Kaivoin naftaliinista properuskoulu-blogini. Laitoin tänne Vantaan Sanomien artikkelin kokonaisuudessaan, koska juttu on maksumuurin takana. Juttu tehtiin puhelinhaastattelun perusteella.
Pidin Vantaan kaupunginvaltuuston puhujapöntössä palopuheen peruskoulun rapautumisesta, oppimistulosten laskusta ja lukemaan ymmärtämisestä.
Ei ole ensimmäinen kerta, kun esitän ratkaisuksi luokkakoon pienentämistä, klikkaa sivun oikeasta reunasta tunnistetta luokkakoko.
Luokkakokoa ei pidä rinnastaa ryhmäkokoon. Esim. Vantaalla opetusryhmien ryhmäkoko on kohtuullinen. On valinnaisia aineita, on tavaa ja vavaa. Taito- ja taideaineiden valintaa tai valitaan kursseja muilla perustein.
Mielestäni ko. valinnat eivät kuuluu peruskouluun, koska esim. kaikki taito- ja taideaineet kuulut kaikille ja ne kuuluvat yleissivistykseen.
Myös jakotunnit ovat edelleen käytössä. Perusluokka voidaan jakaa kahtia esim. vaikkapa äidinkielen oppimistason mukaan.
Olen luokanopettaja ja uskon vahvasti luokanopettajuuteen. Kun perusopetusryhmä eli luokka on sama, opettaja tuntee oppilaansa hyvin. Puhutaan oppilaantuntemuksesta.
Puhutaan myös luokkahengestä. Nykykoulun yksi tunnustettu puute on yhteisöllisyyden puute.
Jotain radikaalia meidän on tehtävä.
Lukemisen ymmärtämisen osaamisen taso on romahtanut. Syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on liikaa. Pitkäaikaistyöttömiä esim. Vantaalla on aivan liikaa, 12 000.
Ongelmien ratkaiseminen laastaripolitiikalla jälkikäteen on järjettömän kallista, vrt. työttömyysmenot.
On otettava härkää sarvista ennakkoon, on siis ennaltaehkäistävä ongelmia.
Totesin jutussa, että luokkakokojen pienentäminen maksaa, mutta esim. työttömyysmenoihin nähden kyse on pilipalirahoista.
Perustin properuskoulu-blogin peruskoulun puolustamiseksi, koska näin jo aikoja sitten, että peruskoulussa kaikki ei ole enää hyvin. Esim. oppimistulosten lasku oli nähtävissä jo ennen v. 2006 hehkutuspisavoittoa.
Jos oppimisen tason lasku jatkuu samaa tahtia, peruskoulussa ei ole enää puolustettavaa, kun ihmiset alkavat vaatia peruskoulun rinnalle yksityiskouluja. Vielä on vanhempia, jotka haluavat, että heidän lapsensa oppivat koulussa kunnolla.
Sanon vielä kerran suoraan:
Ei ole mitään mieltä siinä, että seiskaluokkalaisista suomenkielisistä lapsista joka kolmas ei ymmärrä lukemaansa tai, että samanikäisistä vieraskielisistä kaksi kolmasosaa ei ymmärrä lukemaansa.
Muitakin syitä oppimistulosten laskuun on, mutta aloitetaan työ peruskoulun ryhtiliikkeellä. Peruskoulu oli parhaimmillaan loistava ja teki hyvää tulosta. Tehdään siitä uudelleen samanlainen.
* * *
Vantaan Sanomat 26.10.
Marika Lumme
Opettajana pitkään työskennellyt Kai-Ari Lundell on erityisen huolissaan lukutaidon heikkenemisestä.
Vantaan tulisi pienentää koulujen luokkakokoja. Tätä mieltä on Vantaan kaupunginvaltuutettu Kai-Ari Lundell (ps.). Hän ehdottaa, että peruskoulussa luokilla olisi enintään 16 oppilasta.
Pitkään opettajana työskennellyt Lundell uskoo, että pienessä luokassa opettajalle jäisi enemmän aikaa jokaiselle lapselle. Erityisen huolissaan hän on oppilaiden lukutaidosta.
– Seitsemäsluokkalaisista suomenkielisistä vantaalaisista noin 30 prosenttia ei ymmärrä lukemaansa. Tämä on todella hälyttävää. Meillä on jotain hyvin pahasti pielessä, Lundell kertoo Vantaan Sanomille.
Lundellin mukaan tilanne oli vieläkin karumpi vieraskielisten seistemäsluokkalaisten kohdalla.
– Yli 70 prosenttia oppilaista ei ymmärtänyt lukemaansa viimeisimmissä vantaalaisoppilaille tehdyissä lukuseulatesteissä.
Pienempi ryhmä helpottaisi Lundellin mukaan sekä oppilaiden yksilöllistä opettamista että opettajan mahdollisuuksia hallita luokkaa.
Hän pitää pysyvämpää ryhmää oppimisen kannalta parempana ja turvallisempana kuin jatkuvasti vaihtuvia ryhmiä.
Hän kokee, että pienemmästä luokasta hyötyisivät kaikki oppilaat, mutta erityisesti hän pienentäisi niiden koulujen luokkia, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita.
– On todella vaikeaa opiskella toisella asteella ja myöhemmin työllistyä, jos ei osaa suomea ja ymmärrä lukemaansa. Emme kaipaa yhtään syrjäytynyttä nuorta lisää.
En ole arvioinut kuluja, mutta työttömyysrahoihin nähden kyse on aivan pilipalirahoista.
Lundell nosti ajatuksen luokkakokojen pienentämisestä esille viime kaupunginvaltuuston kokouksessa.
– En ole arvioinut kuluja, mutta työttömyysrahoihin nähden kyse on aivan pilipalirahoista.
Lundell toteaa, että pienempi määrä oppilaita luokassa olisi ennaltaehkäisevää työtä parhaimmillaan ja säästäisi tulevaisuudessa suuria summia.
– Meillä on Vantaalla 12 000 pitkäaikaistyötöntä, ja se vasta maksaakin.
Lundell työskenteli Vantaalla luokanopettajana yli 30 vuoden ajan. Luokanopettajaliitto valitsi Lundellin vuoden luokanopettajaksi vuonna 2013. Hän on nähnyt muutoksen kirjoista digitalisaatioon.
– Käsin kirjoittamisen osuutta on vähennetty koulussa paljon, vaikka juuri käsin kirjoittaminen edistää lukemaan oppimista. Perinteiset tavat pitää mielestäni ottaa takaisin kouluun. Kirjat ja kynät.
Hän tietää, että lapset ovat innokkaita oppimaan.
– Olen itse opettanut lapsia lukemaan, ja se on helppoa. 7–8-vuotiasta lasta on lähes mahdotonta estää oppimasta. Heikentynyt lukutaito on myös keskittymiskyvyn ongelma.
Lundell on huolissaan lasten oppimisesta laajemminkin.
– Nykypäivänä lapset eivät osaa kunnolla edes karttaa. Eläkkeelle lähdettyäni toimin sijaisena. Joskus kysyin oppilailta, missä on Välimeri. Yksi käsi nousi, ja hänenkin vastauksensa oli väärin. Miten voi ymmärtää historiaa, jos ei ymmärrä karttaa?
– Lisäksi monilla yhdeksäsluokkalaisilla matematiikan osaaminen on 5.–6.-luokkalaisten tasolla.
Hän arvelee, että heikot oppimistulokset tulevat muuttamaan suomalaista opetussuunnitelmaa.
– Tuntumani on, että valtakunnallisesti palataan back to basicsiin eli perusasiat ja perinteiset opetusmetodit tulevat takaisin.
Jos luokkakoot pysyvät ennallaan tai jopa suurentuvat, Lundell kokee sen peruskoulun murentumisena.
– Vaarana on, että aletaan huutaa yksityiskoulujen perään. Nyt on jo nähtävissä, että erilaisilla yksityiskouluilla, kuten kristillisillä kouluilla ja steinerkouluilla, on vetovoimaa.
Luokkakokojen pienentämisen lisäksi Lundell ottaisi mallia Virosta.
– Siellä opetetaan opettajajohtoisesti, joka on todettu tehokkaimmaksi tavaksi opettaa.
Tekstit
