauksia täsmentämällä saadaan koko maahan yhtenäisemmät arvioinnin periaatteet tueksi kouluille ja opettajille arvioinnin toteuttamisessa, toteaa opetusneuvos Erja Vitikka Opetushallituksesta.

Valmistelu tehdään yhdessä opettajien, tutkijoiden ja sidosryhmien kanssa
Arvioinnin kriteerien valmistelutyötä ja linjausten selkiyttämistä tehdään yhdessä opettajien sekä didaktiikan asiantuntijoiden kanssa. Työtä ohjaa Opetushallituksen nimeämä ohjausryhmä, jossa ovat mukana keskeiset sidosryhmät. Työn tukena toimii lisäksi asiantuntijaryhmä, johon kuuluu päättöarviointiin perehtyneitä tutkijoita.

Arvioinnin kehittämistyön päämääränä on päättöarvioinnin yhdenmukaistaminen ja sen myötä peruskoulun tasa-arvoisuuden vahvistaminen. Tavoitteena ovat sellaiset kriteerit ja ohjeet, jotka palvelevat kouluja arvioinnin toteuttamisessa mahdollisimman hyvin. Valmistelutyössä on otettu huomioon opettajien toive siitä, että kriteerit saadaan käyttöön nopeasti. Samalla pyritään kuitenkin varmistamaan lopputuloksen laatu kommentointi- ja lausuntokierroksilla sekä käytettävyyden varmistamisella, mikä vaatii oman aikansa. Tästä syystä kriteerien laatimisen aikataulua on täsmennetty.

─ On tärkeää, että opetuksen järjestäjille ja kouluille varataan riittävästi aikaa sekä arviointilinjausten että kriteerien paikalliseen prosessointiin ja perehtymiseen, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström.

Ensin tarkennetaan koko peruskoulua koskevat arvioinnin linjaukset

Työ on aikataulutettu niin, että ensimmäisenä saadaan selkiytettyä peruskoulua koskevan arvioinnin linjaukset ja tarkennettua arvioinnin toteutukseen liittyvää ohjeistusta. Tämä koskee kaikkia vuosiluokkia ja muun muassa sitä, missä vaiheessa numeroarviointien tekeminen aloitetaan.

Työtä tehdään kevään ja kesän kuluessa, ja arvioinnin linjausten luonnos saadaan kommentoitavaksi verkkoon 16.9.─18.10.2019. Viimeistely tehdään saadun palautteen pohjalta marras-joulukuussa ja uudet linjaukset julkaistaan 31.12. Paikallinen opetussuunnitelmatyö ja suunnitelmien käyttöönotto tapahtuu kevään 2020 aikana ja linjaukset tulevat voimaan uuden lukuvuoden alusta 1.8.2020.

Uusien kriteerien mukaiset päättöarvosanat annetaan kaikissa oppiaineissa keväällä 2022

Päättöarvioinnin kriteereitä valmistellaan kuluvan kevään ja alkusyksyn aikana työpajoissa oppiaineryhmittäin. Oppiaineryhmissä on mukana kaikkien oppiaineiden opettajia sekä tutkijoita. Työpajatyöskentelyssä syntyneiden kriteeriehdotusten toimivuutta arvioidaan Opetushallituksen, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen KARVIn sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhdessä toteuttamassa käytettävyystestauksessa loppuvuodesta 2019. Samalla varmistetaan se, että kriteerit ovat linjassa arviointiin liittyvän tutkimustiedon kanssa. 

Päättöarvioinnin kriteerien laajempi kommentointi verkossa ja lausuntojen kerääminen toteutetaan syksyllä 2020. Kriteerit viimeistellään palautteen pohjalta siten, että ne julkaistaan 31.12.2020. Paikallinen käyttöönotto tapahtuu keväällä 2021. Kriteerit tulevat voimaan 1.8.2021 ja niiden mukaisia päättöarvosanoja päästään antamaan kaikissa oppiaineissa ja koko ikäluokalle keväällä 2022.

─ OAJ pitää opettajien arviointityötä ja arvioinnin yhdenvertaisuutta paremmin tukevien arviointikriteerien laatimista erittäin tärkeänä. On hienoa, että työtä tehdään eri tahojen vuorovaikutuksessa ja yhteisellä prosessilla. On myös erittäin hyvä, että tälle työlle otetaan nyt huolellisen valmistelun vaatima aika, jotta myös kriteerien käytettävyys voidaan varmistaa. Päätetty etenemisjärjestys on oikea: liikkeelle on lähdettävä arvioinnin yleisten linjausten täsmentämisestä, toteaa kehittämispäällikkö Jaakko Salo Opetusalan ammattijärjestö OAJ:stä.

Opetushallitus tukee arvioinnin linjausten ja päättöarvioinnin kriteerien toimeenpanoa muun muassa koulutuksella, ohjauksella ja muulla tuella. Tavoitteena on, että kouluissa on riittävästi aikaa perehtyä linjauksiin ja kriteereihin sekä valmistautua niiden käyttöön ennen lukuvuoden 2021─2022 alkua.

tiistai 8. elokuuta 2017

Ope, mulla on nälkä

8.8. Iltalehti


Äärimmäisissä tapauksissa opettajat voivat joutua tekemään jopa lastensuojeluilmoituksia, mutta asiantuntijan mukaan näin käy vain harvoin.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salon mukaan koulu on paikka, jossa kaikki yhteiskunnalliset ilmiöt näkyvät.

Näin on siis myös eriarvoistumisen ja lapsiperheköyhyyden kohdalla. Opettajat voivatkin kohdata nälkäisiä tai nuhjuisissa vaatteissa kulkevia lapsia.


Blogini kantava teema on koulutuksellinen tasa-arvo. Me emme aina muista arvostaa kouluruuan merkitystä tasa-arvon kannalta, koska pidämme kouluruokailua itsestäänselvyytenä. 

Olen kirjoittanut hyvin paljon kouluruokailusta. Jos kiinnostaa, paina vasemmasta palkista tunnistetta kouluruokailu.

Jaakko Salo on oikeassa siinä, että koulu on paikka, jossa kaikki yhteiskunnalliset ilmiöt näkyvät. Erilliskoulujärjestelmä suorastaan erotteli jyvät akanoista, harvan köyhän perheen lapsella oli varaa mennä oppikouluun. Peruskoulu antoi kaikille mahdollisuuden.

Köyhiä ihmisiä on Suomessa aina ollut, enemmän tai vähemmän, mutta jo pitkään noudatettu uusliberalistinen talouspolitiikka on tehnyt selvää jälkeä. Leipäjonot ovat arkipäivää.

On surullista, että kunnat panostavat kouluruokailuun eri tavalla. Kouluruokailun kokonaiskustannuksissa on suuria eroja. Säästetään lasten ruuasta.


Erot ovat hämmästyttäviä. Tietysti isot kunnat pystyvät tekemään kouluruuan halvemmalla ja tehokkaammin kuin pienet kunnat. 

Enemmän kuin kouluruuan kokonaiskustannukset kouluruuan tasosta kertoo yksittäisen annoksen materiaalikustannukset. Esim. kotikunnassani Vantaalla ruoka-aineinekulut ovat 0,67 euroa / koululounas. Puuropäivät ja kasvissosepäivät ovat lisääntyneet, aivan joka päivä nälkäisen lapsen tai kasvavan nuoren vatsa ei täyty.

Kun elintarvikkeiden hinta nousee vuodessa vaikkapa kahdeksan prosenttia, ja kouluruokailuun käytettävät määrärahat prosentin verran, on aika helppo laskea sen takanojan kaltevuus, jolla ruokahuoltoa pyöritetään. Eurolla ei synny karjalanpaistia. (Joensuun ruokailupalvelupäällikkö Pirjo Mäkinen, Yle 29.1.2014)

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Ryhmäkoko vaikuttaa opetuksen laatuun

15.1. Opettaja

OECD: Ryhmäkoolla on väliä

Mitä suurempi ryhmä on sitä vähemmän opettajalla on aikaa opettamiseen ja oppilaalla vähemmän oppimiseen, selviää OECD:n Education at Glance- julkaisusta.

Ryhmäkoko vaikuttaa julkaisun mukaan myös luokan järjestyshäiriöihin. Mitä suurempi ryhmä, sitä enemmän opettajalta kuluu aikaa työrauhan ylläpitämiseen. Aika on pois tavoitteellisesta opiskelusta.

OAJ on jo pitkään puhunut ryhmäkokojen merkityksestä.

- OECD:n julkaisu tukee suoraan järjestön näkemystä, että ryhmäkoko vaikuttaa keskeisesti opetuksen laatuun, erityisasiantuntija Jaakko Salo sanoo.


Olen kirjoittanut pienten ryhmäkokojen puolesta kovin monta kertaa, nostin tietenkin Opettajan uutisen blogiini. 

Jos kiinnostaa, niin painele alhaalla vasemmalla olevista tunnisteista tunnistetta luokkakoko, löydät 50 osumaa. Toiston makua, mutta asia on tärkeä.

Käytännön kouluihmistä miellyttää kovasti, kun OECD opettamisen ja oppimisen lisäksi kiinnittää huomion myös työrauhaan. Ilman muuta selvää on, että isossa ryhmässä on keskinmäärin enemmän järjestyshäiriöitä kuin pienessä luokassa. Todennäköisesti kiusaamistakin pienessä luokassa ilmenee harvemmin.

Valtio on viime vuosina hillinnyt suuria luokkia jakamalla avustusta ryhmäkokojen pienentämiseen. Vielä tehokkaampaa olisi saada ryhmäkokojen maksimit lakiin. Nyt taloudellinen tilanne on sellainen, että ryhmäkokolaeista ei puhu juuri kukaan.

Vaikka esim. oma kuntani Vantaan kaupunki on saanut avustusta ryhmäkokojen pienentämiseen, joskus luokat voivat olla suuria. Omassa luokassani on oppilaita melko paljon, 26. On kaksi kuutosluokkaa ja 54 oppilasta, kolmeen luokkaan tulisi kohtuulliset 18 oppilasta kuhunkin. 

Inkluusio korostaa ryhmäkoon merkitystä, sillä luokkiin sijoitetut erityisoppilaat vaativat paljon opettajien huomiota. Erityisoppilaat hukkuvat isoihin luokkiin.

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Ruotsin koulupaniikki

11.3. Yle


Pisa-tutkimusten tuloksista pelästynyt Ruotsin hallitus aikoo sijoittaa noin 2,3 miljardia kruunua eli 260 miljoonaa euroa vuodessa luokkakokojen pienentämiseen alakouluissa.

Puolueet laskevat, että panostus pienentää luokkakokoja enimmillään noin viidellä oppilaalla 2015 alkaen.

"Toivottavasti tämä johtaa siihen, että oppimistilanteista tulee rauhallisempia. Uskomme, että se on erityisen tärkeää juuri ala-asteella", pääministeri Fredrik Reinfeldt perustelee DN:lle.

Koulujen heikentynyt taso on yksi suurimmista vaaliteemoista Ruotsin tämän syksyn valtiopäivävaaleissa. Edellinen Pisa-tutkimus osoitti, että Ruotsissa koululaisten taidot olivat heikentyneet enemmän kuin missään muussa OECD-maassa.






Ruotsin rinnakkaiskoulujärjestelmä on epäonnistunut, v. 1991 peruskoulut siirtyivät valtiolta kunnille. Viimeinen naula lyötiin arkkuun v. 1992, kun kunnallisten peruskoulujen rinnalle sai perustaa vapaakouluja. Keskiluokan lapset kaikkosivat vapaakouluihin. 

Oppimistulokset romahtivat.

Vapaakoulut ovat yksityisiä kouluja, mutta ne kustannetaan valtion rahoilla! Wallenbergin suku on yksi suurimmista omistajista ja voiton käärijöistä. 

On vaikea ymmärtää, miksi kansankodissa siirryttiin kaikille yhteisestä peruskoulusta eriarvoiseen koulujärjestelmään, joka on vienyt Ruotsin takaisin luokkayhteiskuntaan. 

Tuntuu siltä, että tyhmyydellä ei ole mitään rajaa.

Pisa 12 -tuloksissa Ruotsi putosi alle OECD:n keskiarvon. Ruotsi on sijalla 38 ja painii samassa sarjassa Venäjän, Slovakian ja Turkin kanssa. Suomi on yhteispisteissä seitsemäs, Euroopan ykkönen. Ei ihme, että Ruotsi yrittää tavoittaa Suomen etumatkaa.

Ruotsin peruskoulu on liian helppo. Kun vaaditaan vähän, niin opitaan vähän. Ruotsissa opettajan ammatti ei ole järin arvostettu. On vaikeaa saada riittävästi nuoria opiskelemaan opettajan ammattiin.

Pääministeri Fredrik Reinfeldt on maltillinen kokoomuslainen, mieleen ei näytä tulevan, että epätasa-arvoinen vapaakoulujärjestelmä voitaisiin purkaa.

Ruotsissa ollaan luokkakojen pienentämisaikeilla oikeilla jäljillä. Suomeenkin pitäisi pian saada aikaan ryhmäkokolaki.


"Vain kirjaamalla maksimiryhmäkoko lakiin tai asetukseen varmistetaan, etteivät lapset joudu työskentelemään ylisuurissa ryhmissä", OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo sanoo. (Opettaja 4/2014)


OECD korosti myös, ettei pieniin luokkakokoihin sijoittaminen ole välttämättä tehokkainta. Tutkimukset osoittavat pienten luokkakokojen ja oppimistulosten välillä vain heikon yhteyden, se toteaa analyysissaan. (Yle 11.3.)


Peruskoulu ei kuitenkaan ole yhtä Pisaa ja oppimistuloksia.

Reinfeldtkin toteaa, että toivottavasti pienissä luokissa oppimistilanteista tulee rauhallisempia. On aivan varmaa, että pieneen luokkaan mahtuu keskinmäärin vähemmän häiriköitä tai kiusaajia kuin suureen luokkaan. 

Opettajaurani suurin muutos on juuri pienentyneet luokkakoot. Opetan nyt 20 oppilaan luokkaa, kiitos valtion luokkakokotuelle. Ero on suuri aikaan, jolloin opetin 26-30 oppilaan luokkaa.

Sitä en kiellä, etteikö luokkakokojen pienentämisen lisäksi tarvita jotain muutakin oppimistulosten parantamiseksi kuten Aulis Pitkälä toteaa:




Mutta pitää muistaa, että Suomessa erityisoppilaita on alettu siirtää yleisopetuksen piiriin. On selvää, että silloin luokkien pitää olla kohtuullisen kokoisia. OAJ:n ehdottama 20 oppilaan maksimiluokkakoko on tuntuu kohtuulliselta koolta.

Alan pikkuhiljaa fanittaa entistä esimiestäni, OPH:n pääjohtaja Aulis Pitkälää. Hän on monessa asiassa alkanut ajatella samoin kuin minä. Pitkälä on ehdottanut, että peruskoulu pitäisi siirtää valtion harteille. Hän ehdotti myös, että pitäisikö luokanopettajakoulutukseen ottaa mieskiintiöt takaisin.

Pitää pyytää Aulis FB-toveriksi.