Univajetta
31.8. HS
"Kouluaamujen myöhentämisestä ei olisi juurikaan hyötyä
", kommentoi unitutkija ja tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksesta. Jos koulupäivä alkaa myöhemmin, se myös päättyy
myöhemmin. Nuorten elämänrytmi siirtyy tunnilla.
"He menevät nukkumaan myöhemmin ja tulevat kouluun yhtä
väsyneitä kuin ennen", Partonen sanoo.
Hän perustelee näkemystään kansainvälisillä kokeiluilla,
joiden tuloksia on raportoitu arvostetuissa tiedejulkaisuissa.
Laajin kokeilu tehtiin Yhdysvaltain keskilännessä
Minnesotassa. Hankkeeseen osallistui yli 10 000 oppilasta, opettajaa ja
vanhempaa. Tulokset jäivät vaatimattomiksi.
"Nuorten väsymys väheni hieman, eipä juuri muuta",
Partonen kertoo. Oppilaiden koulumenestystä aamutuntien myöhentäminen ei
parantunut. Unikaan ei pidentynyt niin, että sillä olisi ollut havaittavia
terveysvaikutuksia.
Minnesotassa kouluaamu saattaa alkaa jo seitsemältä.
Kokeilukouluissa aamua myöhennettiin noin tunnilla. Suomessa varhaisimmat
oppitunnit käynnistyvät kahdeksalta.
Tutkimustiedon valossa kouluaamujen myöhentäminen on
hienosäätöä.
"Se on tehoton lääke, jos tavoitellaan pidempiä yöunia
ja parempia oppimistuloksia", Timo Partonen sanoo.
Hänestä on epärealistista olettaa, että nuoret tinkisivät
harrastuksista ja vapaa-ajasta. Monen teinin kello nakuttaa
minuuttiaikataulussa. On kiire koulusta kotiin ja kotoa harrastuksiin.
Läksytkin täytyy hoitaa jossain välissä. Jos iltapainotteinen lukujärjestys
vielä venähtää, nukkumaan meno siirtyy entisestään.
Professori Partosen resepti aamuväsymykseen on
yksinkertainen, muttei helppo: ajoissa nukkumaan.
Keväällä Tulevaisuuden peruskoulu -työryhmä ehdotti, että koulupäivän pitäisi alkaa aikaisintaan yhdeksältä, koska jotkut oppilaat
ovat väsyneitä koulun ensimmäisellä oppitunnilla. Työryhmän mielestä oppiminen
tehostuu, jos koulu alkaa aikaisintaan kello yhdeksän.
Unitutkija ja tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden
ja hyvinvoinnin laitoksesta toteaa, ettei kouluaamujen myöhentämisestä ei olisi
juurikaan hyötyä. Professorin lääke aamuväsymykseen on arkipäivän
realismia, ajoissa nukkumaan.
Nykymaailman meno on kummallista, tarvitaan
tutkimisprofessori ja laaja yhdysvaltalainen tutkimus vahvistamaan asian, jonka
pitäisi olla kaikille selvää kuin pläkki, lapset ja nuoret ajoissa nukkumaan.
Lapsi oppii ja kasvaa nukkuessaan. Riittävä yöuni takaa
lapselle riittävän opiskeluvirkeyden.
Alakoululainen lapsi ei ole teini. Sopiva nukkumaanmenoaika
keskinmäärin pyörii kello yhdeksän ja kymmenen huikkeilla.
Hesarin poiminta on täyttä rautaa:
Teinit nukkumaan viimeistään 22.30
Päiväväsymys, hermostuneisuus, kivut, masennusoireet, vatsavaivat ja tapaturmat lisääntyvät merkitsevästi teineillä, jotka menevät arkisin nukkumaan puoli yhdentoista jälkeen. Myös koulutyö kärsii. Tieto perustuu 14–20-vuotiaiden suomalaisten joukossa tehtyihin tutkimuksiin.
Päiväväsymys, hermostuneisuus, kivut, masennusoireet, vatsavaivat ja tapaturmat lisääntyvät merkitsevästi teineillä, jotka menevät arkisin nukkumaan puoli yhdentoista jälkeen. Myös koulutyö kärsii. Tieto perustuu 14–20-vuotiaiden suomalaisten joukossa tehtyihin tutkimuksiin.