Piirsin huopakynällä kuvan. Näinhän se taitaa mennä - onko meillä kohta velvollisuuksia ollenkaan?
Joensuulaisen
yläkouluopettajan mukaan oppilaiden poissaolot ovat hieman lisääntyneet viime
vuosina. Hänen mukaansa on tyypillistä, että oppilas vain ilmoittaa esimerkiksi
lähtevänsä seuraavana päivänä Helsinkiin, ja että äiti ilmoittaa poissaolosta
Wilmassa.
- Tämä on välillä
ongelmallista, koska opettajat eivät tästä tiedä etukäteen ja he ovat
voineet varata kokeen tuolle päivälle. Tämä taas aiheuttaa lisätyötä
opettajalle, kun hän järjestelee uusia koepäiviä ja tekee uusia kokeita,
opettaja toteaa.
Perusopetuslain 35 §:n
mukaan oppilaan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole erityisestä
syystä tilapäisesti myönnetty siitä vapautusta. Opettajan mukaan koulun
järjestyssäännöissä todetaan, että oppilaan pitää hakea lupaa poissaoloon
erillisellä lomakkeella, mutta näin ei aina tapahdu.
- Vielä pahempia ovat mielestäni
nämä kampaajalla käynnit sekä mopoajotunnit, jotka mielestämme voisi järjestää
koulun jälkeenkin. Koulu suhtautuu ehdottoman kielteisesti tämäntyyppisiin
poissaoloihin, mutta silti tätä tapahtuu. Asiasta on sanottu oppilaille ja
vanhempia on myös informoitu tiedotteissa.
Alakoulussa ei luvattomia poissaoloja juuri tapahdu. En ole koskaan kuullutkaan, että oppilas olisi kesken koulupäivän mennyt luvatta kampaajalle tai parturiin. Mutta en yhtään epäile, etteikö yläkouluissa näin tehtäisi.
Ymmärrän hyvin joensuulaisen yläkouluopettajan tuskan. Monissa yläkouluissa opiskellaan jaksottain. Kun jakso loppuu, pidetään koe.
Ei ole kivaa tehdä uutta koetta oppilaalle, joka on luvatta mennyt kampaajalle kesken koulupäivän. Samaa koetta, joka on teetetty muille, ei voi oppilaan eteen lykätä, koska oppilaan on helppo tiedustella jo pidetyn kokeen sisällön toisilta oppilailta.
Lintsanneelle oppilaalle pitää varata uusi koepäivä ja tehdä uusi koe. Opettajalle luvattomat poissaolot teettävät turhaa ylimääräistä työtä.
Jos oppilas aikoo olla poissa koulusta, huoltajan pitää anoa poissaolo joko opettajalta tai rehtorilta. Luokanvalvoja voi harkintansa mukaan myöntää lomaa 1-3 päivää, pidemmät lomat myöntää rehtori. Jos oppilas on sairas, huoltajan velvollisuus on viipymättä ilmoittaa sairauspoissaolosta luokanvalvojalle esim. Wilman kautta.
Koulussa pitää olla yhteiset pelisäännöt, muuten ajaudutaan itsekkyyden ja yltiöyksilöllisyyden suohon.
Pitäisikö meidän ajatella seuraavalla tavalla?
Pitäisikö meidän ajatella seuraavalla tavalla?
Luvaton poissaolo merkitsee samaa kuin tyhjän koepaperin palauttaminen. Kokeen arvosanaksi pitää antaa nelonen. Uusintakoetta ei pidä järjestää. Muutenhan lintsannut oppilas saa lisää lukuaikaa koetta varten muihin oppilaisiin verrattuna, mikä on väärin.
Tekstit
Nämä sun kirjoituksesi ovat tosi hyviä !
VastaaPoistaPoissaolot samoin kuin myöhästymiset haittaavat kaikkia. Hirveä riesa.
Minullakin on koulupostaus tänään blogissa. Mainostan kirjaa Hauskan oppimisen vallankumous:
http://ritamentor.blogspot.fi/2014/04/lauri-jarvilehto-hauskan-oppimisen.html
Poissaolo-ongelma on ikuinen, mutta blogisti on todennut pelissäännön. Oppilaan (toisella asteella opiskelijan) on osallistuttava opiskeluun, ellei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta.
VastaaPoistaItse olen pohtinut yleistyviä loma-anomuksia, paljon tehdään ulkomaille matkoja, joihin anotaan ja saadaan lupia. Minusta tässä saattaisi olla tutkimisen paikka eli toteutuuko oppilaiden kesken tasa-arvo, jos toiset saavat luvan olla poissa koulusta ulkomaan lomamatkojen vuoksi. Oppilaalle siis poissaolo on luvallinen, jos lupa myönnetään. Tässä voi sitten pohtia rinnastusta, että yksi on poissa työnteon takia, toinen ajotuntien takia, kolmas kampaajan. Miten tämä eroaa siitä, että yksi on samaan aikaan esim. Thaimaassa, paitsi, että siihen on koulun toimivaltainen viranomainen antanut luvan ja että lomamatkapoissaolo on pidempi.
Minusta ratkaisu voisi olla ns. nollatoleranssi, jota sana oppivelvollisuuskin kuvannee.
Aika paljon on muutenkin ajatusta liikkeellä että koulu on jonkinlainen kunnan ilmaispalvelu perheille, palvelulaitos jonka tehtävänä on parantaa asiakastyytyväisyyttä koko ajan. Tämä on ns. osallisuuden, osallistamisen kääntöpuoli, väärinkäsitys. Jos koko ajan kysytään mitä te haluatte, mitä saa olla, onko kaikki hyvin, haluatteko kiitos jotain muuta, pitääkö meidän muuttaa vielä jotain, menetetään jotain institutionaalisuudesta jota edelleen tarvitaan.
VastaaPoistaJos nuori mies menee armeijaan, ei kai se ala ensimmäiseksi miettimään että mitähän palveluja minulle olisi täällä kasarmilla tänään tarjolla. Koulukin on sekä oikeus että velvollisuus.
Mutta katselkaapa median tarjontaa tänä päivänä, ajankohtaisohjelmia. Mitä siellä on? Ihmisiä ihmisten perään, meitä aikuisia penäämässä oikeuksiaan tai vaatimassa niitä yhteiskunnalta lisää. Tai toimittajat vaatimassa samaa päättäjiltä. Lisää sitä ja sitä subjektiivista oikeutta. Oikeuksia oikeusvaltiossa tietenkin tarvitaan, kannatan pohjoismaista valtiomallia mutta velvollisuuksista ollaan aika hiljaa. Ne ei ole muodissa. Me elämmekin kait Mulla on hei oikeus -valtiossa.
Jorma
Työskentelen alakoulussa ja kyllä: oppilas on lähtenyt koulusta kampaajan/parturin takia, minkä oppilaan huoltaja oli varannut :(
VastaaPoistaOn tämä tapahtunut minullekin. Alakoululainen kävi musiikkitunnin alussa ilmoittamassa, ettei hän ehdi tunnille, kun on kampaaja-aika varattu. Näin poikaoppilaan seuraavana päivänä. Leikkauksen lisäksi oli tukka myös värjätty raidoin tai muuten.
PoistaMyös huoltajat syyllistyvät siihen, että hyväksyvät lastensa poissaoloja esim. juuri koepäivinä. Saman työn se opettaja joutuu tekemään myös siinä tapauksessa, että antaa lapsen jäädä kotiin, kun "sen päätä vähän särki"...
VastaaPoistaNiin, tuohon Anonyymi2- kommenttiin, että tarkoitin tokikin, että ope joutuu lisätyötä tekemään siinäkin tapauksess, että HUOLTAJA antaa lapsen jäädä kotiin jne.
VastaaPoistaEi opettaja joudu lisätöihin. Opettajan tehtäviin ei kuulu opettaa loman tai muun perheen henkilöhtaisen poissaolosyyn aikana opetettuja asioita uudestaan poissaolleelle. Tämä on nyt ihan selviö. Se jää aina perheen vastuulle. Sairauspoissaolo on eri juttu.
VastaaPoistaItse en kyllä kuitenkaan kannata nollatoleranssia lomamatkojen suhteen. Matka voi joskus olla isompikin asia perheelle (kauan suunniteltu, kovalla vaivalla rahoitettu) kuin ökystatusloma aurinkoon kolmatta kertaa vuodessa tai vuoden seitsemäs Keski-Euroopan "kaupunkiloma." Eri juttu siis jos perhe matkustaa koko ajan. Meidän perhe käy kaksi kertaa vuodessa Tallinnassa. (Kaikki eivät ole mukana maanisessa matkustamiskultissa joka vie pohjoisen pallonpuoliskon keskiluokkaa paikasta toiseen kuin naru pässiä. )
Omat, muualta maailmaa tulleet oppilaat, vierailevat paljon myös kotimaisssaan. Lähetän heidän mukanaan terveisiä mummoille Himalajalle, tädeille Balkanille tai Somalian ukille. Olen varma että oppilaat kokevat joskus näillä merkityksillä lomavapailla isompia juttuja kuin pitämilläni äikän tai kuviksen tunnilla. Myös ne Tukholman risteilijät joille viikonloppuisän kanssa tehty reissu on edelleen iso juttu.
Jorma
Tämä kai oli kommentti omaan kommenttiini.
PoistaHyvä vaihtoehto olisi sopia matkustuksen pelisäännöt, yksi matka yläkouluaikana ei liene ongelma, jos muuten koulun hoitaa hyvin, vaiikka itse kannatan nollatoleranssia. Työpäivät on muuten määrätty peruskoulussa laissa asti 23§, oppivelvollisuudesta ja sen suorittamisesta pykälät 25 ja 26, oppilaan velvollisuuksista puhutaan pykälässä 35 esim. velvollisuus osallistua opetukseen ellei ole tilapäisesti myönnetty vapautusta
Jorman kommentti koulusta palvelulaitoksena oli hyvä. Koulun mandaatti oppilaiden ja huoltajien mielessä on menettänyt merkitystään. Ajattelu, että "no ei se yksi päivä tai viikko mitään merkitse" nakertaa koulun arvoa. Protestanttinen etiikka, jonka mukaan koulu on lasten ja nuorten työpaikka, johon tullaan säännöllisesti ja josta poissaolo täytyy erikseen perustella, on rapautunut.
VastaaPoistaKoulun vastaveto voisi olla - ajatusleikkinä - ilmoittaa, että huomisesta alkaen koulu muuttuu vapaaehtoiseksi, tulkoon se jota kiinnostaa. Mitä tapahtuisi?
Opetustyöläinen
Koulun tekeminen vapaaehtoiseksi olisi minustakin ainoa oikea tie. Sen esteenä on vain se, että opettajakunta naisille tyypillisesti pitää kaikin keinoin kiinni työpaikoistaan, vaikka työssä ei olisi enää mielekkyyden häivääkään.
VastaaPoistaNiin, miksipä ei! Periaatteessahan meillä on voimassa oppivelvollisuus, ei koulupakko. Tulkintaa voitaisiin venettää nykyisestä käytännöstä myös toiseen suuntaan: mikäli oppilas ei terveys- tm. perustellusta syystä saavu opetukseen, tämä tulkitaan implisiittiseksi ilmoitukseksi että vanhemmat huolehtivat hänen oppimisestaan muuten.
PoistaTämä on toki siinä mielessä ilkeää, koska monasti tarpeeksi kapinoivan teinin tapauksessa vanhemmat ovat aivan avuttomia hekin.
Ei enää yhtään lisää tiukkuutta yläkouluun. Kolmessakymmenessä vuodessa, jotka olen ollut koululla töissä, suhtautuminen poissaoloihin on tiukentunut. Kuitenkin oppilaat saavat ihan hyvin hommansa tehtyä, vaikka olisivat viikon etelässä tai pohjoisessa parikin kertaa vuodessa, malttaisivat sairastaa flunssat kotona eikä koulussa ja kävisivät vielä mopotunneilla.
VastaaPoistaNuoren vanhempana tiedän, että yksityisestä ajokoulusta on mahdoton saada tunteja kouluajan jälkeen. Parasta olisi, että ajokoulut siirtyisivät osaksi toista astetta - ja silloinkin ajotunnit osuisivat keskelle päivää.
Pahinta on mielestäni se, että moni sellainen oppilas, joka aiemmin sai koulunsa käytyä vaikka runsain poissaoloin, joutuu nyt lastensuojelun pyöritykseen. Osa oppilaista ei jaksa olla isossa joukossa niin pitkiä päiviä kuin koulutyö edellyttäisi. He eivät kuitenkaan ole psykiatrisen avun tarpeessa vaan perusolemukseltaan erilaisia. Nyt pitäisi sadan poissaolotunnin jälkeen ryhtyä laatimaan lastensuojeluilmoitusta, vaikka oppilas saa ihan hyvin kurssinsa ja kokeensa tehtyä.
Perusopetuksessa riittää, että oppilas ei ole itsetuhoinen, ei häiritse muita ja saa kokeet läpi jossei muuten niin avustettuna. Perheiden rassaaminen sillä, että läsnäoloa ja "tuntinäyttöä" pitää olla niin ja niin paljon - on turhaa. Kyllä kai lapsi, joka sitten kesällä työstää vapaaehtoisen musiikin portfoliota saadakseen sen nelosen viitoseksi ymmärtää, ettei häneltä mitään merkittävää oppimistä ja avartumista odoteta vaan kyse on pelkästään työvelvoitteesta.
Viimeksi valvontaluokaltani peruskoulun kesken jättänyt ei suinkaan ollut luokan heikoimpia. Hänkin jäi kiinni uskonnosta ja terveystiedosta. Kokeet oli läpi mutta läsnäoloa puuttui. Väitän, että oppilaan olisi ollut parempi päästä lukioon kuin jäädä suorittamaan noita kurssejaan johonkin välimuotoon.
Sitä paitsi peruskoulu on ilmaispalvelu perheille ja nuorille.
Näyttäsi olevan niin, että "pärstäkertoimen" tunnustaa jo sosialistinenkin tiedemies:
VastaaPoistahttp://www.hs.fi/kotimaa/Tutkijat+Ujous+laskee+poikien+arvosanoja/a1399263864827
Nyt ne valtakunnalliset automaattisesti tarkistettavat kokeet kaikille ja äkkiä. Ja tämähän ei tarkoita "yhtä koetta" vuodessa vaan jatkuvaa yhtenäistä arviointia koko maassa samoilla kriteereillä. Saadaan vihdoinkin koululaisten todelliset osaamistasot ja koulujen tasot selville.
Viimeiselle anolle, kouluissahan ei juurikaan, ala-asteella ainakaan, ole minkäänlaisia valtakunnallisia. Ei edes kerran vuodessa, ei edes yhdessä oppiaineessa. Joskus on ollut kielissä tai joskus jokin laajempi tutkimus johon vastataan luokkatasoittain, mutta mitään valtakunnallista mittausta ei tapahdu. Siinä on sekä hyviä puolia että huonoja. Hyviä ehkä enemmän. Suomessa yksittäisillä kunnilla, yksittäisillä kouluilla on laajat valtuudet. Itseäni kiinnostaisi tietää luokkani valtakunnallinen taso, mutta suurin osa opettajista ajattelee toisin. He kokevat valtakunnallisen arvioimisen jotenkin "kovaksi." Itse ajattelen että valtakunnallinen koe olisi koe muiden joukossa. Ei diagnoosi. Huono tulos on vain tietoa missä oppilaat ovat, ei tuomarin lausunto opettajan ja koulun tasosta. Kokeet ovat muutenkin vain osa toiminnasta. Tärkeintä on tietenkin lapsen sosiaalinen kasvu, mutta koulun perustehtävä on myös olla k o u l u. Oppilaitos.
VastaaPoistaAjattelen siis että koulun tasoa, myös opetuksellista, tiedollista ja taidollista, saa ja pitää nostaa. Muuten mennään Ruotsin mallin mukaan, luokka on levällään, opettajat ovat kuraattoreita, tärkeintä on vapaa fiilis, harvat ja valitut oppivat kunnolla laskemaan, lukemaan ja kirjoittamaan.
No, tämä oli kärjistys. Mutta osimoilleen noin. Valtakunnalliset takaisin vain, kunhan jokin keskuslautakunta (hah) ne myös tarkastaisi eikä se tulisi open lisätyöksi.
Jorma
On se vakavaa! Käydäänhän sitä työelämässäkin joskus kesken päivää hoitamassa omia asioita. Työnantajan luvalla, yhdessä sopien.
VastaaPoistaJa en edes viitsi sanoa mitä mieltä olen noista opejen tehtailemista lastensuojeluilmoituksista...