OECD: Ryhmäkoolla on väliä
Mitä suurempi ryhmä on sitä vähemmän opettajalla on aikaa opettamiseen ja oppilaalla vähemmän oppimiseen, selviää OECD:n Education at Glance- julkaisusta.
Ryhmäkoko vaikuttaa julkaisun mukaan myös luokan järjestyshäiriöihin. Mitä suurempi ryhmä, sitä enemmän opettajalta kuluu aikaa työrauhan ylläpitämiseen. Aika on pois tavoitteellisesta opiskelusta.
OAJ on jo pitkään puhunut ryhmäkokojen merkityksestä.
- OECD:n julkaisu tukee suoraan järjestön näkemystä, että ryhmäkoko vaikuttaa keskeisesti opetuksen laatuun, erityisasiantuntija Jaakko Salo sanoo.
Olen kirjoittanut pienten ryhmäkokojen puolesta kovin monta kertaa, nostin tietenkin Opettajan uutisen blogiini.
Jos kiinnostaa, niin painele alhaalla vasemmalla olevista tunnisteista tunnistetta luokkakoko, löydät 50 osumaa. Toiston makua, mutta asia on tärkeä.
Käytännön kouluihmistä miellyttää kovasti, kun OECD opettamisen ja oppimisen lisäksi kiinnittää huomion myös työrauhaan. Ilman muuta selvää on, että isossa ryhmässä on keskinmäärin enemmän järjestyshäiriöitä kuin pienessä luokassa. Todennäköisesti kiusaamistakin pienessä luokassa ilmenee harvemmin.
Valtio on viime vuosina hillinnyt suuria luokkia jakamalla avustusta ryhmäkokojen pienentämiseen. Vielä tehokkaampaa olisi saada ryhmäkokojen maksimit lakiin. Nyt taloudellinen tilanne on sellainen, että ryhmäkokolaeista ei puhu juuri kukaan.
Vaikka esim. oma kuntani Vantaan kaupunki on saanut avustusta ryhmäkokojen pienentämiseen, joskus luokat voivat olla suuria. Omassa luokassani on oppilaita melko paljon, 26. On kaksi kuutosluokkaa ja 54 oppilasta, kolmeen luokkaan tulisi kohtuulliset 18 oppilasta kuhunkin.
Inkluusio korostaa ryhmäkoon merkitystä, sillä luokkiin sijoitetut erityisoppilaat vaativat paljon opettajien huomiota. Erityisoppilaat hukkuvat isoihin luokkiin.
Tekstit
Anteeksi ylipitkä kommentti. Tuon OAJ:n uutisessa viitatun monisatasivuisen OECD:n Education at a Glance –raportin perkaus ei kuitenkaan onnistu ihan parissa rivissä.
VastaaPoistaOAJ:n uutisessa on käytetty valikoivasti OECD:n luokkakokoa koskevia tuloksia. Lisäksi raportista valikoidutkaan tulokset eivät näyttäisi sopivan suomalaisten koulujen tilanteeseen.
Valikoinnista esimerkkinä vaikka se, että raportin sivulla 418 mainitaan:
"Overall, there is little evidence that class size, by itself, determines achievement. Indeed, results from the OECD Programme for International Student Assessment (PISA) do not provide evidence of a relationship between class size and the performance of 15-year-olds..."
Eli Pisa-tutkimus ei tarjoa näyttöä, että luokan koolla ja 15-vuotiaiden oppimistuloksilla olisi yhteyttä.
Raportista on toki löydettävissä siihen viittaava osio, että luokkakoolla ja luokan työrauhan ylläpitoon käytettävällä ajalla voi olla yhteys:
"Chart D2.a shows that larger classes are correlated with less time spent on actual teaching and learning and with more time spent on keeping order in the classroom ... Specifically, one additional student added to an averagesize class is associated with a 0.5 percentage-point decrease in time spent on teaching and learning activities."
Testasin asiaa OECD:n nettisivuilta lataamallani Suomen TALIS2013 -tutkimuksen aineistolla. Poistin analyysistä alle 10 oppilaan kohdeluokat, jotka ovat tyypillisesti erityisluokkia ja siten kokoonpanoltaan valikoituneita.
Suomen aineistossa muuttujien TT2G38 (Your Teaching/ How many students are currently enrolled in this ?) ja TT2G39B (Your Teaching/ Percentage of time is typically spent on/ Keeping order in the classroom) välillä ei näytä olevan mitään yhteyttä (korrelaatio = 0,012, p=,594).
Suomen tilanne näyttää siis poikkeavan selkeästi koko OECD:n aineistolla saadusta tuloksesta.
Raportissa mainitaan, että yksi selitys kaikki OECD maat kattavassa aineistossa havaitulle työrauhan ylläpitoon käytetyn ajan ja luokkakoon väliselle yhteydelle voi olla, että opettajien arvion mukaan ongelmallisesti käyttäytyvien oppilaiden osuus on suurempi suurissa luokissa:
"There is a positive correlation between average class size and the reported proportion of students with behaviour problems. This correlation is important because teachers who teach classes where more than one in ten students have behaviour problems spend almost twice as much time keeping order in the classroom as their peers with less than 10% of such students in their class (OECD, 2015). In other words, larger classes are associated with a higher proportion of students with behavioural problems, which, in turn, is associated with less time spent on teaching and learning activities."
Suomen TALIS 2013 aineistossa ei kuitenkaan ole niin, että oppilasmäärältään suurissa luokissa häiritsevästi käyttäytyvien osuus olisi suurempi. Suomen aineistossa (alle 10 oppilaan kohdeluokat poistettu analyysistä) luokan oppilasmäärän ja ongelmallisesti käyttäytyvien oppilaiden osuuden välillä on negatiivinen yhteys (korrelaatio = -0,411, p<0,01).
Suomessa oppilasmäärältään suurissa luokissa ongelmallisesti käyttäytyvien oppilaiden osuus on siis pienempi kuin pienissä luokissa.
Näiden tarkastelujen perusteella tuo kaikki OECD maat käsittävää aineistoa koskeva tulos luokkakoon ja työrauhan ylläpitoon käytettävän ajan yhteydestä ja sen mahdollisesta selityksestä sopii huonosti Suomen koulujen tilanteeseen. Sen pohjalta ei voi mielestäni tehdä päätelmää, että tulokset pätisivät myös Suomessa.
Lähde: http://www.oecd-ilibrary.org/docserver/download/9615031e.pdf?expires=1450821999&id=id&accname=guest&checksum=E33ADD261CCDFB695B75AE2F09849DFE
O-P...
PoistaÄlä pyytele anteeksi kommenttisi pituutta, olit paneutunut vastaukseesi kunnolla.
Kirjoitit, "Suomessa oppilasmäärältään suurissa luokissa ongelmallisesti käyttäytyvien oppilaiden osuus on siis pienempi kuin pienissä luokissa", tuntuu peräti oudolta.
Arkikokemukseni mukaan suuren luokan hallitseminen on vaikeampaa kuin pienen luokan.
En tiedä, miten asiaa on tutkittu mainitsemassasi Talis 2013 aineistossa.
Sopii mennä opettamaan esim. isoa KU, KS, MU tai varsinkin LI -ryhmiä. Jo tilan puute ja ahtaus tuo ongelmia.
Myöskään kasvatustieteelliset tutkimukset pohjoismaissa ei tue sitä että luokkakoolla olisi painavaa merkitystä
VastaaPoistaKasvatustieteelliset tutkimukset eivät aina tue blogistin esille tuomaa opettajien kokemaa arkikokemusta.
VastaaPoistaTALIS2013 on kyselytutkimus, jossa asioita kysytty edustavalta otokselta kunkin osallistuneen maan opettajia. Kyseessä ovat siis opettajien näkemykset aiheesta.
VastaaPoistaKyselyn kysymykset löytyvät englanniksi esim. osoitteesta: https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/323128/TALIS_2013_England_Teacher_Questionnaire.pdf Suomenkielisen kyselyn kysymykset saanee pyydettäessä kyselyn Suomi-osuuden toteuttaneesta Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksesta (https://ktl.jyu.fi/talis/talis-2013)
Se, että Suomessa suurissa luokissa ongelmallisesti käyttäytyvien oppilaiden osuus näyttää olevan pienempi kuin pienissä luokissa, saattaa viitata esimerksi siihen, että Suomessa ongelmallisesti käyttäytyviä mutta yleisopetuksen luokassa opiskelevia oppilaita ohjautuu keskimääräistä pienempiin luokkiin. Monissa muissa maissa taas saattaa olla esim. niin, että ns. slummikouluissa on sekä isot opetusryhmät että paljon ongelmallisesti käyttäytyviä oppilaita.
O-P...
VastaaPoistaKiitos tiedosta.
Suomen Tatlis 2013 on sikäli "vanha", että meillä on muutaman vuoden sisällä siirrytty inkluusioon. Erityisoppilaita on siirretty normiluokkiin, sama koskee ongelmallisesti käyttäytyviä lapsia.
Tilanne on aivan eri kuin v. 2013 tai sitä ennen.
Kun luokassa on eirityisoppilaita, luokan pitää olla kohtuulisen kokoinen. Luokkiin ei tullut eirtyisopettajia kuten joissain piireissä "luvattiin".
Varmastikin opettajien kannattaa nojautua tutkimustietoon, mutta on tosiaan hyvä pohtia, miksi ryhmäkoolla ei ole vaikutusta.
VastaaPoistaYllä onkin selityksiä, miksi pienet ryhmät ovat erilaisia, eli sinne on sijoitettu opiskelijoita, jotka ehkä häiritsevät tai vaativat enemmän tukea.
Toinen asia mikä saattaa olla työnjaollinen, eli laitetaanko suurempia ryhmiä opettamaan opettajia, joilla on paremmat valmiudet opettaa isoja ryhmiä.
Kolmas tekijä saattaa olla ryhmädynaaminen, pienessä ryhmässä on erilaisia ryhmäilmiöitä kenties kuin suuressa ryhmässä.
Kiusaaminen voi olla oman kokemuksen mukaan pahempaa pienessä kuin suuressa ryhmässä, sillä on mahdollista, että isossa ryhmässä kiusatulla opiskelijalla voi olla jotakin tukea tai jopa kaveri.
Minusta kiusaaminen on ainakin yksilötasolla todella suuri oppimisen ja motivaation este.
Omasta havainnostani olen huomannut, että ns. oppitunneilla yritteliäät oppilaat joutuvat helpommin kiusatuksi, kuin oppilaat, jotka eivät ole kovinkaan aktiivisia oppiaineessa, mutta saattavat häiritä oppituntia. Möläyttelyt tunnilla voivat olla osa kiusaamisilmiötä, johon ei aina minusta koulun taholta puututa, osin siksi, että ei anneta huomiota käytökselle ...
KS ryhmässä ei saa olla kuin 16 oppilasta. Työturvallisuus ja tilojen rakentamista ohjaava normi. KS-luokkien varustus perustuu 16 perustyöpaikkaan (=höyläpenkin pitkä sivu / varsinainen työpiste ts luokassa)
VastaaPoistaTämä on asia, joka rehtoreilta unohtuu jatkuvasti. Samoin kuin KS-opettajien perehdyttäminen työtilaansa.