Työsuhdekännykkä maikoillekin

Oiva Wilma on kehitetty kodin ja koulun väliseen kommunikointiin. Pitkiä lurinoita ei Wilmaan viitsi kukaan kirjoittaa, toisaalta kirjoitettua tekstiä voi tulkita niin monin tavoin. Joskus voidaan käyttää vääriä sananvalintoja, ja siinä sitten ollaan. Yksi klikkaus, ja sinne meni.

Puhelin on käyttökelpoinen väline, kun asioita aletaan selvittää kunnolla. Paras tapa keskusteluun edelleen on tietenkin kasvokkain puhuminen.

Minua on pitkään ihmetyttänyt, että kaikilla kaupungin työntekijöillä, suurin piirtein joka tsupparillakin, on oma matkapuhelimensa, mutta opettajilla ei ole.

Kaikki opettajat eivät halua antaa omaa puhelinnumeroansa vanhemmille, koska soittoja voi tulla milloin tahansa. Moni maikka on hyvin tarkka omasta yksityisyydestään. 

Työsuhdepuhelin opettajille on paikallaan. Vanhemmille voisi ilmoittaa, että esim. kello viiden jälkeen puhelin suljetaan. Viikonlopuksi sen voisi panna kiinni kokonaan.

Monessa firmassa puhelun alussa on viesti, että tämä puhelu nauhoitetaan, puhelua voidaan käyttää yhtiön sisäisessä koulutuksessa.

Tänään opettajatoverini kanssa mietiskelimme, että oikeastaan opettajien työpuhelut pitäisi myös nauhoittaa, juridisten syiden takia.

Tiedän tapauksia, joissa oppilaan huoltaja voi sanoa opettajan sanonneen jotakin jostakin toisesta huoltajasta tai hänen lapsestaan, vaikka opettaja ei ole puhunut halaistua sanaa. Myös opettajalle toisista huoltajista puhelimessa voidaan kertoa mitä tahansa perätöntä.

Puhelimitse voidaan opettajaa uhata, saadaan jopa tappouhkauksia. Aivan urani alussa minut uhattiin ampua, kun jouduin kantamaan oppituntia raivokkaasti häiritsevän pienen oppilaan ulos luokasta. Tappouhkaus annettiin puhelimitse.

Tallennetut opettajien työpuhelut on pohdinnan paikka.

Lisäys:

Opintoretkillä ja leirikouluissa työsuhdepuhelin olisi tuikitarpeellinen.