8.3. Ilta-Sanomat
Koulunpenkiltä toiselle
siirtyneet opettajat hallitsevat vain teorian, mutta heiltä puuttuu käytännön
pelisilmä nuorten käsittelyyn, mies paukauttaa.
IS:n haastattelemien
opettajien mukaan lasten väkivaltainen käytös on monessa koulussa arkea.
Pohjoispohjanmaalaisella yläasteella lähes 30 vuotta työskennellyt opettaja
ihmettelee haastateltavien luomaa mielikuvaa koulutyöstä: omassa arjessaan hän
ei ole törmännyt väkivaltaisiin oppilaisiin.
Hänen mukaansa suurempi ongelma kouluissa on, että opettajiksi hakeutuu vääränlaisia ihmisiä. Opettajien keskuudessa vallitsee ”hyssyttelyn periaate”, jossa ei myönnetä, että pelkkä koulutuksen kautta hankittu pätevyys ei riitä tekemään opettajasta hyvää ja koulumaailmaan sopivaa, mies sanoo.
Hänen mukaansa suurempi ongelma kouluissa on, että opettajiksi hakeutuu vääränlaisia ihmisiä. Opettajien keskuudessa vallitsee ”hyssyttelyn periaate”, jossa ei myönnetä, että pelkkä koulutuksen kautta hankittu pätevyys ei riitä tekemään opettajasta hyvää ja koulumaailmaan sopivaa, mies sanoo.
On pakko laittaa toinen blogikirjoitus heti perään.
Kiitos Ilta-Sanomille ja pohjoispohjanmaalaiselle kokeneelle yläkoulun maikalle loistavasta aiheesta!
I love!
Onpas ihanan raflaava otsikko - suorastaan enkeliporsasmainen! Tähän on heti lisättävä, että opettajan ammatin lisäksi yksi haaveammateistani oli juuri toimittajan ammatti.
Olen vahvasti sitä mieltä, että parhaat toimittajat ovat iltalehdissä, heidän pitää todistaa tarpeellisuutensa joka päivä. Surkeilla otsikoilla ja jutuilla ei leipä irtoa, eikä lehteä myydä.
Minua on haastatellut puhelimitse iltalehtien toimittaja muutaman kerran, milloin istuin vessanpöntöllä, milloin loikoilin sohvalla, joskus minut on herätetty kesken nokosten - joka kerta toimittajat ovat raapineet kasaan erittäin hyvän jutun.
Pohjoispohjanmaalainen yläkoulunmaikka on opiskellut melkein samaan aikaan kuin minä. Minulle tähdennettiin moneen kertaan, että ensimmäinen asia, joka on hoidettava, on ensimmäinen porras:
Opettamisesta tai ylipäätään mistään muustakaan ei tule yhtään mitään, jos opettaja ei saa luokkaansa järjestykseen. Kun ensimmäinen porras on hallussa, on vasta mahdollista edetä. Muistaakseni portaiden huipulta löytyi sellainen käsite kuin luovuus. Meille tähdennettiin, että oikotietä onneen ei ole.
Olin viime viikolla Ylen Vaaligallerian haastattelussa. Minua haastateltiin neljä minuuttia kuten muitakin Suomen kansanedustajaehdokkaita.
En ollut valmiudessa. Tulin lämpiöön aivan liian aikaisin, ajattelin jutella ehdokaskavereiden kanssa, olisi pitänyt tulla meikkaukseen pää täynnä happea ja siitä suoraan studioon. Itse haastattelussa olin siis löysä.
En ollut valmiudessa. Tulin lämpiöön aivan liian aikaisin, ajattelin jutella ehdokaskavereiden kanssa, olisi pitänyt tulla meikkaukseen pää täynnä happea ja siitä suoraan studioon. Itse haastattelussa olin siis löysä.
Ylen toimittajat olivat tarkkaan ottaneet selvän haastateltavistaan, kysymykset oli suunnattu minulle kuin nakutettu.
Yksi kysymys, jonka munasin, oli:
Onko väkivalta kouluissa lisääntynyt?
Vastasin, että ei sen kummemmin.
Olin oikeassa, mutta samalla väärässä. Väkivallan kokonaismäärä ei ole lisääntynyt, mutta väkivallan luonne ja kohteet ovat muuttuneet, mikä jäi mainitsematta Ylen vaalitentissä.
Lanka palaa - kohta
aggressiiviset pikkulapset eivät enää olekaan pikkulapsia (Properuskoulu 20.11.2013)
Ennen isot pojat tappelivat keskenään koulujen pihoilla, nyt jotkut pikkulapset voivat hyökätä kenen kimppuun vaan, voidaan puhua holtittomasta väkivallasta. Tilanteet ovat yllättäviä, mikä esine tahansa käy astaloksi, kivet sekä sakset. Tutkimusten mukaan kohteina ovat enenevissä määrin lastentarhan- ja alkuopettajat sekä erityisopettajat.
Pääsykokeet ovat hyvin
teoreettisia ja opettajankoulutukseen pääsy riippuu yhä enemmän arvosanoista. (pohjoispohjanmaalainen yläkoulun maikka)
Onko näin?
Pohjoispohjanmaalainen yläkoulun maikka vaatii myös karismaa ja uskottavuutta.
Harvalla opettajalla on luontaista karismaa. Karisma on opeteltava.
Hänen mielestä opettajiksi
tarvittaisiin persoonia ja paljon enemmän nuoria miehiä, jotta kouluissa
pystyttäisiin huomioimaan paremmin pojat, jotka kehittyvät tyttöjä hitaammin. (pohjoispohjanmaalainen yläkoulun maikka)
Mahtavaa tekstiä naistenpäiväksi :)
Mutta olen monessa asiassa samaa mieltä kuin pohjoispohjanmaalainen yläkoulun maikka. Olen kirjoittanut miesmaikkojen puolesta useaan otteeseen. Yleensä olen saanut turpaan. Laitetaan uusimmat kaksi:
Munalisät käyttöön? (Properuskoulu 6.8.2014)
Mieskiintiöt takaisin opettajienkoulutukseen (Properuskoulu 9.3.2014)
Olemme opettaneet pohjoispohjanmaalaisen yläkoulun maikan kanssa yhteensä sellaiset 60 vuotta.
Miksi meitä totellaan ja meidän kimppuumme ei ole käyty?
Onko pohjoispohjanmaalainen yläkoulun maikka oikeassa?
Onko pohjoispohjanmaalainen yläkoulun maikka oikeassa?
