Svenglishiä, svenglishiä - ruotsi tulee alakouluun

http://eplads.norden.org

26.3. Yle

Pakollinen ruotsi tulee alakouluun – mutta kuka sitä opettaa?

Syksy 2016 muuttaa peruskoululaisten kielten opintoja. Nykyään seiskaluokalla alkava B1-ruotsi alkaa jatkossa jo kuutosluokalla, jos oppilas ei ole aloittanut sitä vapaavalintaisesti jo nelosella. Tavoitteena on muun muassa pehmentää suhtautumista ruotsin kieleen. Kieltenopettajien liitto pelkää, että lopputulos on päinvastainen.

Nykyiset kolmasluokkalaiset aloittavat pakollisen ruotsin opiskelun jo kuudennella luokalla, kun kieliohjelma muuttuu opetussuunnitelman uudistuksen astuessa voimaan elokuussa 2016. Aiemmin alakoulun läpi on halutessaan voinut kulkea yhtä vierasta kieltä opiskellen, jatkossa niitä tulee kaksi.

A1-kieleksi yli 90 prosenttia koululaisista valitsee englannin. Myös sitä opiskellaan tulevaisuudessa yksi tunti enemmän alakoulussa, missä lapsi lukee siis pian kaikkiaan kolme tuntia enemmän kieliä kuin nykyään. Tunnit siirretään yläkoulusta; kielten kokonaistuntimäärä ei kasva.

Kieltenopettajien liitto on huolissaan uudistuksesta sekä alakoulussa että yläkoulussa.

– Näen tämän ennemmin uhkana kuin mahdollisuutena, sanoo Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen.

Surullinen kielitilasto (Properuskoulu 18.8.2013)

Suut-suppuun-Lipponen ripittää taas (Properuskoulu 15.12.2010)

Kieltenopettajien liitto ei ole ainoa, joka on huolissaan uudistuksesta. En usko, että lasten asenne ruotsin kieleen pehmenee, kun ruotsin kielen opiskelua aikaistetaan vuodella. Osa kuudesluokkalaisista tulee sotkemaan toisiinsa sekä ruotsin että englannin, svenglish.

Joka alakoulusta ei edes löydy ruotsinopettajaa. Isoista kouluista löytyy kyllä innokkaita opettajia, esim. omassa koulussani on osaavia opettajia. Maaseudulla on vielä jäljellä pikkukouluja, joista ruotsin kielen opettamisen intoa ei aina löydy.

Maaseudun ratkaisu voisi olla kiertävät ruotsinopettajat, mutta joillakin alueilla etäisyys kirkonkylän yläkoulusta kunnan reunamille voi olla melkoinen. Toinen ratkaisu on tietoverkkopohjainen etäopetus.

Ruotsinkielen opiskelun luonnollista pehmentämistä on tietenkin sen opiskelun vapaaehtoisuus. 

Keskipohjanmaa: Ruotsin kirjoittaa yhä harvempi (KP24 8.2.)

Ongelma on, että ruotsin kieli on pakollinen, mutta sitä ei ole pakko kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Vain noin joka viides abiturientti kirjoitti keskipitkän ruotsin, mikä osoittaa selvästi, että pakkoruotsi ei motivoi. Kevään kirjoituksiin osallistui 42 007 nuorta, joista keskipitkän ruotsin kirjoitti vain 8273 nuorta.

Jos ruotsi olisi peruskoulussa vapaaehtoinen, mutta ylioppilaskirjoituksissa pakollinen, voisi olla, että motivaatio ruotsin kielen opiskeluun kasvaisi. Osa peruskoululaisista ottaisi vapaaehtoisesti pitkän ruotsin, ylioppilaskokeissa he kirjoittaisivat pitkän ruotsin. Muut lukiolaiset opiskelisivat lyhyttä ruotsia, he kirjoittaisivat vastaavasti lyhyen ruotsin.

Muutenkin kielipalettia pitäisi laajentaa. On surullista, että suurin osa ylioppilaista kirjoittaa vain englannin. Puhutaan paljon kansainvälistymisestä, mutta ei puhuta kuin yhtä vierasta kieltä. Kirjoitin v. 1976 kolme kieltä, kielilinjalla opiskelleet kirjoittivat neljä kieltä.

Nyt harva oppilas opiskelee saksaa, ranskaa tai venäjää, vaikka ne ovat suuria eurooppalaisia kieliä. Vielä harvempi oppilas opiskelee espanjaa, kiinaa tai japania.

Taas romutetaan rakenteita ja heikoimpia lapsia lyödään

29.3. OAJ:n tiedote

Eniten tukea saavien erityisoppilaiden tuki romuttumassa

Maan hallituksen kehysriihessä tehdyt päätökset vievät oppimisen tuen niiltä, jotka tarvitsevat sitä eniten. Näin toteaa OAJ tänään lauantaina Suomen erityiskasvatuksen liiton opintopäivillä Vantaalla.

Hallitus päätti kehysriihen yhteydessä, että perusopetuksen koulunkäyntiavustajat luetaan osaksi opettaja-oppilassuhdetta.

– Käytännössä tämä tarkoittaa mahdollisuutta suurentaa erityistä tukea tarvitsevien, pidennetyn oppivelvollisuuden tai vaikeasti vammaisten oppilaiden opetusryhmien kokoa. Nämä ovat ainoita opetusryhmiä, joiden enimmäiskoko on määritelty nykyisessä lainsäädännössä, OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen sanoo.

Lahtisen mukaan päätös uhkaa heikentää koulutuksellista tasa-arvoa ja kasvattaa oppilaiden eroja osaamisessa.
 Hallitus hakee ratkaisulla 10 miljoonan euron säästöä. OAJ:n laskelmien mukaan summa tarkoittaisi 160 erityisluokanopettajan vähentämistä ja heidän ryhmiensä lasten sijoittamista muihin erityisopetuksen luokkiin. Pääsääntöisesti näissä luokissa on jo avustaja, joten avustajien määrää ei lisättäisi.

– Tämä on yksi tapa rapauttaa opettajien kelpoisuusvaatimuksia ja leikata opetuksen laatua. Kunnat ovat jo lakkauttaneet erityisluokkia. Vain 41 prosenttia tukea tarvitsevista oppilaista on enää erityisluokalla. Vuosina 2010–2013 erityisluokanopettajien määrä vähentyi kolmellasadalla.

OAJ muistuttaa, että erityisluokanopettajilla on työn vaativuuden vuoksi opettajakunnan korkeimmat kelpoisuusvaatimukset.

– Käsittämättömintä esityksessä on, että erityisen tuen oppilailta viedään nyt se tuki, joka tähän asti on ollut heille se tärkein syy erityisluokalle siirtämiseen: kohtuullinen ryhmäkoko ja sen myötä osaavan erityisluokanopettajan antama yksilöllinen tuki, kehittämispäällikkö Nina Lahtinen toteaa.

Suomen erityiskasvatuksen liiton valtakunnalliset opintopäivät ovat tänään lauantaina Vantaalla.

Laitoin tiedotteen OAJ:n sivuilta tänne kokonaan. 

Nyt mennään yli ymmärryksen.

- Koulunkäyntiavustajat luetaan osaksi opettaja-oppilassuhdetta?

- 160 erityisluokanopettajaa lisää kilometritehtaalle?

- Erityisoppilailta viedään pois erityisluokanopettajan antama yksilöllinen tuki?

Enää 41 % erityisoppilaista on erityisluokilla. 

Ei ole vaikeaa päätellä, mitä jäljellä jääville erityisluokille pikkuhiljaa käy. Tätäkö tämä inkluusio on, erityisopetuksen totaalista romuttamista?

Hallituksen kehysriihen mukaan erityisopetuksesta viedään 10 miljoonaa ja perusopetuksen laadun parantamiseen kohdistettuja valtionavustuksia vähennetään 57 miljoonaa euroa.

Todennäköisesti valtion luokkakokoavustus pienenee tai siitä luovutaan kokonaan. Kun luokkakokoavustukset eivät enää sido kuntien käsiä, ryhmäkoot tulevat suurenemaan. Sen jälkeen on helppo irtisanoa ja lomauttaa opettajia. 

Näinkö Suomen koulutuksen kilpailukykyä nostetaan? Ollaan muka huolissaan Suomen Pisa-tulosten laskusta.

Minulle uusi ja järkyttävä tieto on, että vuosina 2010-2013 erityisopettajien määrä vähentyi kolmellasadalla. 

Kun inkluusioon mentiin, Jyväskylän prohvessori ja koulutointen johtajat selittivät opettajille ja lasten vanhemmille, että ei niitä erityislapsia normiluokkiin yksin siirrellä, kun erityisoppilas inklusoidaan, mukaan normiluokkaan tulee erityisopettaja.

Täyttä roskaa. 

Julkinen heitteillejättö on totta. 

Hiekkaa, hiekkaa ja pölyä

Enkeliporsaan silhuetti, huomatkaa sormet, chic!

Olin eilen välituntivalvonnassa, ilma oli erittäin kaunis. Oli hauskaa katsella, kun lapset leikkivät ja kirmailivat pitkin yläpihaa. Keväällä jopa välituntivalvontakin on kivaa.

Valvojia on aina neljä kerrallaan, kaksi sekä ylä- että alapihalla. Alapihalla ovat eka- ja tokaluokkalaiset, muut viettävät välituntinsa yläpihalla. Myös koulun urheilukenttä on käytössä jalkapallon peluuta varten.

Välituntivalvontaa jouduttiin tuplaamaan muutama vuosi sitten, kun kouluun tuli alueellisia erityisluokkia.

Osa lapsista pelasi korista, koristelineet ovat päivittäin ahkerassa käytössä, talvellakin. Huomasin, että nyt pelattiin sekajengein, pelaajina olivat koulun tyttöjen ja poikien korisjengien pelaajia. Oli hienoa nähdä, kuinka lapset oma-aloitteisesti valmistautuvat ensi viikolla pelattaviin Vantaan koulujen välisten koriskisojen karsintoihin.

Jälleen kerran pihan asfaltti oli talven jäljiltä kauttaaltaan hiekan ja pölyn peitossa. Hiekka pöllysi sieraimiin ja silmiin lasten juostessa pitkin asfalttia.

Vieressä oleva kävelytie on putsattu hiekasta ajat sitten. Katselin viime viikolla, kun pari kaupungin isoa konetta hinkkasi pihan vieressä olevat kävelytiet putipuhtaiksi. Isot vehkeet kyllä peruuttelivat koulun pihalle oppilaiden sekaan, mutta eivät piruuttaankaan putsanneet yhtään koulun pihaa. Toinen välituntivalvojista joutui ohjailemaan putsauskoneita käsimerkein, jotta vaaratilannetta ei syntyisi.

Ihmetystä herättää, miksi kaupungin koneet eivät ohi mennessään putsaa myös koulun pihaa. Pari vuotta sitten hiekat vietiin pois vasta toukokuun viimeisellä viikolla.

Käsittääkseni koulun lumenluonti ja hiekkojen poistaminen on pantu yksityisen firman kontolle. Firma näyttää vähät välittävän lasten terveydestä tai koulun sisätilojen siisteydestä. Hiekka ja pöly tietenkin kulkeutuvat lasten kengissä myös koulun sisätiloihin. Solujen aulojen lattiat ovat täynnä hiekkaa.

Naapurikoulussa kone piipahti välitunnilla, vetäisi yhden siivun ja lähti pois. Luulisi jo järjen kertovan, että välituntisin koulujen pihoja ei voi putsailla.

Ilmeisesti koulujen pihat on siistimisjärjestyksessä priorisoitu viimeisiksi.


Suurin osa katupölyn hiukkasista on kooltaan ns. karkeita hengitettäviä hiukkasia, mutta seassa on myös pienhiukkasia. Pienhiukkaset pääsevät tunkeutumaan aina keuhkorakkuloihin saakka, ja pysyvät elimistössä jopa kuukausia tai vuosia. Ultrapienet hiukkaset pääsevät keuhkorakkuloista jopa verenkiertoon saakka. (www.hengitysliitto.fi)

Enkeliporsas tulkitsee Tulevaisuuskoneen tuloksia

http://hplusmagazine.com

28.3. Yle

OAJ:n Tulevaisuuskone ennustaa tietotekniikkaa oppiaineeksi

OAJ loi jo alkuvuodesta Tulevaisuuskone.fi-nettikyselyn, joka on tarkoitettu kaikille suomalaisille. Kysely kerää kansalaisten ajatuksia siitä, mihin suuntaan koulutusta on lähivuosina Suomessa kehitettävä.

Pitäisikö ammattikorkeakoulut ja yliopistot yhdistää, tulisiko ohjelmointi ja viestintätaidot ottaa omaksi oppiaineeksi jo esikoulusta lähtien? Myös erikoisluokat, työttömien opiskelu ja ryhmäkoko on kyselyn aiheena.

Muutamassa kuukaudessa on tullut kymmeniä tuhansia vastauksia.

– Jo nyt on tullut esille huoli budjettiriihen leikkauksista. Ryhmäkokojen suureneminen huolettaa kansalaista, paljastaa OAJ:n järjestöasiamies Kaj Raiskio.

– Myös uusi tietotekniikka on sellainen, mitä kansalaiset toivoisivat kouluissa opetettavan entistä enemmän. Nythän on sellainen tilanne, että oppilaat hallitsevat monesti uuden tekniikan paremmin kuin opettajat, kärjistää Raiskio.

Minäkin vastailin Tulevaisuuskoneen kysymyksiin. Nyt tulkitsen Tulevaisuuskoneen vastauksia Enkeliporsaan silmin.

1. Tietotekniikka oppiaineeksi

Enkeliporsas: Ilman muuta.

Nykytilanne on kestämättömän skitsofreeninen. Nyt tietotekniikka pitäisi ujuttaa muuhun opetukseen, vaikka tietotekniikassa on vaikka kuinka paljon omaa oppiainesta, opetettavaa. 

On selvää, että esim. historian opiskelu kärsii, kun oppilaille pitäisi samaan aikaan opettaa tietotekniikan perusteita. Torta på torta -opetus ei ole mistään kotoisin.

Jos tietotekniikka olisi oma oppiaineensa, esim. kymmensormijärjestelmä voitaisiin opettaa kunnolla oppilaille vaikka eka- ja tokaluokilla. 

2. Ohjelmointi omaksi oppiaineeksi esikoulusta lähtien

Enkeliporsas: Ei missään nimessä.

Peruskoulu on yleissivistävä koulu. Ohjelmointi kuuluu ammattikouluun.

Mutta ohjelmointi alakoulussa on mitä parhain kerhoaihe. Yläkoulussa ohjelmointi voisi olla valinnainen oppiaine.

Hyvin ihmeellistä on, että ohjelmointia esitetään oppiaineeksi ohi tietotekniikan. Ohjelmointi on sittenkin vain pieni osa tietotekniikkaa.

3. Erikoisluokat

Enkeliporsas: Erikoisluokat eivät sovi peruskouluun.

Lukioon ne voivat sopiakin. Ainoat erikoisluokat, jotka sopivat peruskouluun ovat musiikki- ja kuvataideluokat.

Taidetta ei pidä väheksyä. 

Taiteiden, ennen kaikkea kuvataiteen, väheksyntä näkyy esim. nyky-yhteiskuntasuunnittelussa sekä arkkitehtuurissa. Oman sukupolveni "monumentit", Helsingin Töölönlahti ja Jätkäsaari, ovat kauheita esimerkkejä sivistyksen puutteesta. 

Kuvataide kunniaan.

Sekä musiikin että kuvataiteen pitää olla kaikille pakollisia oppiaineita ekalta luokalta lukion loppuun asti. Kaikki muu on sivistyksellistä murhaa.

4. Työttömien opiskelu

Enkeliporsas: Ilman muuta työttömien on opiskeltava, jotta työtä voi saada. 

Vastikkeettomalla rahallakin on rajansa. Opiskelu kannattaa, vaikka työtä ei aina saadakaan.

5. Ryhmäkoko

Enkeliporsas: Maksimiryhmäkoko on saatava ehdottomasti lakiin.

On järjetöntä edes haaveilla kunnollisesta erityisoppilaiden integroinnista luokkiin, jos luokanopettajat jätetään yksin suuriin luokkiin painimaan normi- ja erityisoppilaiden kanssa.

Aina ei ole edes kyse oppimisesta. 

Kaikki luokanopettajat tietävät, että luokassa tapahtuu paljon muutakin kuin pelkkää akateemista oppimista. Luokka on sosiaalinen yksikkö.

Suuressa luokassa on on keskinmäärin enemmän häiriköitä ja koulukiusaajia kuin pienessä luokassa. Pienessä luokassa opettajalla on enemmän aikaa yksittäiselle oppilaalle kuin suuressa luokassa.

Säädyllinen ryhmäkoko lakiin on äärimmäisen tärkeää, koska kohta on odotettavissa suuri lomautusaalto:

Näistä hallitus leikkaa...Perusopetuksen laadun parantamiseen kohdistettuja valtionavustuksia vähennetään 57 miljoonaa euroa. Valtio ei enää jatkossa osallistu oppilaitosten perustamishankkeiden rahoitukseen. Säästö valtiontaloudelle nousee ensi vuoden noin 12 miljoonasta eurosta 22 miljoonaan euroon kehyskauden lopulla. (HS 26.3.)

Ei ole vaikeaa ynnäillä ja tehdä tiettyjä johtopäätöksiä. 

Kun valtion luokkakokoavustuksia ei jaella, kunnilla on taivas auki, opettajia voidaan lomautella tuosta vaan. Valtio ei ole perimässä kunnilta luokkakokoavustuksia takaisin, koska niitä ei enää ole jaettukaan.

Lintsaamisesta sakkoa? 3.

25.3. HS

Brittivanhempia sakotetaan koululaisten poissaoloista

Ennätysmäärä vanhempia sai sakkoja koululastensa luvattomien poissaolojen vuoksi viime lukuvuonna Britanniassa. Sakkoja annettiin lukuvuonna 2012–2013 yhteensä 52 370 kappaletta.

Britanniassa viranomaiset voivat määrätä sakkoja perheille, joiden lapset pinnaavat koulusta tai ovat ilman lupaa poissa esimerkiksi lomailun vuoksi.

Monet perheet matkustaisivat mielellään koulujen loma-aikojen ulkopuolella, koska matkat ovat yleensä silloin halvempia.

Britannian hallitus on viime vuosina tiukentanut poissaolomääräyksiä ja nostanut sakkomaksun 60 puntaan eli 72 euroon.

Jos vanhemmat eivät maksa sakkoa neljän viikon kuluessa, se nousee 120 puntaan. Viime lukuvuonna 7 806 tapausta eteni aina oikeuteen saakka, ja myös sakko voi tuolloin yhä nousta.

Tavoitteena on vähentää poissaoloja, ja ne ovatkin tiistaina julkistettujen tilastojen mukaan laskussa. Poissaoloprosentti oli viime lukuvuonna 5,2.

Lintsaamisesta sakkoa? 2. (Properuskoulu 9.1.)

Lintsaamisesta sakkoa? (Properuskoulu 8.1.)

Suomessa lintsaamisesta sakottamista on kokeiltu ainakin Lempäälässä, paina yllä olevia linkkejä.

Suomessa on oppivelvollisuus. 

Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritetuksi. Jos huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden täyttymistä, hänet voidaan tuomita sakkoon oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä. (Opetushallitus)

Alakoulussa lintsaaminen yleensä loppuu heti, kun siihen puututaan. Joskus on jouduttu tekemään lastensuojeluilmoitus.

Mutta mitä sitten tehdään, kun lintsaaminen ei lopukaan? 

Ainakin OPH:n ohjeet ovat selvät. Huoltaja voidaan tuomita sakkoon oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä. 

Mutta mitä sitten tehdään, kun kunta laiminlyö perusopetuksen järjestämisen sen alueella asuville oppivelvollisille?

Kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta kaikille sen alueella asuville oppivelvollisille.  (Opetushallitus)

Lapset lintsaavat koulusta harvoin. Sen sijaan moni kunta tänäkin lukuvuonna on lomauttanut opettajansa ja lapset ovat jääneet ilman opetusta.

Lomautukset ovat laittomia (Properuskoulu 23.8.2010)

Opetusministeri Kiuru: Myönnetyt avustukset voidaan periä takaisin lomauttavilta kunnilta (Opetus- ja kulttuuriministeriö)

Enkeliporsas: Krista Kiuru, tuumasta toimeen!

Suvivirsi kuuluu suomalaiseen traditioon

24.3. Vantaan Sanomat

Zyskowicz ja Sasi lyttäävät Suvivirsi-kiellon - "Ei kuulu Puumalaiselle"

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan entiset puheenjohtajat Ben Zyskowicz (kok) ja Kimmo Sasi (kok) moittivat poikkeuksellisen tiukoin sanankääntein apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen tulkintaa koulujen uskonnollissävytteisistä tilaisuuksista.

Zyskowiczin ja Sasin mukaan Puumalaisen maanantaina antama ratkaisu on ”virheellinen ja väärä”.

Apulaisoikeuskansleri Puumalainen katsoi, että esimerkiksi virsien ja rukousten tuominen osaksi koulujen juhlatilaisuuksia voi rikkoa uskonnottomien kansalaisten perusoikeuksia.

Zyskowiczin ja Sasin mukaan lausunto on yllättävä.

– Viime vuosina on vakiintuneesti tulkittu, että perusoikeuksiin liittyviä esteitä suvivirren laulamiselle koulun kevätkauden päätösjuhlassa ei ole. Näin on viimeksi äskettäin todennut eduskunnan oikeusasiamies, kaksikko muistuttaa yhteisessä tiedotteessa.

Zyskowiczin ja Sasin mukaan voimassa olevat tulkinnat perustuvat eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjauksiin uskonnonvapaudesta sekä historiallisiin perinteisiin.

Joulu juhlista jaloin (Properuskoulu 19.12.2010)

Varma kevään merkki on keskustelu Suvivirrestä. Yhdyn täysin siihen, mitä sekä Zyskowicz että Sasi toteavat: Ei kuulu Puumalaiselle. 

Suvivirsi koulujen kevätjuhlissa ei ole uskonnon harjoittamista, vaan suomalaista traditiota. 

Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista on sitä mieltä, että Suvivirsi kuuluu koulujen kevätjuhlaan samalla tavalla kuin Enkeli taivaan kuuluu joulujuhliin. Suvivirresta apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaiselle kanteli pieni vähemmistö, uskonnottomat. Pieni vähemmistö ei voi kanteluillaan ohjata valtaväestön toimintaa.

Päivän Iltalehdessä otetaan kantaa sopivatko uskonnolliset tilaisuudet kouluihin. Kysymys on huono, koska koulujen kevätjuhlat eivät ole uskonnollisia tilaisuuksia. Uskonnollisia tilaisuuksia ovat kevät- ja joulukirkot sekä seurakuntien järjestämät aamunavaukset, joihin uskonnottomien ei ole pakko tulla.

Iltalehden pikakyselyssä 82 %  on sitä mieltä, että uskonnolliset tilaisuudet sopivat kouluihin, 18 % on niitä vastaan. Jos olisi kysytty pelkästä Suvirresta, uskon, että puolesta lukema olisi korkeampi kuin 82 %.

Selvä enemmistö suomalaisista on luterilaisia. Ketään oppilasta ei pakoteta kevätjuhlissa laulamaan Suvivirttä. Jos kuunteleminen on ylivoimaisen vaikeaa, juhlasta voi jäädä pois.

Puumalainen loukkaa ratkaisullaan suomalaista enemmistöä.

Koulun varsinaiseen uskonnonopetukseen ei kuulu uskonnon harjoittaminen.


Suomen Luokanopettajat katsoo, ettei mm. Suvivirren laulaminen koulun kevätjuhlissa tee tilaisuudesta uskonnollista tilaisuutta. (Pohjalainen 24.3.)