Hei, taas me leikataan!
4.4. Yle
Hallitus päätti
kehysriihessä, että perusopetuksen koulunkäyntiavustajat luetaan osaksi
opettaja-oppilassuhdetta. Hallituksen arvion mukaan tästä koituvat 10 miljoonan
euron säästöt.
- Se tarkoittaa, että ne
ainoat ryhmäkokosäädökset, jotka meillä tällä hetkellä on, romutetaan, kuvailee
OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen.
Tällä hetkellä
lainsäädännössä säännellään ainoastaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden
opetusryhmien kokoa. Nyt ryhmissä voi olla kuudesta kymmeneen oppilasta
riippuen siitä, mitä vaikeasti vammaisia tai erityistä tukea tarvitsevia
oppilaita ryhmissä on.
- Säästöt tulisivat siitä,
että tarvitaan vähemmän erityisluokkia ja erityisluokanopettajia, kun lapset
ängetään vähempään määrään ryhmiä ryhmäkokoja kasvattamalla, selvittää
Lahtinen.
OAJ:n laskelmien mukaan 10
miljoonan euron säästöt tarkoittaisivat 160 erityisluokanopettajan vähentämistä
ja heidän ryhmiensä lasten sijoittamista muihin erityisopetuksen luokkiin.
Pääsääntöisesti näissä luokissa on jo avustajia, joten avustajien määrää ei
lisättäisi.
Opetusalan
ammattijärjestön mukaan vain 41 prosenttia erityistä tukea tarvitsevista
oppilaista on enää erityisluokalla. Vuosina 2010–2013 erityisluokanopettajien
määrä on vähentynyt kolmellasadalla, kun kunnat ovat lakkauttaneet
erityisluokkia.
Vuoden 2011 alusta lähtien
erityisoppilaita on integroitu tavallisiin koululuokkiin.
Myös perusopetuksen
tavallisten luokkien koot tulevat todennäköisesti kasvamaan viime viikkoisen
kehysriihen leikkausten vuoksi.
Perusopetuksesta ollaan leikkamassa 57 miljoonaa euroa. Samansuuruinen rahasumma on annattu tälle vuodelle luokkakokojen pienentämiseen.
Perusopetuksesta ollaan leikkamassa 57 miljoonaa euroa. Samansuuruinen rahasumma on annattu tälle vuodelle luokkakokojen pienentämiseen.
Enkeliporsas poimi inkluusiomatkan varrelta sanottua:
Ei inkluusio ole missään nimessä mikään säästötoimi.
Kun erityisoppilas integroidaan normiluokkaan, oppilas saa saman tuen kuin ennenkin.
Kun erityisoppilas integroidaan normiluokkaan, mukaan tulee aina erityisopettaja.
Inkluusio lisää tunnetta yhteisöön.
Kaikkien oppiminen - kaikkien osallistuminen.
Inkluusiossa hahmotetaan paremmin kokonaisuuksia.
Elinikäinen inkluusio.
Paikka ei oleellista, vaan tarjottu tuki.
Erityisopetus siirretään lapsen luo, lähikouluun.
Suunnitelmissa ei ole kyse säästöistä, sillä mistään ei leikata.
Erityisopetus on lasten erottelua, josta on luotu sankaritarina.
Tarpeelliset tukitoimet on mahdollista tuoda tavalliseen luokkaan.
Erityisopettajat voitaisiin siirtää tavallisiin luokkiin opettajien avuksi.
Erityisluokkia perustettiin mukavuussyistä.
Kyse on opettajien viitseliäisyydestä. Helpompaa on siirtää erityistä tukea vaativa oppilas pois.
Esteettömässä opetuksessa yleisopetus ja erityispedagogiikka ovat sulautuneet yhteen.
Taitava opettaja pystyy opettamaan yhtä hyvin sekä pienissä että isoissa luokissa.
On oppilaan oikeusturvaa tulla lähikouluun, tulla omana hyvänä itsenään siihen isompaakin ryhmään, ei tule leimautumista.
Tavoitteena on se, että monenlaiset oppijat oppivat mahdollisimman hyvin, niin sillä ei todellakaan voi säästää rahaa.
Rahallisesti uusi järjestelmä ei kuitenkaan ole edeltäjäänsä kevyempi.
Eihän tämän näin pitänyt mennä! huudahdamme, me hyväntahtoiset hölmöt.
Tekstit
Juuri näin.
VastaaPoista*****
Uuden asetuksen mukaan peruskoulun päättävät nuoret eivät voi hakeutua enää ns. ammatillisen koulutuksen pienryhmiin omalla hakukoodilla, vaan heidän pitää hakea mahdollisiin pienryhmiin ns. harkinnan varaisessa haussa.
En ole ymmärtänyt kenen etua tällä ajetaan. Tämä johtaa siihen, että erityisopiskelijat kyllä pääsevät jatkoon, mutta ovat ammatillisen peruskoulutuksen isoissa ryhmissä. Näin on ollut ennenkin, mutta nyt on siis estetty suorat haut erillisiin pienryhmiin.
Minusta vanha systeemi oli parempi, kaikkien kannalta varsinkin erityisopiskelijoiden.
Ammatillisen koulutuksen er-ryhmien ongelmana oli se, että niihin oli pahuksen vaikea päästä. Niihin haki nimittäin laskemoivasti myös väkeä, jotka eivät oikeasti erityisopetusta tarvinneet. Siksi pisterajat nousivat erityisoppilaiden kannalta ihan liian korkealle.
PoistaNyt ainakin periaatteessa ammatilliset voivat laittaa pienryhmiin juuri ne oppilaat, jotka niitä tarvitsevat. Itse olen sitä mieltä, että parempi ratkaisu olisi ollut säilyttää er-ryhmät, mutta muuttaa järjestelmä sellaiseksi, että ryhmiin voi hakea vain harkinnanvaraisen haun kautta, joka karsisi muut kuin tukea tarvitsevat pois hakijoiden joukosta.
Nykysysteemiä voisi puolustaa suuremmalla joustavuudella, mutta kuten Kai-Ari tässäkin kirjoituksessa totesi, tarkoittaa "joustavuus" harmillisen usein joustoja huonompaan suuntaan.
Olen kanssasi samaa mieltä tässä asiassa.
PoistaNyt olevassa haussa tulee käymään luultavasti niin, että kaikki erityisopetuksessa olevat ysiluokkalaiset pääsevät ammattikoullun. Tämä johtuu siitä, että uudessa asetuksessa annetaan lisäpisteitä, jos ei ole opiskelupaikkaa ja erikseen ysiluokkalaisille ja vuoden startin käyneille. Koska koulutuksen järjestäjillä on vähän erityisryhmiä ja koska niihin ei voida hakea suoraan erityisopiskelijat tulevat olemaan normaaleissa ryhmissä ja kouluissa, joihin ei ole perustettu erityisryhmiä.
Erityisryhmät ovat pitkäjänteinen ratkaisu, ja pitää rekrytoida erityisopettajat. Jos on normaaliopettajia viroissa, ei heitä voida irtisanoa ja rekrytoida erityisopettajia tilalle.
Vastaukseni sisältää "löysää kieltä", mutta minusta pitkäjänteinen erityisopiskelijoiden tukeminen on kaikkien etu. Jos on pieni luki tai muu oppisvaikeus, varmasti pärjää isossa ryhmässä, eli integrointi ei ole vain huono asia. Minusta lähikouluperiaatekin on sama. Itse olen käynyt kansakoulua, jossa jäätiin luokalle kuten oppikoulussakin. Itse en onneksi jäänyt.
Tuosta Urposta aj Turposta lähtien homma ollut johdonmukaista linsiin virtaaamista,
VastaaPoistahttp://www.properuskoulu.net/2011/11/huolestuneen-erityisoppilaan-isan.html