Lähikouluperiaate meni metsään

Kuinka käy kolmannen?

16.11. Vantaan Sanomat

Opettajat: "Lähikouluperiaate ei toimi käytännössä"

Me opettajat olemme todella huolissamme siitä, että kaikki erityisoppilaat ovat siirtyneet lähikouluihin. Lähikouluperiaate on ideana hyvä, mutta se ei toimi käytännössä, sanoo Vantaan OAJ:n paikallisjärjestön puheenjohtaja Jukka Mölsä.

Yläluokkia opettava Mölsä näkee joka päivä, millaisia seurauksia lähikouluperiaatteella on.

– Erityisoppilaat on siirretty lähikouluun tavallisille luokille, mutta heidän mukanaan ei ole tullut tarvittavia resursseja.

Lähikouluperiaatteen mukaisesti kaikki oppilaat pyritään sijoittamaan kodin lähellä oleviin kouluihin. Moniongelmaisten erityisoppilaitokset on lakkautettu. Koulun sisällä erityisoppilaat käyvät erillisiä luokkia, jos sellaisia koulussa sattuu olemaan.

– Koulujen välillä on eroja siinä, miten periaatetta on toteutettu. Joissakin lähikouluperiaate on käsitetty niin, että erityisluokkia ei ole lainkaan. Tiedän eräänkin koulun, jossa kaikki oppilaat ovat yleisopetusluokissa, ja sieltä he käyvät vain tietyissä aineissa pienryhmäopetuksessa. Ihan uskomatonta toimintaa.

Tunneilla muutos näkyy muun muassa siten, että meno on välillä kaoottista. Opettajan aika menee villimpien tapausten kanssa taisteluun.

– Kannattaa pohtia, unohdetaanko opetuksessa nyt lahjakkaat ja tavalliset oppilaat täysin?

Mölsä ei kaipaa eliittiopetusta, mutta korostaa sitä, että jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen.

Lisähaasteita tuovat maahanmuuttajat. Osassa kouluja ei ole lainkaan valmistavia luokkia, ja suomen kieltä taitamattomat laitetaan samalle tunnille muiden kanssa.

Eräs ensimmäisen luokan opettaja kertoi, että opetus on lähes mahdotonta, koska jotkut oppilaat eivät ymmärrä esimerkiksi, mitä tarkoittaa vähentää tai lisätä.

– Itsekin välillä mietin, millä rautalangalla vääntäisin terminologiaa, niin, että kaikki ymmärtävät, sanoo Mölsä.

Osa lapsista turhautuu ja häiriköi tunnilla, koska heillä ei ole muuta kommunikointitapaa.


Jukka Mölsä on asian ytimessä. 

Yhdessä asiassa olen hänen kanssaan eri mieltä - lähikouluperiaatteen idea ei ole hyvä. Toimivat erityiskoulut lopetettiin, erityisoppilaat ja erityisopettajien ammattitaito hajotettiin pikkumurusiksi ympäri kaupunkia.

Vantaalainen lähikouluperiaate rakennettiin tyhjän päälle, en usko, että uuteen järjestelmään siirryttiin jonkun idean tai idealismin takia, vaan säästösyistä. 

Millään kunnalla ei ole varaa toteuttaa kunnollista lähikouluperiaatetta. Joka luokassa pitäisi olla luokan- tai aineenopettajan lisäksi yksi erityisopettaja sekä yksi koulunkäyntiavustaja. 

Vantaa on kriisikunta. Kaupungin virkamiesjohdolle asetettiin kovat säästötavoitteet. 

Kun koululaitoksen rahoitus oli jo vedetty kuiviin, piti keksiä jotain uutta. Ensin siirryttiin lähikouluperiaatteeseen, nyt lopetellaan toimivia tavallisia peruskouluja. Toiminta on hyvin loogista.

Vaikka sivistystoimi säästää, kokonaissäästöä ei synny. Maksut lankeavat moninkertaisina myöhemmin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen maksettaviksi.

Pitäisi satsata esikouluun ja peruskoulun kolmelle ensimmäiselle luokalle. Resursseja olisi suunnattava alkulähteille, koska ennaltaehkäisy on aina halvempaa kuin korjaaminen.

Vantaalla on toimittu juuri päinvastoin. Alkuopetuksen tunnit ovat lain sallimassa minimissä, yksi minimin päällä oleva tunti vietiin pois. Muutama vuosi sitten, kun minä opetin ekaa luokkaa, jakotunteja oli neljä, nyt yksi tai kaksi.

(Kerrottakoon, että kyse on palkkaleikkauksista. Opettajat saavat palkkansa pääosin pidetyistä oppitunneista. Kun oppitunteja vähennetään, saadaan aikaan selvää säästöä.)

Hieno asia on sopivat luokkakoot, Vantaan luokkakoot ovat laskeneet lähes valtakunnalliseen keskiarvoon. Vantaalainen keskiarvo on nyt noin 21 oppilasta per luokka. Luokkakoot ovat laskeneet alas valtion luokkakokoavustuksen takia, mutta pelkään todella päivää, kun valtiolla ei ole enää rahaa ko. tukeen.


Mitä vantaalaisissa kouluissa on nyt tapahtumassa?


1. Opetuksen taso laskee

Kun opetuksen taso laskee, laskee vääjäämättä myös oppimisen taso. 

Kun yleisopetuksen opettaja joutuu keskittämään huomionsa syystä tai toisesta yhteen tai kahteen oppilaaseen, muiden opettaminen jää silloin sivuraiteille.

Muutama oppilas kuormittaa koulun antamia vähiä tukitoimia. Usein teho on huono, koska oppilas ei edes halua ottaa vastaan annettua apua. Samaan aikaan sellaiset tukea kaipaavat oppilaat, jotka haluaisivat oppia, eivät saa tarvittavaa tukea, vaan putoavat kyydistä. Syöksykierre alkaa.


2. Uhka- ja vaaratilanteiden määrä nousee

Vantaan lähikouluperiaate kurittaa (Properuskoulu 23.10.)

Osa erityislapsista on hyvin ärsykeherkkiä. Oppilas ärsyyntyy herkästi suuressa ryhmässä tai välitunneilla.

Kun oppilas saa oppitunnilla itku- tai raivokohtauksen, oppitunti on varmasti pilalla. Oppilasta pitää rauhoittaa, pahimmassa tapauksessa rimpuilevaa lasta "houldaa" useampikin aikuinen, silloin useammankin luokan oppitunti on piloilla.

Kohtauksen saanut oppilas on vietävä pois luokasta, usein oppilas kiikutetaan esim. rehtorin kansliaan, kun muutakaan paikkaa ei ole. Opettajien lisäksi myös rehtorit alkavat väsyä.

Jälkiselvittely vie paljon aikaa, pitää täyttää kaavakkeita, kirjoittaa Wilmaan ja soitella oppilaan kotiin, pitää kokouksia.

Koulu on saanut "vankilamaisia" piirteitä. Välituntivalvontaa on jouduttu lisäämään, itseasiassa moni opettaja pelkää mennä välitunnille, koska koskaan ei tiedä, mitä siellä pihalla oikein tapahtuu.


Vantaalaisten opettajien mietteitä lähikouluperiaatteesta (Vantaan Sanomat 16.11.)

”NÄIN VARMISTETAAN OSALLE OPPILAISTA VARMA SYRJÄYTYMINEN”

Vantaan Sanomat kysyi opettajilta, mitä mieltä he ovat lähikouluperiaatteesta. Kukaan opettajista ei halunnut vastata nimellään.

”Tällä hetkellä se ei edes toteudu. Osa oppilaista on joka tapauksessa pienryhmässä muussa koulussa kuin lähikoulussaan. Ideana ideaali, mutta käytännössä ei toimi.”

”Väkivalta on lisääntynyt, ja osa opettajista pelkää välitunteja.”

”Käsittämätöntä, että romutetaan täysin toimiva menetelmä ja tuodaan tilalle tämä.”

”Ongelmia: Avustajaresurssien puute, opettaja tarvitsisi tukea ja apua, että integroitu oppilas saisi tarvitsemansa tuen, ja muutkin oppilaat ehdittäisiin huomioida.”

”Maahanmuuttajaoppilaiden laittamisella tavalliseen luokkaan varmistetaan, että edessä on varma syrjäytyminen.”

”Nykyinen meno vaikuttaa opetuksen tasoon väistämättä. Jos opettajan aika menee heikompien kaitsemiseen, on se pois lahjakkaampien oppilaiden opetuksesta.”

”Meillä homma toimii hyvin, koska meillä erityisluokista ei ole luovuttu.”

”Hiljaisimmat apua tarvitsevat jäävät huomiotta kaikkein eniten, kun äänekkäimmät erityisoppilaat vievät opettajan huomion.”

”Vantaa lähti höösäämään lähikoulu-uudistusta heti kärjessä. Olisi kannattanut odottaa ja katsoa, mitä virheitä muut tekevät.”


Enkeliporsas: Tähän on tultu, kukaan opettajista ei halunut vastata nimellään.

OAJ on the Road Vantaan Jumbossa

 Kari Kinnunen haastatteli Olli Luukkaista.

Jukka Mölsä haastatteli Antti Lindtmania.

OAJ jalkautui ympäri Suomea järjestön 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Tänään OAJ on the Road oli Vantaan Jumbo-ostoskeskuksessa. Tarjottiin shoppaajille kahvia ja pinssejä.

OAJ on the Road on ideana hauska ja toimiva, tuodaan opettajat toreille ja ostareille. Haastateltiin ihmisiä pilke silmäkulmassa, ihmiset saivat kertoa mm. omista koulukokemuksistaan. 

Olin mukana vantaalaisten maikkojen yhtenä edustajana, tällä kertaa Vuoden luokanopettajan ominaisuudessa. Aluksi tuntui oudolta vastailla kysymyksiin ostarin torilla ihmisvilinässä, mutta pian siihen tottui. Myös OAJ-TV haastatteli minua muiden ohessa, minulta kysyttiin, mikä on vantaalaisen koululaitoksen vahvuus. 

Painotin tasalaatuisuutta, koulujen erot ovat pienet ja tulokset ovat olleet hyviä. Vantaalla oppilaiden ei tarvitse sompailla pitkin kaupunkia hyvän koulun perään, lähikoulu on riittävän hyvä. Kaiken lisäksi vantaalainen koulutus on erittäin kustannustehokasta, nyt tosin liikutaan kustannustehokkuuden äärirajoilla. Jos säästöruuviin laitetaan vielä lisää kierroksia, toimivat rakenteet alkavat murtua.

Päivä päättyi Flamingon isoon kokoustilaan, jossa dosentti ja tulevaisuuden visionääri Kaisa Kautto-Koivula ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen tutkailivat tietä tulevaan. Perussanoma oli, että opettajat tulevat entistä vahvemmin olemaan tulevaisuuden tekijöitä, jotta Suomi menestyisi.