Taantuvan koulutustason maa

23.10. Kauppalehti

Suomi: eriarvoistuva takapajula

Opetusministeriöstä tuli kylmää kyytiä, kun ministeriö julkaisi raportit suomalaisen koulutuksen tilasta. Koulutustason nousu Suomessa on käytännössä pysähtynyt. Korkeasti koulutettujen osuus putoaa kaikissa ikäluokissa ja perhetausta määrittää taas oppimista.

Suomi on rehvastellut korkealla osaamisellaan. Myös pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma vannoi koulutuksen nimeen. Suomi piti nostaa koulutuksen kärkimaaksi.

Nyt ministeriön raportti kertoo, että suomalaisnuoret eivät ole enää poikkeuksellisen koulutettuja, vaan noin OECD-maiden keskitasoa.

Opetusministeriön raportit suomalaisen koulutuksen tilasta ovat jääneet liian pienelle huomiolle. 

Raporteissa todetaan, että Suomi on koulutustason suhteen jämähtänyt OECD-maiden keskitasolle, korkeakoulutettujen osuus on pudonnut kaikissa ikäluokissa. Tulos ei ole mairitteleva millään tavalla, kun tiedetään, että OECD-maihin kuuluu maita kuten Chile, Meksiko, Portugali ja Turkki. 

Suomi säästää koulutuksesta, kun muut maat panostavat koulutukseen. Moni maa on porhaltanut Suomen ohi, vaikka onneksi suomalainen peruskoulu ei toistaiseksi ole pettänyt, vrt. Pisa-tulokset. Seuraavia tuloksia odotellaan sydän syrjällään.

Jyrki Kataisen hallituksen kunnianhimoinen tavoite nostaa Suomi koulutuksen kärkimaaksi tuntuu nyt naurettavalta. Jatkuva resurssien alas hilaaminen näkyy. 

Hälyttävintä on, että perhetausta määrittää taas oppimista.  Oleellista on, millaiseen kotiin lapsi syntyy. Koulutusjärjestelmä ei enää pysty tasaamaan eroja. Köyhyydestä on tullut periytyvää. 

Enää ei voida puhua koulutuksellisesta tasa-arvosta. 

1990-luvun teknologista menestystarinaa ei luotu tyhjästä kyseisellä kymmenluvulla, vaan edellisten vuosikymmenten koulutuspolitiikalla. (Kauppalehti)

Itse olen käyttänyt sanontaa, ei Nokiakaan syntynyt pelkällä pyhällä hengellä.

Koulutus luo taloudellista kasvua.

Miksi opettajat eivät ei saa sairastaa?

http://www.who.int/violenceprevention/en/

18.9. Yle

Joka neljättä koulua kielletään palkkaamasta sijaisia – "lainvastaista"

Laaja kysely paljastaa Suomen koulujen kehnon valmiuden paikata poissaolevia opettajia. Kuntien säästökuuri ajaa peruskoulut ja päiväkodit perusopetuslain vastaiseen toimintaan, toteaa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n lakimies.

"Johtaa lainvastaisiin opetusjärjestelyihin"

Käytännöt johtavat luonnollisesti muun muassa tilanteisiin, joissa poissaolevaa opettajaa paikkaa toinen opettaja, oman tuntinsa ohella.

OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen sanoo käytännön olevan perusopetuslain vastainen.

– Laissa on oppilaille määritelty oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja oikeus saada 

opetussuunnitelman mukaista opetusta jokaisena työpäivänä. Onhan se selvää, että nämä oikeudet eivät toteudu tilanteissa, joissa opettaja ei ole opettamassa, Mustonen sanoo.

Pahimmillaan sijaisen puuttuminen on turvallisuusuhka.

– Saattaa tulla työrauhaongelmia joihin kukaan ei pysty puuttumaan. Pahimmassa tapauksessa käy todella pahasti, kun kukaan ei ole valvomassa.

Määräykset eivät ole kuntien virallisia päätöksiä, vaan pikemminkin koulujen saamia ohjeistuksia. Sen vuoksi kuntia ei voidakaan syyttää suoraan lainvastaisesta toiminnasta.

– Siihen on vaikea viranomaisen puuttua, koska virallista päätöstä asiasta ei tehdä. Ei ole paperia, josta olisi sitten helppo kannella aluehallintovirastoon.

Kyselyn mukaan useimmiten rehtoreille annetaan kuitenkin oikeus poiketa ohjeistuksesta tarpeen vaatiessa.

– Tämä pistää rehtorin puun ja kuoren väliin. Käytännössä saisit ottaa sijaisen, toisaalta on tullut määräys että on säästettävä ja ei saa ottaa, Mustonen sanoo.

Toisto on yksi opintojen äideistä, Erkki Mustonen:

– Laissa on oppilaille määritelty oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta jokaisena työpäivänä. 

On äärimmäisen ihmeellistä, että Kuntatyönantajat (KT) ja kunnat voivat kävellä lain yli. Perusopetuslaki on siis leikkilaki, jota ei tarvitsekaan noudattaa.

Toisaalta noudatetaan lakia nipinapin:

8.9. Keskisuomalainen

Keskisuomalainen: Perusopetuksen määrässä huimia eroja eri kunnissa

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä pitää tilannetta ongelmallisena.

- On selvää, että siellä missä oppitunteja on enemmän, myös oppimisen taso on parempi. Eli aika paljon lapsen saaman perusopetuksen taso riippuu siitä, missä satut asumaan, Pitkälä puntaroi lehdessä.

Peruskoulua voidaan joissakin kunnissa käydä yli puoli vuotta enemmän kuin lakisääteisen minimituntimäärän tarjoavilla paikkakunnilla. 

Jotkut kunnat fuskaavat. Kuntalaiset maksavat veroja, mutta kunnat eivät tarjoakaan säädyllisiä perusopetuspalveluja.

Miksi Perusopetuslaki on?

Kun aloitin kirjoittaa www.properuskoulu.net -blogiani v. 2009, olin jo hyvin huolissani koulutuksellisesta tasa-arvosta. Kehityksen suunta oli nähtävissä. Jos joku blogini valistuneista lukijoistani ei ole vielä huomannut, kerrattakoon, blogini punainen lanka on koulutuksellinen tasa-arvo.

Oudointa on, että kukaan ei valvo, mitä kunnissa tapahtuu. 

Ainoa, joka jollakin tavalla valvoo, on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Ongelma on, että amatööreja vastassa on ammattilaistason organisaatio KT. 

Opettajien päätehtävä on noudattaa annettuja ohjeita ja lakeja, mitä kunnat eivät tee. Jos yksittäinen opettaja alkaisi sooloilla mielensä mukaan, toiminnasta seuraisi sanktio. Todennäköisesti tulisi potkut.

Kunnat saavat huseerata aivan vapaasti, rikkoa voimassa olevia lakeja tai järjestää perusopetuksensa laillisuuden rajamailla välittämättä kuntalaistensa, lasten ja nuorten parasta.

Koko kuviossa eniten minua ihmetyttää valtion rooli. Valtio on koko ajan vähentänyt osuuttaan peruskoulun rahoituksessa. Vielä vähän aikaa sitten valtio maksoi peruskoulutuksen kustannuksista lähes kaksi kolmasosaa, nyt tuki ei kata yhtä kolmasosaakaan.

Täysin yli ymmärryksen menee, että sen noin yhden kolmasosan kohtaloa ei käytännössä valvota. Valtio syytää yhteisiä verovaroja estoitta. Jos peruskoulutuksessa tehdään näin, on syytä olettaa, että muukin valtion rahoitus kunnille on estotonta ja valvomatonta.

Näyttää siltä, että Opetushallitus on ajettu tietoisesti nurkkaan. 

On ennenkuulumatonta, että Opetushallituksen pääjohtaja kritisoi näin voimakkaasti. Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä on tullut samaan johtopäätökseen kuin minä. Hän on julkisesti ehdottanut, että peruskoulutus on siirrettävä valtion harteille, koska kunnista ei ole peruskoulutuksen ylläpitäjäksi.

Hän toteaa kuten olen todennut, perusopetuksen taso riippuu siitä, missä kunnassa lapsi sattuu asumaan. 

Koulutuksellisesta tasa-arvosta ei ole enää tietoakaan.

Niin, ja Kataisen-Stubbin hallitus on luvannut kehittää perusopetusta. Hyvin on kehitetty. Olen aina kuvitellut, kun kehitetään, edistytään tai asiat paranevat. Väärin olen ymmärtänyt. Kataisen-Stubbin hallituksen perusopetuksen kehitys on ollut jarrutusta ja takapakkia. 

Sana uudistus on suorastaan pelote. 

Kun työpaikoilla aletaan puhua uudistuksista, työntekijät tietävät tarkkaan, että säästöjä ja kenkää on odotettavissa.

Kouluissa uudistukset ovat yleensä merkinneet sitä, että opettajille on annettu entistä vähemmän eväitä opettaa ja kasvattaa lapsia.

Keväällä on Eduskuntavaalit. 

Toivon sydämestäni, että nyt edessä olisi oikeat koulutusvaalit.  Ei enää riitä, että vakuutellaan koulutuksen tärkeyttä suomalaisen yhteiskunnan menestykselle, vrt. Jyrki Katainen. Heti, kun päästiin valtaan, toimittiin tasan toisin. 

Kun sairastuneen opettajan tilalle ei palkata sijaista:

1. Toinen opettaja joutuu "valvomaan" sairastuneen opettajan luokkaa. Käytännössä molempien luokkien oppilaat ovat silloin hunningolla, koska opettaja ei pysty valvomaan kahta luokkaa yhtä aikaa, vaan opettaja ravaa kahden luokan väliä peltäten "kunhan nyt ei vaan mitään sattuisi". Kunnollisesta opetuksesta ei voida puhua, vaan oppilaitaan säilötään. Turvallisuusuhka nousee potentiaalisesti.

2. Seuraavan kerran, kun opettaja sairastuu, opettaja miettii enemmän kuin kaksi kertaa, kannattaako jäädä kotiin ollenkaan sairastamaan. Opettajat ovat ylitunnollista väkeä. Jos sijaista ei palkata, opettaja tulee sairaana kouluun, koska sairastunut opettaja ei halua lisätä opettajatoverinsa työtaakkaa liiaksi. Pahimmassa tapauksessa levitetään tautia lapsiin.

Työnantajani, velkainen Vantaan kaupunki, joka painii suurissa taloudellisissa ongelmissa mm. Kehäradan ja Kehä kolmosen rakentamiskustannuksien takia, pystyy sijaistamaan sairastuneet opettajansa. 

Leikkimielisesti ajatellen opetuksen taso suorastaan nousee, kun opettaja sairastuu, koska saamme sijaisiksi kokeneita juuri eläköityneitä koulumme entisiä opettajia.

Kun sairastun, sairastan levollisin mielin, koska tiedän, että oppilaani ovat hyvissä käsissä. Niin pitää ollakin.

Satsataan, satsataan

10.4. Yle

Koulut tarvitsevat apuopettajia mikäli kaikki oppilaat samaan luokkaan

Koulut tarvitsevat apuopettajia mikäli kaikki oppilaat halutaan yhteen luokkaan. Inklusiivisessa koulutusajattelussa myös erityishuomiota tarvitsevat oppilaat halutaan yhteen mutta opetus tapahtuu lähinnä pienryhmissä. Sekä kunnat että valtio osallistuvat apuopettajien palkkaamiseen.

Vaaranlammen koulun rehtorin Jorma Turpeenniemen mukaan heidän koulussaan ollaan onnistuttu toteuttamaan inklusiivista opetusta. Turpeenniemi korostaa resurssien eli apuopettajien merkitystä. Hän on kiitollinen kaupungin tuesta ja on huolissaan köyhien kuntien mahdollisuuksista toteuttaa inklusiivista opetusta.

- Vaikea se on jos oppilas laitetaan isompaan ryhmään ja minkäänlaista tukipalvelua ei tule. Ei inklusiivinen kouluajattelu ole mikään säästötoimenpide eikä se saa olla. Näillä systeemeillä me saamme kaikista oppilaista yhteiskuntakelpoisia veronmaksajia. Sehän tässä on tarkoitus, että yksilö pystyy orientoitumaan yhteiskuntaan eikä joudu sivuraiteelle. Mutta resursseja se tarvii.

Yhä useammalla lapsella on käytöshäiriöitä ja diagnooseja.

Vaaranlammen koulussa inklusiivista opetusta on toteutettu muutaman vuoden ajan.

- Meillä on resurssiopettajia, erityisluokan opettajia ja pienryhmäopettaia talossa. Perusopetusryhmää, joissa on haasteellisia oppilaita, voimme jakaa useampaan ryhmään. Enää ei tarvitse oppilasta ottaa oman vaikeutensa vuoksi pois normaalin yleisopetuksen ryhmästä. Tukipalveluihin kuuluu myös se, että meillä on koulunkäynnin ohjaajia.

- Perheillä on ongelmia. Ehkä yhteiskunnassa on jonkinlaista arvottomuutta nyt. Se tuo tunnepuolen häiriöitä. Kyllä minun aikanani vaikeudet ja haasteet ovat oppilailla lisääntyneet huomattavasti. Siihen liittyy myös media ja sosiaaliset mediat.


Erityisopetusta ajetaan alas (Properuskoulu 4.4.)

Taas romutetaan rakenteita ja heikompia lapsia lyödään (Properuskoulu 30.3.)

Kunnat pelaavat kovaa peliä erityisoppilailla (Properuskoulu 2.2.)

Hienoa, että joku avaa suunsa. 

Rehtori Jorma Turpeenniemi puhuu selkokieltä: 

Inklusiivinen kouluajattelu ei saa olla mikään säästötoimenpide.

Turpeenniemi on huolissaan köyhien kuntien mahdollisuuksista toteuttaa inklusiivista opetusta.

Enkeliporsas puhuu selkokieltä:

Hallituksen kehysriihessä päätettiin, että perusopetuksesta leikataan 57 miljoonaa euroa. Vastaava rahasumma on annettu tälle vuodelle luokkakokojen pienentämiseen. 

Kohta tuulee niin pahasti, että tukka lähtee.

Kun valtion luokkakokoavustukset viedään pois, luokkakoot kasvavat. Kun luokkia kasataan yhteen, opettajia laitetaan kilometritehtaalle.

Inkluusiossa opettajia pitäisi palkata lisää. Nyt tehdään toisin.

Eilen Pelastetaan koulutus -tapahtumassa pääministeri Katainen sanoi suurinpiirtein noin:

Koulutuksen laadun parantamiseen tulee satsata jatkossa, koska suomalaisen yhteiskunnan kehitys vaatii sitä. Huippuosaaminen on suomessa välttämätöntä. Korkealaatuisesta perusopetuksesta ja lukiouudistuksesta on huolehdittava. Korkeasti koulutetut opettajat ovat kivijalka, jolle osaaminen rakentuu.


Mitä Katainen tarkoittaa koulutuksen laadun parantamisen satsaamisella? Onko 57 miljoonan leikkaus satsaus?

Katainen - purukumilla mä paikkaan sen

8.12. Yle

Katainen haluaa uudistaa koulujen opetusmenetelmät

 

Pääministeri Jyrki Katainen otti tänään pääministerin haastattelutunnilla kantaa Suomen Pisa-tulokseen sanomalla, että opetusmenetelmiä pitäisi nyt tarkastella uudelleen.

 

- Tällä tarkastelujaksolla määrärahat ovat kasvaneet, eli ainakaan ensi sijassa kysymys ei näyttäisi olevan rahasta, Katainen pohti.

Katainen haluaa nyt kuulla asiantuntijoiden arvioita siitä, miten suomalaista peruskoulua pitäisi uudistaa ja mitä kannattaisi säilyttää.

- Kruununjalokiviä, jotka pitäisi säilyttää, ovat hyvälaatuinen opettajankoulutus sekä opettajan vahva rooli koulussa opetuksen kehittäjänä. Ne ovat hyviä asioita, joiden varaan tulevaisuudessa kannattaa rakentaa, mutta opetusmenetelmissä voi olla vielä parantamista.

 

Valtion määrärahat ovat varmaan nousseet, vrt. valtion luokkakokoraha, josta on ollut apua esim. Vantaalla. Ilman valtion luokkakokorahaa vantaalaiset opetusryhmät huitelisivat 30 oppilaassa. 30 oppilaan ryhmässä olisi nykyistäkin vaikeampaa toteuttaa lähikouluperiaatetta (erityiskouluja on lopetettu ja erityisoppilaita on sijoiteltu normiluokkiin).

Mutta samaan aikaan kunnilla on mennyt erittäin huonosti. Koulutuksesta on resursseja viety urakalla tavalla tai toisella. Silloin, kun oppitunteja on viety pois, oppilaat saavat vähemmän opetusta, mikä tuntuu varmasti myös oppimistuloksissa. Opettajien pääasiallinen työkalu on oppitunnit.

Jos opetusmenetelmät olisivat ratkaisu Pisa-tulosten romahtamiseen, opettajat olisivat toimineet ajat sitten. Sitä en kiellä, etteikö opetusmenetelmiä voisi kehittää, mutta tulosten romahtamisen syyt ovat syvemmällä kuin luokkahuoneiden sisällä tapahtuvassa toiminnassa.

Peruskoulun tappotalkoot (Properuskoulu 27.11.)

Pisa-romahduksen syitä (Properuskoulu 14.11.)

Mielestäni, jotta opetusministeri Krista Kiurun esittämät peruskoulutalkoopuheet ja pääministeri Jyrki Kataisen peruskoulun uudistuspuheet saisivat edes jotain katetta, korjattaisiin ensin edes homekoulut. Kunnat sekä valtio, kansallisiin homekoulutalkoisiin siitä!
 

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kartoituksen mukaan kaksi kolmesta päiväkodista ja koulusta on homeessa. Sisäilmaongelmaisissa kouluissa olemista voi verrata siihen, että koettaa opiskella käytetty pölynimuripussi päässä. Edes lahjakas ei pääse niin hyviin Pisa-tuloksiin, vaikka kuinka yrittäisi. (IrmaHirsijärvi, HS Mielipide 8.12.)

 

Hallituksen eväät oppimistulosten nostamiseksi tuntuvat hyvin heppoisilta. Kuka tahansa kadulta revitty ihminen voisi esittää samanlaisen ratkaisumallin, parannetaan opetusmenetelmiä. 

Peruskoulun opettajia on noin 40 000. He ovat kaikki akateemisesti koulutettuja asiantuntijoita. 

Katainen sanoi kuuntelevansa opetusalan asiantuntijoiden arvioita siitä, miten suomalaista peruskoulua pitäisi uudistaa ja mitä kannattaisi säilyttää. 

Pääministeri Katainen, kuuntele asiantuntijoita. Paniikkiratkaisuja ei saa tehdä, koska Suomi on edelleen Euroopan maiden Pisa-ykkönen, kun kolmen tutkitun oppimisen osa-alueen pisteet lasketaan yhteen. 

Jos uusia opetusmenetelmiä aletaan kehittää, sekin maksaa. Opettajien lisäkoulutus maksaa. Ei opetusmenetelmiä voida uudistaa Opetushallituksen paimenkirjeillä.

Viime vuosina opettajien täydennyskoulutus on täydellisesti laiminlyöty.

On puhuttu paljon, että uutta tekniikkaa pitäisi käyttää entistä enemmän opetuksessa. Uuden tekniikan ongelma on, että se vanhenee pian. Pitää hankkia entistä ehompaa tekniikkaa. Uusi tekniikka se vasta maksaakin.

 

Hyvä opetus ei koskaan ole ilmaista.

Tapojen ja tradition kunnioittamisesta

Kuva on Pähkiksen viime vuoden joulujuhlasta. Omia ekaluokkalaisia tonttujani viedään pitkin näyttämöä narun perässä, suomalaista jouluperinnettä tämäkin, fuusiojoulunäytelmä.

HS 17.12.

HS-raati: Jouluevankeliumi sopii koko koululle

Jouluevankeliumi sopii kouluun siinä missä sininen risti lippuun tai mämmi pääsiäiseen, määrittelee päätoimittaja Jarmo Papinniemi.

"Jos lähdetään siitä, että kaikki symbolisia latauksia sisältävät tavat ja asiat poistetaan, jää jäljelle pelkkä keinotekoinen tyhjiö."

Kuvataiteilija Silja Rantasen mielestä jouluevankeliumi on mielialaa kohottava ydinkertomus, jonka lukemisrituaali on kunnianosoitus historialle.

"Pyyhepäisten paimenten sensuroiminen puurojuhlista on hätävarjelun liioittelua."

HS-raadin vastaajista 73 prosenttia pitää jouluevankeliumia koulun kuusijuhliin sopivana ohjelmana. Monet koulut ovat korvanneet perinteisen seimikuvaelman uskonnollisesti neutraalina pidetyllä ohjelmalla, jotta uskonnottomat ja muihin uskontokuntiin kuuluvat oppilaat voisivat osallistua yhteiseen juhlaan.

Siitä ei pääse mihinkään, etteikö joulu ole kristillinen juhla, kieltäminen on hengen köyhyyttä. Tontut ja joulukuvaelmat kuuluvat asiaan. Joka kansakunnalla on tapansa ja perinteensä.

Tänä lukuvuonna koulumme täyttää 30-vuotta ja emme pidä perinteistä joulujuhlaa, vaan pidämme ulkona iltajuhlat glögeineen ja ilotuksineen, mikä on mahtavaa.

Koulujen joulujuhlat eivät kuitenkaan ole uskonnollinen hartaustilaisuus. Koulumme on ratkaissut asian siten, että sekä jouluisin ja keväisin kirkkoon kuuluvat oppilaat kävelevät jonossa opettajiensa perässä Hämeenkylän kirkkoon adventti- ja kevätjumalanpalveluksiin. Muille oppilaille järjestetään jotain kivaa ohjelmaa koulussa.

Järjestelymme ei ole tuotanut ongelmia. Kymmenisen vuotta sitten yhdessä kevätjuhlassa sattui kyllä "välikohtaus" laulaessamme Suvivirren viimeistä säkeistöä. Tietyt muslimioppilaat jäivät istumaan, kun piti nousta seisomaan, mikä herätti levottomuutta muissa oppilaissa. Jotkut oppilaat alkoivat töniä heitä ylös. Muslimioppilaat vilkuilivat selvästi hädissään ovensuuhun, missä seisoi ja valvoi tiukkakatseinen traditionaaliseen muslimiasuun pukeutunut mies.

Asia otettiin myöhemmin puheeksi, selitettiin, että kyseessä ei ollut uskonnonharjoitus, vaan traditio. Puhuttiin toisten vakaumusten kunnioittamisesta. Samalla tavalle mekin kunnioitamme islaminuskoa, kun vierailemme ulkomailla moskeijoissa, otamme kengät pois emmekä pukeudu sopimattomasti.

Luokallani oli joskus jehovanuskoinen poika, joka oli kotona kasvatettu hyvin. Syksyn ensimmäisellä viikolla perhe tuli luokseni, he antoivat minulle opaskirjan, muistaakseni "Jehova ja koulu" tai jotain sinnepäin. Jehovanuskoon eivät kuulu joulut tai isänmaallisuudet. Sovimme, kun muut tekivät vaikkapa jouluaskarteluja, hän sovelsi aiheen oma-aloitteisesti "maallisemmin". Kun laulettiin vaikkapa Enkelitaivasta, hän seisoi kyllä, mutta ei laulanut. Muutenkin ko. poika ja perhe arvostivat koulua ja hyviä tapoja hyvin korkealle.

Samalla tavalla olen joskus sopinut joittenkin elämänkatsomustaidon oppilaiden kanssa. Suurin osa heistä kyllä noudattaa suomalaisia joulutraditioita kuusineen ja tonttuineen.

Koulumme muslimiyhteisön kanssa ei ole ollut ongelmia, kun asioista vaan on puhuttu. Suurin osa muslimeista on koulun juhlissa mukana, tosin ei ole pakko olla joulujuhlassa mukana, jos vakaumus ei anna periksi. Vastaavasti koulu kunnioittaa heidän tapojaan ja vakaumustaan, annetaan vapaata koulusta, kun on heidän juhliensa aika.

Kunnioituksen pitää olla molemminpuolista.

Lisäys blogikirjoitukseen klo 16.45, vahva kannanotto joulujuhlakeskusteluun:

Katainen tuohtui joulujuhlakeskustelusta

"Suvaitsevuus ei ole sitä, että omat perinteet lopetetaan kohteliaisuudesta muita perinteitä kohtaan. Ei kukaan tässä maailmassa näin toimi.

Kristilliset traditiot voivat ja niiden pitääkin olla osa koulutyötä ja kouluvuotta. Tämä on ohjeistettu kristallinkirkkaasti kouluihin."

Olen tasan samaa mieltä. Kristilliset traditiot eivät ole uskonnon harjoittamista.

Herätkää pahvit!

Tupsupahvit

Liittyvätkö nämä kaksi Hesarin aamun uutista toisiinsa?

HS 10.9.

1. Katainen antaisi kuntien rikkoa lakia laman helpottamiseksi.

Mielenkiintoista. Ensimmäistä kertaa kuulen valtiovallan edustajan kehottavan rikkomaan lakia, asialla on vieläpä valtionvarainministeri. Lainsäätäjä kehottaa rikkomaan lakia? Järjetöntä.

2. Kuntatyönantajien etujärjestön työmarkkinajohtaja Markku Jalonen: "Näyttää siltä, että esimerkiksi opettajien lomautusten vaikutuksia pyritään minimoimaan lomauttamalla opettajat perjantaista maanantaihin."

Markku Jalonen pelaa täyttä sikaa. Hän tietää varmasti opettajien palkkauksen perusteet.

Ja miksi juuri opettajat? En ole koskaan kuullut, että muiden ammattiryhmien edustajia olisi lomautettu viikonlopuiksi.

Kuvitellaanpa tilanne, että kunnat noudattaisivat Jalosen kehotusta. Todennäköisesti OAJ laittaisi koko Suomen kiinni lastentarhoista yliopistoihin. Säästöä tulisi, mutta kärsimään joutuisivat lapset ja nuoret kautta linjan.

Onko OAJ hereillä nyt? Soiko Erkki Kangasniemen kello ollenkaan?