Tokaluokkalainen eksyi pornosivuille, kun tabletissa ei ollut esto-ohjelmaa

10.2. Vantaan Sanomat

Vantaan koululaisten tableteissa ei ole esto-ohjelmia - kahdeksanvuotias surffaili pornosivuilla

Lähes kaikki Vantaan kaupungin ostamat 16 000 tablettia on saatu toimitettua kouluihin. Suomen suurin tablettikokeilu on tuonut mukanaan paitsi uusia tapoja oppia, myös uusia haasteita opetukseen.

Vanhemmille ja opettajille hämmennystä on aiheuttanut se, että tällä hetkellä tableteissa ei ole mitään esto-ohjelmia. Kaikki oppilaat eskarilaisista lukiolaisiin voivat opettajan silmän välttäessä mennä vaikkapa pornosivuille tai ladata pelejä.

Vantaan kaupungin mukaan yleisiä estoja ei suunnitella tulevaisuudessakaan.

– Suojauksessa ja estoissa mennään pedagogiikka edellä. Kouluissa on tärkeää käydä keskusteluja verkkomateriaalista, joka ei ole tarkoitettu lapsille. Lapsille täytyy opettaa netikettiä, sanoo Vantaan kaupungin kehittämispäällikkö Paula Järnefelt .

Eräässä vantaalaisessa koulussa kahdeksanvuotias surffaili pornosivuille oppitunnin aikana. Vanhemmat saivat tietää asiasta, kun hämmentynyt lapsi itse kertoi asiasta heille.

Vantaan kaupungin mukaan esto- tai suojausohjelmien asentaminen on koulun atk-vastaavan päätettävissä. Yleisiä ohjeita ei ole, vaan jokainen koulu päättää rajoituksista itse.

Olen eri mieltä Vantaan kaupungin kaupungin kehittämispäällikkö Paula Järnefeltin kanssa. Ehkä nyt mennään pedagogiikka edellä puuhun. 

Vaikka luokissa opetetaan lapsille netikettiä, kyllä suojausten suhteen kaupungilla pitäisi olla yleiset ohjeet. Esto-ohjelmat olisi pitänyt olla ladattuina ennen kuin koneet toimitettiin kouluihin.

On selvää, että epävarmat murrosikäiset yläkoululaiset menevät joskus pornosivuille, kun opettajan valvova silmä välttää. Koulu ei ole vankila. Ja vaikka tableteissa olisi esto-ohjelmat, varmaan jotkut oppilaat pystyvät kiertämään nekin.

Mutta ei tietenkään ole mistään kotoisin, että kahdeksanvuotias lapsi eksyy pornosivuille tapahtui se sitten vahingossa tai tahallaan. Kahdeksanvuotiaille tokaluokkalaisille pitää lukea vielä satuja.

On kummallista, että jokainen koulu päättää rajoituksista itse. Vastuu vieritetään taas kerran yksittäisten opettajien niskaan. Yleensä kouluissa on vain yksi atk-vastaava. Kaupungin linjauksen mukaan hänen pitäisi yksin asentaa muutamaan sataan tablettiin suojausohjelma varsinaisen opetustyön ohessa, jos hän niin päättää.

Ongelmia on aiheuttanut myös, että aina opetusverkko ei toimi. Opettaja on suunnitellut oppitunnin, ja kun koneet avataan, kaikki menee pipariksi.

Kaiken huipuksi kaupungin verkkoon kohdistettiin vähän aikaa sitten laajamittainen verkkohyökkäys, joka lamautti verkon pätkittäin. Edes Wilmaan ei päässyt ja kommunikointi vanhempien kanssa vaikeutui. Myös joidenkin koulujen kotisivuja yritettiin kaataa.

Harmittaa.

Infotilaisuus vanhemmille - lähikouluperiaate rules!

Vantaan perusopetusta uudistetaan lähikouluperiaatetta uudistamalla

Kyseessä on muodollisesti vasta toimenpideluonnos. Se lähtee viimeiselle lausuntokierrokselle mm. kouluihin, 8.9.-7.10.2011. Yllä oleva otsikko kertoo, mistä on kysymys. Luonnos on huolellisesti valmisteltu, niin hyvin, että voi olettaa sen toteutuvan lähes sellaisenaan.

Aikataulu on yllättävän nopea, lähikouluperiaattetta aletaan noudattaa asteittain 1.8.2012 alkaen.Vantaa on jälleen kerran kehityksen kärjessä ja veturina.

En päässyt opettajille suunnattuun infotilaisuuteen, joka pidettiin heti koulupäivän jälkeen, koska pidin kerhoja oppilaille. Illalla pidettiin infotilaisuus alueen vanhemmille. Minulla on viisi lasta, joista kaksi on vantaalaisia peruskoululaisia. Menin siis vanhempien infotilaisuuteen.

Kaupungin puolesta paikalla olivat perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo, projektikoordinaattori, ent. Kilterin yläkoulun rehtori Esko Sainio ja suunnittelija Paula Järnefelt. Päävastuu tiedottamisesta oli Ilkka Kalolla.

Saliin oli saapunut jonkinverran oppilaiden vanhempia, esim. koulujen johtokuntien jäseniä, muutamia opettajia ja rehtoreita ja opetuslautakunnan jäseniä. Erityisoppilaiden vanhemmat olivat huolissaan lastensa koulunkäynnin tulevaisuudesta.

Ilkka Kalon esityksestä sain sellaisen kuvan, että luonnostelua on ohjannut kaksi pääperiaatetta.

1. Yhteiskunnan polarisoituminen (Huomaa yllä piirtämäni hieno aanelonen!)

Enkeliporsas:

Yhteiskunnan osalta tämä tarkoittaa sitä, että suomalainen yhteiskunta on 1990-luvulta alkaen jakautunut kolmeen selvään yhteiskuntaluokkaan. Vielä 1980-luvulla suomalaiset elivät yhtenäiskulttuurin aikaa. Arvot olivat suurinpiirtein samat, elimme pohjoismaisen hyvinvointivaltion kulta-aikaa tasaisine tulonjakoineen. Pikkuhiljaa siirryttiin "kekkoslandiasta" nykyisenkaltaiseen erilliskulttuuriin.

Yhteiskunnan ääripäät ovat korostuneet vahvasti:

- kasvava yläluokka, joka porskuttaa menojaan ja voi tarjota lapsilleen parasta

- kutistuva keskiluokka, joka sinnittelee mukana ja maksaa viulut

- kasvava köyhälistö, joka on jatkuvassa syrjäytymisvaarassa, köyhyys periytyy

Koulutuksen osalta polarisoituminen tarkoittaa sitä, että peruskoulun yhdeksi päätehtäväksi tulee syrjäytymisen ehkäiseminen.

Yksittäinen koulu joutuu panostamaan erityiseen tukeen entistä enemmän. Myös lahjakkaat oppilaat tulee ottaa huomioon. Tämä edellyttää uudenlaisia ryhmittelyjä yksittäisen luokka-asteen sisällä.

2. Heterogeeniset opetusryhmät ovat oppimisen ja kasvun kannalta rikkaus

Enkeliporsas:

Näin on tiettyyn pisteeseen asti. Mutta mitä tapahtuu silloin, kun ryhmät ovat liian heterogeenisiä? Kykenevätkö opettajat eriyttämään opetustaan riittävästi? Samaan aikaan on kiinnitettävä huomio erityistä tukea tarvitseviin oppilaisiin ja on tarjottava haasteellista purtavaa lahjakkaille oppilaille. Miten käy ns. tavallisille oppilaille, uhrataanko heidät?

Perusopetusryhmien tilapäinen hajottaminen ja liikuttelu ei ole yksinkertaista. Tulee monia uusia häiriötekijöitä. Kuinka erityisoppilaat suhtautuvat jatkuviin tilapäisryhmittelyihin?

Kollegani erityisluokanopettaja totesi tänään, että hänen oppilailleen kolme tärkeintä asiaa ovat rutiini, rutiini ja rutiini. Jos luokkaan tulee yksikin uusi oppilas, vaikka vain hetkeksi, oppiminen ei suju ollenkaan. Kaikki huomio keskittyy uuteen tilapäistulokkaaseen. Kysyä voi, kuinka erityisoppilaan ajatus kulkee käänteisessä tilanteessa, kun hänen pitäisi yksinään sulautua suureen luokkaan? Erityisoppilas vaatii selkeän päiväjärjestyksen

Hän ihmetteli myös, miten taataan erityisoppilaan oikeus pienryhmään, vrt. erityisluokkaan?

Infotilaisuus oli nimensä mukainen, kysymyksille ja keskustelulle ei annettu riittävästi aikaa. Joihinkin kysymyksiin ei vastattu ollenkaan. Ilkka Kalo johti keskustelua taitavasti tuodakseen luonnoksen edut vahvasti esiin. Hän on rutinoitunut ja hyvä puhuja.

Vieressäni istuva rouva, joka oli perehtynyt hyvin luonnokseen, sanoi, että ennen tätä tilaisuutta kaikki tuntui olevan selvää, mutta infotilaisuus herätti uusia epävarmuustekijöitä pintaan.

Kalo totesi painokkaasti pariinkiin kertaan, että suunnitelma on kustannusneutraali.

Säästöä tulee vain oppilaskyydityksistä, muuten on pärjättävä nykyisellä rahasummalla. Kyydityksistä säästettävät rahat ohjataan opettajienkoulutukseen. Pääpaino koulutuksessa on sellaisten koulujen opettajille, joiden kouluissa ei ole ollut eritysluokkia.

Poimin muutamia vanhempien kysymyksiä.

Pitääkö erityislapsen siirtyä erityiskoulustaan uuteen lähikouluunsa?

Kalo: Kyllä. Kaupunkitasoisiksi palveluiksi jäisi yhteensä nykyisen 192 luokan sijaan 41 luokkaa, mm. harjaantumisluokat ja Paja-luokat.

ks. luonnos Vantaan sivuilta

Ovatko siirrot pysyviä?

Kalo: Kyllä. Oppilas pysyy koulu-uransa aikana oman alueensa kouluissa.

Houkutteleeko Vantaan malli päteviä erityisopettajia töihin kuntaan?

Kalo: Kyllä. Vantaa tulee aina saamaan päteviä erityisopettajia.

Enkeliporsas: Näin ei välttämättä käy. Kaupungin on tuettava omien luokanopettajiensa koulutusta erityisopettajiksi kuten muutamassa muussa kunnassa tehdään.

Miten on koulurakennusten fyysisten tilojen laita? Soveltuvatko ne uuteen malliin?

Kalo: Kouluja tullaan saneeraamaan peruskorjausten yhteydessä lähikouluperiaatekuntoon.

Enkeliporsas: Kouluja ei saneerata samassa tahdissa kuin lähikouluperiaatetta aletaan toteuttaa. Esim. oma kouluni, Pähkinärinteen koulu on ollut edelläkävijä alueellisten erityisluokkien suhteen. Koulusta ovat hävinnet erikoisluokat kuten musiikki- ja kuvataideluokat. Opetus hoidetaan perusluokissa, piirretään ja maalataan lattioilla, musiikkitavaroita raijataan edestakasin luokasta toiseen. Pienryhmäopetustiloja ei ole riittävästi. Koulurakennuksen laajentaminen maksaa liikaa.

Kuka tai ketkä määrittelevät integraation tason vai muodostetaanko kouluihin erityisluokkia?

Kalo: Koulut itse. Erityisluokat eivät kouluista tule häviämään.

Mitä tapahtuu, jos tavalliseen luokkaan tulee häirikkö?

Tähän kymykseen Kalo ei vastannut oikeastaan mitään.

Jos tilapäisryhmittely tehdään aiheen kiinnostavuuden mukaan, kuka määrittelee erityisoppilaan kiinnostavuuden aiheeseen?

Kalo ei vastannut, eikä palanut kysymykseen.

Enkeliporsas loppupäätelmiä ja -kysymyksiä:

Isoihin kouluihin tullaan muodostamaan oikeita erityisluokkia edelleen. Esim. nelisataiseen Pähkinärinteen kouluun tulee kaksi laaja-alaista ja kolme erityisluokanopettajaa, määrä on sama kuin nyt. Vaikka emme ole vielä hahmotelleet kuinka toimimme, oletan, että erityisluokat säilytetään, integraation syvyyttä tullaan kuitenkin lisäämään.

Mikäli lähikouluperiaateluonnos hyväksytään, luokkakoot on pidettävänä pieninä, max. 20-24. Jakotuntien määrää on korotettava neljään viikkotuntiin. Tukiopetuskiintiötä on kasvatettava.

Opettajien suunnitteluaika kasvaa potentiaalisesti. Mistä aika? Saadaanko lisätyöstä lisää palkkaa? Kalo vastasi kysymyksiin opettajille suunnatussa infotilaisuudessa, "opettajan työhön on aina kuulunut suunnittelu".

Jaksavatko opettajat?

Saammeko riittävästi koulunkäyntiavustajia? Nyt koulussamme on vain kolme avustajaa, he ovat kaikki erityisluokissa. Kun erityisoppilaita aletaan integroita tavallisiin luokkiin, tarvitaan päteviä koulunkäyntiavustajia huomattavasti enemmän.

En millään jaksa uskoa, että lähikouluperiaate tulee olemaan pitkään kustannusneutraali. Kaikki hyvä aina maksaa.

Muiden kuntien opettajat ja oppilaiden vanhemmat: Mitä Vantaa edellä, sitä muut perässä.

Vantaa on monessa asiassa ollut edelläkävijä, jota muut kunnat ovat seuranneet. Ongelma on vain ollut, että edelläkävijä joutuu tekemään ne ensivirheet, joita muiden ei tarvitse tehdä.

Kannattaa piipahtaa Vantaan kaupungin sivuilla lukemassa kiihkeää keskustelupalstaa:

Perusopetuksen rakenteet ja tukimuodot uudistettavina