Satsataan, satsataan

10.4. Yle

Koulut tarvitsevat apuopettajia mikäli kaikki oppilaat samaan luokkaan

Koulut tarvitsevat apuopettajia mikäli kaikki oppilaat halutaan yhteen luokkaan. Inklusiivisessa koulutusajattelussa myös erityishuomiota tarvitsevat oppilaat halutaan yhteen mutta opetus tapahtuu lähinnä pienryhmissä. Sekä kunnat että valtio osallistuvat apuopettajien palkkaamiseen.

Vaaranlammen koulun rehtorin Jorma Turpeenniemen mukaan heidän koulussaan ollaan onnistuttu toteuttamaan inklusiivista opetusta. Turpeenniemi korostaa resurssien eli apuopettajien merkitystä. Hän on kiitollinen kaupungin tuesta ja on huolissaan köyhien kuntien mahdollisuuksista toteuttaa inklusiivista opetusta.

- Vaikea se on jos oppilas laitetaan isompaan ryhmään ja minkäänlaista tukipalvelua ei tule. Ei inklusiivinen kouluajattelu ole mikään säästötoimenpide eikä se saa olla. Näillä systeemeillä me saamme kaikista oppilaista yhteiskuntakelpoisia veronmaksajia. Sehän tässä on tarkoitus, että yksilö pystyy orientoitumaan yhteiskuntaan eikä joudu sivuraiteelle. Mutta resursseja se tarvii.

Yhä useammalla lapsella on käytöshäiriöitä ja diagnooseja.

Vaaranlammen koulussa inklusiivista opetusta on toteutettu muutaman vuoden ajan.

- Meillä on resurssiopettajia, erityisluokan opettajia ja pienryhmäopettaia talossa. Perusopetusryhmää, joissa on haasteellisia oppilaita, voimme jakaa useampaan ryhmään. Enää ei tarvitse oppilasta ottaa oman vaikeutensa vuoksi pois normaalin yleisopetuksen ryhmästä. Tukipalveluihin kuuluu myös se, että meillä on koulunkäynnin ohjaajia.

- Perheillä on ongelmia. Ehkä yhteiskunnassa on jonkinlaista arvottomuutta nyt. Se tuo tunnepuolen häiriöitä. Kyllä minun aikanani vaikeudet ja haasteet ovat oppilailla lisääntyneet huomattavasti. Siihen liittyy myös media ja sosiaaliset mediat.


Erityisopetusta ajetaan alas (Properuskoulu 4.4.)

Taas romutetaan rakenteita ja heikompia lapsia lyödään (Properuskoulu 30.3.)

Kunnat pelaavat kovaa peliä erityisoppilailla (Properuskoulu 2.2.)

Hienoa, että joku avaa suunsa. 

Rehtori Jorma Turpeenniemi puhuu selkokieltä: 

Inklusiivinen kouluajattelu ei saa olla mikään säästötoimenpide.

Turpeenniemi on huolissaan köyhien kuntien mahdollisuuksista toteuttaa inklusiivista opetusta.

Enkeliporsas puhuu selkokieltä:

Hallituksen kehysriihessä päätettiin, että perusopetuksesta leikataan 57 miljoonaa euroa. Vastaava rahasumma on annettu tälle vuodelle luokkakokojen pienentämiseen. 

Kohta tuulee niin pahasti, että tukka lähtee.

Kun valtion luokkakokoavustukset viedään pois, luokkakoot kasvavat. Kun luokkia kasataan yhteen, opettajia laitetaan kilometritehtaalle.

Inkluusiossa opettajia pitäisi palkata lisää. Nyt tehdään toisin.

Eilen Pelastetaan koulutus -tapahtumassa pääministeri Katainen sanoi suurinpiirtein noin:

Koulutuksen laadun parantamiseen tulee satsata jatkossa, koska suomalaisen yhteiskunnan kehitys vaatii sitä. Huippuosaaminen on suomessa välttämätöntä. Korkealaatuisesta perusopetuksesta ja lukiouudistuksesta on huolehdittava. Korkeasti koulutetut opettajat ovat kivijalka, jolle osaaminen rakentuu.


Mitä Katainen tarkoittaa koulutuksen laadun parantamisen satsaamisella? Onko 57 miljoonan leikkaus satsaus?